Ohita navigaatio

Kaikki tutkimukset ja raportit

Itsensä kehittäminen köyhyydessä

Yksi itsensä kehittämisen mahdollisuuksiin vaikuttavista tekijöistä on köyhyys. Iina Järvisen väitöstutkimuksen (Tampereen yliopisto 2023) tutkimuskysymys on, mitä ja miten yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään on, varattomuuden sitä estämättä. Hän mainitsee Kaikukortin yhtenä keinona lisätä kulttuuripalvelujen saavutettavuutta.
Itsensä kehittäminen köyhyydessä (siirryt sivustolle trepo.tuni.fi)


Hyppy museokynnyksen yli : empiirinen tutkimus taidemuseoiden asenteellisesta saavutettavuudesta sekä kuulumisen kokemuksista

Millaisia ennakkoasenteita Suomen taidemuseoihin nykypäivänä kohdistuu, ja millaisia vaikutuksia koetuilla asenteilla on taidemuseoiden saavutettavuuteen sekä ihmisten kuulumisen kokemuksiin taidemuseoissa? Entä millaisin keinoin voimme olla purkamassa asenteellisia esteitä, jotta taidemuseoon olisi jokaisen helppoa tulla? Laura Suhonen tutki taidekasvatuksen pro gradu -työssään (Jyväskylän yliopisto 2023) näitä kysymyksiä.

Hyppy museokynnyksen yli : empiirinen tutkimus taidemuseoiden asenteellisesta saavutettavuudesta sekä kuulumisen kokemuksista (siirryt Jyx-tietokantaan)


Kuvailutulkkauksen tila Suomessa -selvitystyö

Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry:n toteuttama selvitys kuvailutulkkauksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa (2021). Selvityksen kirjoittivat Maija Hirvonen ja Betta Saari ja sen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuvailutulkkauksen tila Suomessa -selvitystyö [RTF] 
Kuvailutulkkauksen tila Suomessa -selvitystyö [PDF]


Tanssin poluilla - dialogisuuden ja digitalisaation kautta kohti saavutettavampaa kansantanssia

Riia Niemelän ja Heidi Palmun opinnäytetyö Turun Ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin koulutusohjelmasta on valmistunut vuonna 2021. Kirjoittajat pohtivat sitä, miten kansantanssi sosiaalisena tanssina voisi olla saavutettavaa ja esteetöntä erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Opinnäytetyön tavoitteena on herätellä kansantanssikentällä toimivien tanssinopettajien ja ohjaajien kiinnostusta viedä kansantanssia monenlaisille ryhmille, uusiin toimintaympäristöihin tai käyttötarkoituksiin ja huomioida erityisen tuen tarpeet ja osallistujien moninaisuus harrastustoiminnassa.


Erityislasten ja -nuorten teatterikerho: osallisuutta tukeva ohjaamisen malli

Reija Elmisen ja Annika Sundqvistin käytännönläheinen opinnäytetyö mallintaa Kuusankosken Taideruukilla toimivan erityislasten ja -nuorten teatterikerhon osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan ohjaamisen mallin. Malli perustuu ajatukseen kaikkien yhdenvertaisesta mahdollisuudesta osallistua taide- ja kulttuuritoimintaan sekä osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kulttuuritoiminnan avulla. Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helposti eteenpäin vietävä malli, jota kulttuuritoiminnasta kiinnostuneet toimijat sekä erityisryhmien kanssa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset voivat hyödyntää ohjaustoiminnassaan. Opinnäytetyö on valmistunut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosionomien koulutusohjelmassa vuonna 2021.


”On aina oltava 200 % parempi”. Vammaisten ja kuurojen taiteilijoiden toimintamahdollisuudet ja taiteilijapolut

Outi Salonlahti tutki gradussaan (Jyväskylän yliopisto 2019), millaiset toimintamahdollisuuksia ja taiteilijapolkuja on Suomessa asuvilla vammaisilla ja kuuroilla taiteilijoilla. 

Silva Belghitin opinnäytetyö Viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuus

Taideyliopiston Teatterikoulusta valmistuneen näyttelijän Silva Belghitin opinnäytetyö (2018) Viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuus on luettavissa Helsingin yliopiston digitaalisessa arkistossa, Heldassa. Opinnäytetyössään Belghiti kertoo elämäntarinaansa ja kokemuksiaan Teatterikorkeakoulun opiskelijana sekä koulutukseen liittyvistä haasteista.

Viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuus [PDF]


Museonäyttelyn moniaistisuus. Case: Josef Frank / Designmuseo

Amanda Kääriäinen tutki opinnäytetyössään (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2019) Designmuseon näyttelyn moniaistisuutta. Työ on tapaustutkimus, jossa kysytään muun muassa, miten moniaistisuus voi toteutua Designmuseon järjestämissä näyttelyissä ja mitä toiveita näyttelyvierailijalla on moniaistisuuden lisäämiseksi. Työn keskeisimpinä tuloksina on, että Designmuseon näyttelyiden moniaistisuus rakentuu ensisijaisesti näkemiseen ja tuntemiseen liittyvistä elementeistä. Näyttelyvierailijat ovat kiinnostuneita osallistumaan näyttelyiden moniaistisuuden suunnitteluun tai muuhun näyttelyihin liittyvään toimintaan entistä aktiivisempina osapuolina.

Museonäyttelyn moniaistisuus. Case: Josef Frank / Designmuseo (PDF, linkki Theseukseen). Tiedosto ei välttämättä ole saavutettava.

Kaikkien korkeakoulu?

Raportti OHO!-hankkeessa vuonna 2018 tehdyistä korkeakoulujen saavutettavuuskyselyistä. Kirjoittajat: Reeta Lehto, Aleksi Huhta, Essi Huuhka.

Kaikkien korkeakoulu? [DOCX]

Kaikkien korkeakoulu? [PDF]


Kohti kaikkien korkeakoulua. Eri tavoin vammaisten korkeakouluopiskelijoiden ajatuksia opiskelun saavutettavuudesta ja sen kehittämisestä.

Selvitysraportti. Marko Jääskeläinen 2019. Raportti on tuotettu osana OHO!-hanketta.

Kohti kaikkien korkeakoulua [PDF]


Esteettömyys- ja saavutettavuustiedot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkkosivuilla vuonna 2017

Kirjoittaja: Sari Hanska.Raportti on tuotettu osana OHO!-hanketta.

Esteettömyys- ja saavutettavuustiedot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkkosivuilla vuonna 2017 [DOCX]

Muistisairaat ihmiset kuvataiteen kokijoina

Mirva Nurmio-Böse tarkastelee opinnäytetyössään (YAMK) Saksassa kehitetyn museotoimintamallin käyttöä taidepedagogisena lähtökohtana Muistiluotsin kuntoutusryhmän tapaamisissa. 2018.

Muistisairaat ihmiset kuvataiteen kokijoina [PDF 1,8 MT)

Esiselvitys: taide- ja kulttuurialojen opiskelun esteettömyys ja saavutettavuus

Kynnys ry:n vuonna 2012 toteuttamassa esiselvityksessä tarkastellaan opiskelun esteettömyyttä ja saavutettavuutta taide- ja kulttuurialalla. Selvitykseen on haastateltu vammaisia taiteilijoita ja kulttuurialan työntekijöitä. Lisäksi esteettömyydestä lähetettiin kysely Suomen kymmenelle suurimmalle taidealan oppilaitokselle.

Esiselvitys: taide- ja kulttuurialojen opiskelun esteettömyys ja saavutettavuus [DOC]
Esiselvitys: taide- ja kulttuurialojen opiskelun esteettömyys ja saavutettavuus [PDF]


Elokuvateatterit huonokuuloisille tekstitettyjen elokuvien esittäjinä: Elokuvanäytösten saavutettavuus kuulovammaisten katsojien kannalta


Silva Rikala (2019) kartoittaa Metropolia Ammattikorkeakoululle tekemässään opinnäytetyössään huonokuuloisille tekstitettyjen elokuvien esittämisen tämänhetkistä tilannetta. Opinnäytetyö tarkastelee palvelusta hyötyvien asiakkaiden ja palveluntarjoajien näkökulmia ja kokemuksia sekä pohtii tekstitettyjen versioiden rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä.

Elokuvateatterit huonokuuloisille tekstitettyjen elokuvien esittäjinä [PDF]


Kulttuuripassin jatkohankkeen loppuraportti


Kulttuuripassin jatkohanke oli Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoima kehittämishanke, joka alkoi 1.12.2014 ja päättyi 31.5.2018. Hankkeen tarkoituksena oli mm. kokeilla Kulttuuripassin pilotointihankkeessa suunniteltua Kaikukortti-toimintamallia maakunnassa harvemmin asutulla alueella ja kehittää toimintamallia vastaamaan paremmin harvemmin asuttujen alueiden tarpeita. Hankkeen aikana Kaikukorttia kehitettiin ja kokeiltiin Kainuun maakunnassa.

Kulttuuripassin jatkohankkeen loppuraportti [DOC]
Kulttuuripassin jatkohankkeen loppuraportti [PDF]


Kulttuuriluotsi osallisuuden mahdollistajana. Kulttuuriluotsattujen kokemuksia Tampereella

Heidi Jäntti (2017) tarkastelee Jyväskylän yliopistolle tekemässään Pro gradu -tutkielmassa kulttuuriluotsitoiminnan periaatteita, tämänhetkistä tilaa ja paikallisia toimintamalleja. Työ keskittyy kahdeksan tamperelaisen kokemuksiin, merkityksiin ja koettuihin vaikutuksiin palvelun käyttäjänä.


Kulttuuriluotsi osallisuuden mahdollistajana [PDF]


Teatteria kaikille : Vaasan Kaupunginteatterin esteettömyys ja saavutettavuus

Aino Haaralan opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoululle 2017. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Vaasan Kaupunginteatterin esteettömyyden ja saavutettavuuden nykytila ja esittää kehitysehdotuksia. Saavutettavuutta tarkasteltiin käyttäjien näkökulmista, ja tavoitteena oli kehittää saavutettavuutta nimenomaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Saavutettavuutta tutkittiin haastattelemalla lomakekyselyn avulla Vaasan Kaupunginteatterin asiakkaita sekä teatterin henkilökuntaa. Lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin yhdessä Vaasan vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa tehtyä esteettömyyskartoitusta ja benchmarkkaamalla muiden teattereiden toimintaa.

Teatteria kaikille : Vaasan Kaupunginteatterin esteettömyys ja saavutettavuus (Theseus.fi)

Saavutettavampaa taideopetusta erityislapsille : Case Helsingin kulttuurikeskuksen 5x2-taideopetus

Mirka Nokka tutki opinnäytetyössään Humanistiselle ammattikorkeakoululle taideopetuksen saavutettavuutta.
Tavoitteena oli, että erityislasten osallistuminen Helsingin kulttuurikeskuksen tuottamaan 5x2-taideopetukseen olisi jatkossa entistä helpompaa. 5x2-taideopetus on maksutonta ja laadukasta taideopetusta helsinkiläisille ala-asteen koululuokille. Työn tilaajana oli Helsingin kulttuurikeskus. Julkaistu 2017.

Saavutettavampaa taideopetusta erityislapsille (Theseus.fi)


Yhdenvertainen kulttuuri! Selvitys vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen myönnettävistä valtionavustuksista

Taiteen ja kulttuurin yhdenvertaisuus ja saavutettavuus eivät näy riittävästi kulttuuripolitiikan rahoituksessa. Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tulisi huomioida nykyistä paremmin kulttuuripolitiikan rahoituksessa ja toimeenpanossa käy ilmi Cuporen julkaisemasta selvityksestä Yhdenvertainen kulttuuri!. Julkaistu 2017.

Yhdenvertainen kulttuuri! (linkki Cuporen sivuille)


Make sense - tutkimuksia kuvataiteen kokemisesta

Niina Huovisen ja Viliina Koiviston opinnäytetyöhön liittyvä artikkeli käsittelee Make Sense -projektia, joka tutkii kuvataiteen kokemista ja sitä rajoittavia tekijöitä. Aihetta lähestyttiin näkövammaisuuden kautta. Artikkelissa käsitellään myös taiteen alueellista saatavuutta. Julkaistu 2016.

Make sense - tutkimuksia kuvataiteen kokemisesta [DOC]
Make sense - tutkimuksia kuvataiteen kokemisesta [PDF]


Kaikukortti-kysely. Kaikukortin haltijoiden ja Kaikukortti-kumppaneiden kokemuksia Kaikukortti-toiminnasta sekä kehittämisideoita. Espoon Kaikukortti-kokeilu 1.4.–31.12.2015. 

Kulttuuripassin pilotointihankkeessa toteutettiin syksyllä 2015 kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä ja kokemuksia hankkeessa kokeillusta Kaikukortti-toimintamallista. 

Kaikukortti-kysely [DOC]
Kaikukortti-kysely [PDF]


Kulttuuri kuuluu kaikille! Kartoitus saavutettavuuden ja esteettömyyden tilanteesta sekä esteettömyyden kehitystyö Turun kaupungin kahdessa kulttuuri-instituutiossa: Pääkirjastossa ja Konserttitalolla

Panda Erikssonin opinnäytetyö Humanistiselle ammattikorkeakoululle (2016) käsittelee esteettömyyttä Turun kaupungin pääkirjastossa sekä konserttitalolla.

Kulttuuri kuuluu kaikille! [DOC]
Kulttuuri kuuluu kaikille! [PDF]

Korkeakoulujen saavutettavuus - Katsaus korkeakoulujen sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen saavutettavuuteen opiskelijoiden näkökulmasta

Otuksen selvityksessä tutkittiin, kuinka saavutettavana suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat pitävät oppilaitoksiaan vuonna 2015. Selvityksen aineistoksi kerätty kysely kohdennettiin kaikille korkeakouluopiskelijoille. Osallistujiksi tavoiteltiin erikseen myös erityisryhmiin kuuluvia opiskelijoita, joilla on jokin oppimista vaikeuttava haitta, vamma tai sairaus. Tekijät Tiia Villa ja Sanna Kivisalmi. Otus 53/2016.

Korkeakoulujen saavutettavuus - Katsaus korkeakoulujen sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen saavutettavuuteen opiskelijoiden näkökulmasta (PDF, Google Drive)

Kulttuuripassin pilotointihankkeen loppuraportti

Kulttuuripassin pilotointihanke oli Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoima kehittämishanke, joka alkoi 1.9.2014 ja päättyi 31.12.2015. Hankkeen tarkoituksena oli suunnitella ja kokeilla toimintamallia, jossa pääsymaksun aiheuttama taloudellinen kynnys poistetaan kokonaan tai lähes kokonaan. Hankkeessa suunniteltiin toimintamalli, ”Kaikukortti”, jonka avulla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat henkilöt voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuuripalveluihin.

Kulttuuripassin pilotointihankkeen loppuraportti [DOC] 
Kulttuuripassin pilotointihankkeen loppuraportti [PDF]


SATA - saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus -hankkeen esitelvitysraportti

Tampereella on selvitetty tapoja edistää erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuuriharrastamiseen ja kulttuurielämään. Valtakunnallisessa SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus -hankkeen esiselvityksessä tietoa esteistä, onnistumisista ja toiveista kerättiin lastenkulttuurikeskuksilta, taiteen perusopetusta antavilta oppilaitoksilta sekä lasten vanhemmilta. Julkaistu 2016.

SATA - saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus -hankkeen esitelvitysraportti [PDF]


Visuaalisen musiikin pyörteissä - viittomakielisten ajatuksia instrumentaalimusiikin tulkkauksesta

Hely Kainulaisen  opinnäytetyö Humanistiselle ammattikorkeakoululle (2014) käsittelee viittomakielisten ajatuksia valmistelluista instrumentaalimusiikkitulkinnoksista. Musiikki on nykypäivänä yhä suuremmassa osassa kuurojen elämää. Musiikin tulkkaus on tärkeää, jotta tasavertaisuus kuuleviin nähden toteutuu.

Visuaalisen musiikin pyörteissä - viittomakielisten ajatuksia instrumentaalimusiikin tulkkauksesta (linkki Theseus.fi-tietokantaan)



Kielellinen saavutettavuus HELsign -viittomakielisen kulttuurin tapahtumassa

Anni Saviniemen ja Hanna Holopaisen opinnäytetyöstä (Humak 2015) selviää, kuinka kulttuuripalvelujen tuottajat voivat huomioida tapahtumissaan viittomakieliset kävijät. Lisäksi opinnäytetyössä kerrotaan, kuinka järjestää palveluihin ja tapahtumiin viittomakielentulkkaus. Lisäksi opinnäytetyö on hyödyllinen tulkeille ja viittomakielialan työntekijöille.

Kielellinen saavutettavuus HELsign -viittomakielisen kulttuurin tapahtumassa [DOC]
Kielellinen saavutettavuus HELsign -viittomakielisen kulttuurin tapahtumassa [PDF]


Taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyön muodot, laajuus ja tuloksellisuus

Hilppa Sorjosen ja Outi Sivosen (Cupore 2015) tutkimus käsittelee teattereiden, orkestereiden ja museoiden yleisötyötä. Raportista ilmenee, että yleisötyön tavoitteita ovat mm. uuden yleisösukupolven kasvattaminen, markkinointi ja tiedottaminen, yleisön sitouttaminen ja kokemuksen syventäminen sekä tuotantoprosessiin osallistaminen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. Yleisötyö kohdistuu yleensä lapsiin, perheisiin, nuoriin ja työikäisiin. Vanhuksille ja erityisryhmille (kieli-, kulttuuri- ja vammaisvähemmistöt) suunnattua yleisötyötä on tarjolla melko harvoissa laitoksissa. Laitosten edustajien mukaan yleisötyöohjelmaan osallistuu usein taiteesta ja kulttuurista jo kiinnostuneita harrastajia.

Taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyön muodot, laajuus ja tuloksellisuus (linkki Cuporen verkkosivuille)


Design for All -suunnittelun kaleidoskooppi - ehdotus Design for All -perusteisesta osallistavan suunnittelun toimintamallista

Sami Virtanen tutki opinnäytetyössään Laurea-ammattikorkeakoululle, mikä on saavutettavuusratkaisuista hyötyvien vammaisten ja ikääntyneiden käyttäjien asema asiointi- ja toimimistilojen suunnittelussa. Millaisia edellytyksiä tarvitaan Design for All -perusteiseen osallistavan suunnittelun toimintamalliin toteuttamiseksi? Toimintamallin tavoite on saada tilaajat/hankkijat, suunnittelijat, järjestöt ja päättäjät tietoisiksi saavutettavuudesta ja sen antamista mahdollisuuksista.

Design for All -suunnittelun kaleidoskooppi (PDF, linkki Theseus-tietokantaan)


Kaverille kanssa - Uusien kävijöiden osallistaminen Käräyttäjäkaveri-pilotissa

Marjo Eskola kuvaa opinnäytetyössään Humanistiselle ammattikorkeakoululle (2014) Käräyttäjäkaveri-pilottia, jossa ihmiset käräyttävät/haastavat toisiaan uusiksi kulttuurikävijöiksi tai tutustumaan aiemmin vieraammiksi jääneisiin kulttuurimuotoihin. Kokeilu perustuu aiempaan käymättömyystutkimukseen, jonka perusteella seuran saamisella on suuri merkitys tapahtumiin osallistumiselle. Käräyttäjäkaveri-pilotti toteutettiin syksyllä 2014 kahdeksan Kanneltalossa pidetyn kulttuuriesityksen yhteydessä.

Kaverille kanssa - Uusien kävijöiden osallistaminen Käräyttäjäkaveri-pilotissa (PDF, linkki Theseus.fi-tietokantaan)


Puhe ja kieli -lehden teemanumero

Puhe ja kieli -lehden numero 3/2013 painottuu viestinnän esteettömyyteen. Toim. Anukaisa Alanen & Maija Hirvonen.

Puhe ja kieli 3/2013 (linkki Puhe ja kieli -lehden sivuille)



Katsaus kuvailutulkkaukseen - visuaalisen tiedon saavuttaminen puheen ja kielen kautta

Maija Hirvosen artikkeli kuvaa, miten kuvailutulkkaus tukee vuorovaikutusta sekä taiteiden ja audiovisuaalisen median vastaanottoa.

Katsaus kuvailutulkkaukseen(linkki Puhe ja kieli -lehden numeron 3/2013 verkkosivuille)


KULTTUURI KUULUU KAIKILLE! Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa -neuvontahankkeen päätösjulkaisu

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tarjota koulutusta satakuntalaisille kulttuuri- ja taidealojen parissa työsken televille henkilöille ja yhteisöille. Toimittanut Emma Susi, julkaisija Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskus 2012.

KULTTUURI KUULUU KAIKILLE! (PDF, linkki osoitteeseen Pori.fi)


Saavutettavia kulttuurisisältöjä: Kulttuurin saavutettavuus -hankkeen loppuraportti

Turun AMK:n Taideakatemia toteutti Kulttuurin saavutettavuus -hankkeen vuosien 2012-2013 aikana. Hankkeen tavoitteena oli tutkia ja kehittää saavutettavuuden huomioon ottamista taiteen sisällön tuottamisen eri vaiheissa ja eri taiteen aloilla. Kulttuurin saavutettavuus -hanke oli jatkoa Turun Euroopankulttuuripääkaupunkivuodelle 2011.

Saavutettavia kulttuurisisältöjä [DOC]
Saavutettavia kulttuurisisältöjä [PDF]

Katriina Rosavaaran juhlapuhe

Katriina Rosavaara puhui Kulttuuria kaikille -palvelun 10-vuotisjuhlassa 2013 queer-yleisöstä, homofobiasta sekä homo- ja transfobian vastaisesta työstä.

Katriina Rosavaaran juhlapuhe [DOC]
Katriina Rosavaaran juhlapuhe [PDF]


Umayya Abu-Hannan juhlapuhe

Umayya Abu-Hanna kirjoitti Kulttuuria kaikille -palvelun 10-vuotisjuhlaan 2013 puheen politiikasta, kulttuurista ja Kulttuuria kaikille -palvelun roolista.

Umayya Abu-Hannan juhlapuhe [DOC]
Umayya Abu-Hannan juhlapuhe [PDF]



Esteettömyyskartoitus Porvoossa - Lähes sata kartoitettua kohdetta

Anne Lassila, Anja Ahlgren ja Maire-Liisa Rautakoski toteuttivat opinnäytetyönsä yhteistyössä Porvoon kaupungin vammaisneuvoston kanssa. Opinnäytetyössä kartoitettiin Porvoon julkisten palveluiden sekä lähiöiden yritysten esteettömyyttä.Esteettömyyskartoituksen kohteet rajattiin yhdessä vammaisneuvoston kanssa. Julkaistu 2012.

Esteettömyyskartoitus Porvoossa (PDF, linkki Theseukseen)

 

Näkökulmia vammaisuuteen - artikkelikokoelma vammaiskäsitysten eroista

Tukikeskus Hilman julkaisu kokoaa yhteen kokemuksia, aktivismia ja tutkimusta. Kirjan yksitoista puheenvuoroa etsivät keinoja ihmisten moninaisuutta kunnioittavan yhteiskunnan rakentamiseen. Artikkelikokoelman tarkoitus on herättää keskustelua vammaisten ihmisten syrjinnästä ja rasismista. Julkaistu 2012.

Näkökulmia vammaisuuteen - artikkelikokoelma vammaiskäsitysten eroista [PDF]

Vammaisten ihmisten kokemukset taide- ja kulttuuripalvelujen käyttäjinä - Kyselyyn ja haastatteluihin perustuva selvitys vuonna 2011

Selvitys on Kulttuuria kaikille -palvelun tuottama ja tehty yhteistyössä humanististen tieteiden kandidaatti Kirsi Kähkösen kanssa. Selvitys kartoittaa taide- ja kulttuuripalvelujen käyttöä ja saavutettavuutta vammaisten ihmisten näkökulmasta. Samalla verrataan saavutettavuudessa tapahtunutta kehitystä vuoteen 2002, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö teki edellisen selvityksen. Julkaistu 2012.

Vammaisten ihmisten kokemukset taide- ja kulttuuripalvelujen käyttäjinä - Kyselyyn ja haastatteluihin perustuva selvitys vuonna 2011 [DOC]
Vammaisten ihmisten kokemukset taide- ja kulttuuripalvelujen käyttäjinä - Kyselyyn ja haastatteluihin perustuva selvitys vuonna 2011 [PDF]


Käyttäjäpalautetta tarralapuille

Raportti esittelee menetelmän käyttäjäpalautteen keräämiseen. "Kevyt ja konkreettinen" menetelmä on ideoitu Museoviraston saavutettavuussuunnitelman seurantaryhmän ja Kulttuuria kaikille -palvelun toimesta. Palautteen keräämisen tavoitteena on saada tietoa monenlaisten käyttäjien toiveista ja tarpeista. Julkaistu 2010.

Menetelmä käyttäjäpalautteen keräämiseen [DOC]
Menetelmä käyttäjäpalautteen keräämiseen [PDF]


Onko saavutettavuuskartoituksesta hyötyä?

Kulttuuria kaikille -palvelu kyseli vuonna 2009 palautetta tekemistään saavutettavuuskartoituksista. Kartoituksia teettäneet kohteet kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään.

Onko saavutettavuuskartoituksesta hyötyä? [DOC]
Onko saavutettavuuskartoituksesta hyötyä? [PDF]

 

Annetaan sormien kuljettaa - kolmiulotteisia pienoismalleja kaikille

Arkkitehtuurihistorioitsija Julia Ionides ja arkkitehti Peter Howell kertovat artikkelissaan (2008) työskentelystään englantilaisessa taiteen ja arkkitehtuurin saavutettavuutta näkövammaisille edistävässä hyväntekeväisyysorganisaatiossa The Dog Rose Trust:ssa.

Annetaan sormien kuljettaa - kolmiulotteisia pienoismalleja kaikille [DOC]
Annetaan sormien kuljettaa - kolmiulotteisia pienoismalleja kaikille [PDF]


Uusi aika, vanhat haasteet

Raportissa "Uusi aika, vanhat haasteet. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kulttuuritapahtumien kuluttajina" selvitetään, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat kulttuurisen kävijyyden ja kulttuuritapahtumien käyttäjyyden. Julkaistu 2007.

Uusi aika, vanhat haasteet [DOC]
Uusi aika, vanhat haasteet [PDF]


Designin ja Dramaturgian vuoropuhelua

Helena Hyvärisen taiteen maisterin tutkinnon lopputyössä käsitellään käyttäjäkokemuksen käsikirjoittamista saavutettavuusopas Avoimet ovet -dvd:hen. Julkaistu 2007.

Designin ja Dramaturgian vuoropuhelua [PDF]

 

Valtionosuuden piirissä olevien taide- ja kulttuurilaitosten saavutettavuus - syksyllä 2007 toteutetun kyselyn tulokset

Opetusministeriö toteutti syksyllä 2007 kyselyn kaikille valtionosuuden piirissä oleville orkestereille, teattereille, museoille ja kirjastoille niiden toiminnan saavutettavuuden edistymisestä. Kysely oli osa opetusministeriön Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus -toimenpideohjelman 2006-2010 toteuttamista. Julkaistu 2008.

Saavutettavuuskyselyn tulokset [DOC]
Saavutettavuuskyselyn tulokset [PDF]

 

Projektipolitiikasta kaikki huomioivaan kulttuuripolitiikkaan? Katsaus vammaiskysymyksiin Pohjoismaiden kulttuuripolitiikassa 2000–2003

Julkaisu on Pohjoismaisen vammaisasiain yhteistyöelimen (Nordiska samarbetsorganet för handikappfrågor, NSH) "Aktuellt i Norden" -julkaisusarjassa ilmestynyt kartoitus pohjoismaisen kulttuuripolitiikan saavutettavuuskysymyksistä. Julkaistu 2004.

Katsaus vammaiskysymyksiin Pohjoismaiden kulttuuripolitiikassa 2000-2003 [DOC]
Katsaus vammaiskysymyksiin Pohjoismaiden kulttuuripolitiikassa 2000-2003 [PDF]

 

Kohti esteetöntä yhteiskuntaa

Stakesin raportissa "Kohti esteetöntä yhteiskuntaa; Yhteiskuntapolitiikan normatiiviset keinot esteettömyyden edistämisessä" tarkastellaan kansainvälisiä sopimuksia, Euroopan unionin lainsäädäntöä, kansallista lainsäädäntöä ja standardeja esteettömyyden edistämisen keinoina. Julkaistu 2008.

Kohti esteetöntä yhteiskuntaa [PDF]

 

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet Suomessa

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet Suomessa. Selvityksen ovat koonneet ja kirjoittaneet Jukka Kumpuvuori ja Marika Högbacka. Ihmisoikeusinstituutti, Åbo Akademi. Julkaistu 2003.

Vammaisten henkiloiden ihmisoikeudet Suomessa [DOC]
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Suomessa [PDF]

 

Visualize this - Kahden musiikkikappaleen käännös ja tulkinta kansainväliselle viittomiselle

Katja Riihiahon opinnäytetyön tavoitteena on koota yksiin kansiin tutkimustietoa siitä, mitä kansainvälinen tulkkaus voi tarkoittaa tämän päivän tulkin työssä, sekä tutkia produktin luomisen kautta, miten kansainvälistä viittomista voidaan soveltaa taiteen tulkkaamisessa. Julkaistu 2014.

Visualize this - Kahden musiikkikappaleen käännös ja tulkinta kansainväliselle viittomiselle (PDF, linkki Theseukseen)


"Siellä on suupielet korvissa!" - Hyvinvointivaikutuksia sosiaalisesta sirkuksesta

Tutkimusta varten kerättiin tietoa haastatteluilla ja kyselyilla sirkustoimintaan osallistuneilta ja heidän parissaan työskenteleviltä. Tutkimuksessa todettiin, että sosiaalisella sirkuksella on selkeitä hyvinvointivaikutuksia. Tutkivan teatterityön keskuksen tuottama julkaisu on yksi Vaikuttava sirkus -hankkeen (2011-2014) loppujulkaisuista. Julkaistu 2013.

"Siellä on suupielet korvissa!" [PDF]


Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hankkeen loppuraportti

Kuuloliiton Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -yhteistyöhankkeen (2011-2013) tavoitteena oli edistää säännöllisten tekstitettyjen näytösten järjestämistä teattereissa.


Selvitys suomalaisten teattereiden tekstityskäytännöistä

Suomen Teatterit ry toteutti kevään 2013 aikana Kuuloliiton toimeksiannosta selvityksen teattereiden tekstityskäytännöistä. Selvitys sisältää myös ehdotuksia teatteritekstittämisen edistämiseksi.Työn toteutti projektisihteeri Iida Turpeinen. Selvitys on osa vuosina 2010-2013 käynnissä olleen Näyttämötaide saavutettavaksi -hankkeen raportteja.

Selvitys suomalaisten teattereiden tekstityskäytännöistä [DOC]
Selvitys suomalaisten teattereiden tekstityskäytännöistä [PDF]

Suomalaisten teattereiden suhde vammaisiin yleisöihin 2000-luvulla

Kirsi Kähkönen tutki pro gradussaan, kuinka vamma ja vammaisuus vaikuttavat ihmisen mahdollisuuksiin osallistua teattereiden toimintaan, mitä suomalaisissa teattereissa on tehty saavutettavuuden parantamiseksi ja mitkä asiat auttaisivat teattereita kehittämään saavutettavuuttaan. Julkaistu 2012.

Suomalaisten teattereiden suhde vammaisiin yleisöihin 2000-luvulla [DOC]
Suomalaisten teattereiden suhde vammaisiin yleisöihin 2000-luvulla [PDF]


Viittomakielen tulkki improvisaatioteatterin pyörteissä

Sandra Aaltonen tutki opinnäytetyössään tulkin roolia, tulkkaukseen valmistautumista ja tulkkausratkaisuja improvisaatioteatterissa. Opinnäytetyö osoittaa, että improvisaatioteatterissa tulkki on jotain enemmän kuin tulkki. Tulkki joutuu sulautumaan esitykseen monella eri tavalla, olemaan tulkki ja näyttelijä tai osallistuja. Tämä laajentaa tulkin roolia siitä, mikä se on tavanomaisissa tulkkaustilanteissa. Julkaistu 2012.

Viittomakielen tulkki improvisaatioteatterin pyörteissä (PDF, linkki Theseukseen)
 

Esteetön musiikkipedagogiikka - pohdintaa koulutuksen kehittämistarpeista

Sanna-Maria Ryökkysen opinnäytetyön tavoitteena on nostaa esille musiikkipedagogikoulutuksen kehittämistarpeita, jotta opettajilla olisi paremmat ammatilliset valmiudet kohdata työssään erilaisia oppijoita, vastata yksilöllistämisen haasteisiin ja toimia uusissa ympäristöissä. Tutkimuksen ytimessä on neljä asiantuntijahaastattelua. Erityismusiikkikasvatuksen avulla tarjoutuu myös erilaisille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua tavoitteellisiin musiikkiopintoihin. Julkaistu 2012

Esteetön musiikkipedagogiikka (PDF, linkki Theseukseen)

 

Kummitusääni Kummituskekkereissä - Miten kuvailutulkkaus toteutettiin lasten nukketeatteriesityksessä

Tiina Saarela tutki opinnäytetyössään nukketeatterin kuvailutulkkausta. Tutkimuskohteena oli lasten nukketeatterinäytelmä Kummituskekkerit. Saarela selvitti mm. mitä erityistä tulee ottaa huomioon valmisteltaessa kuvailutulkkausta lasten nukketeatteriesitykseen ja millaista yhteistyötä kuvailukäsikirjoituksen laatija ja kuvailutekstin lukija tekivät. Julkaistu 2013.

Kummitusääni Kummituskekkereissä [PDF]


Saavutettavuus: haaste kielensisäisen tekstityksen kehittämiselle

Professori Liisa Tiittula tarkastelee artikkelissaan televisio-ohjelmien ja -elokuvien kielensisäisentekstityksen ominaispiirteitä ja haasteita. Artikkelin lopussa on nostettu esiin muutamia teatteritekstityksen erityiskysymyksiä. Artikkeli on julkaistu MikaELissa, kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisussa.

MikaELin verkkosivut 

Saavutettavuus: haaste kielensisäisen tekstityksen kehittämiselle [PDF]

 

"Pelkkä kääntäminen ei riitä" - Näkemyksiä laulujen tulkkauksesta

Anni Kervinen ja Laura Hurme tutkivat opinnäytetyössään laulujen kääntämistä ja tulkkausta viittomakielelle. Lisäksi he selvittivät viittomakielisten kiinnostusta tulkattujen laulujen seuraamiseen. Kyselytutkimuksissa saatiin selville, että tulkattujen laulujen seuraamisesta ollaan kiinnostuneita.

"Pelkkä kääntäminen eri riitä" - Näkemyksiä laulujen tulkkauksesta [PDF]


Teatteritekstityksen tutkimuksia

Professori Liisa Tiittula (Helsingin yliopisto) luo artikkelissaan katsauksen teatteritekstitykseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen ja tuo esiin siinä tarkasteltuja seikkoja pohjaksi tekstityksen toteuttamiselle Suomessa. Artikkeli on tuotettu Kuuloliiton koordinoimassa Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hankkeessa (2011-2013).


Stagetext - malli teatteriesitysten kielensisäisen tekstityksen järjestämiseen

Aura Linnapuomi esittelee artikkelissaan englantilaisen Stagetext-järjestön tarjoamaa palvelua, jonka avulla teatterit voivat ulkoistaa tekstitetyn näytöksen järjestämisen. Artikkeli on tuotettu Kuuloliiton koordinoimassa Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hankkeessa (2011-2013).

Stagetext - malli teatteriesitysten kielensisäisen tekstityksen järjestämiseen [DOC]
Stagetext - malli teatteriesitysten kielensisäisen tekstityksen järjestämiseen [PDF]


Dialogin tekstityksen toteutusvaihtoehdot näyttämötaiteissa -selvitys

Teatterikorkeakoulun Kimmo Karjusen selvitys keskittyy teatteritekstittämiseen liittyvään tekniikkaan. Selvitys on tuotettu Kuuloliiton koordinoimassa Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hankkeessa (2011-2013).

Dialogin tekstityksen toteutusvaihtoehdot näyttämötaiteissa -selvitys [PDF]

Nähdä voi muutenkin kuin vain silmillä - Moniaistinen sirkusesitys näkövammaisille

Minna Heiniö tarkastelee opinnäytetyössään (2012) kulttuurin saavutettavuutta näkövammaisten henkilöiden kannalta. Tutkimusesimerkkinä olevassa Taikaseikkailu-esityksessä oli päämääränä toteuttaa moniaistinen sirkusesitys, jota näkövammaiset voivat seurata mahdollisimman tasavertaisina näkevien kanssa.


Nähdä voi muutenkin kuin vain silmillä - Moniaistinen sirkusesitys näkövammaisille [DOC]
Nähdä voi muutenkin kuin vain silmillä - Moniaistinen sirkusesitys näkövammaisille [PDF]


Artikkeli Teatteritekstitys lavastajan näkökulmasta

Laura Gröndahl tarkastelee artikkelissaan elävän esityksen tekstittämistä lavastajan näkökulmasta. Gröndahl keskittyy artikkelissaan tekstitykseen visuaalisena ja taiteellisena elementtinä.Artkkeli on tuotettu Kuuloliiton koordinoimassa Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hankkeessa (2011-2013).

Teatteritekstitys lavastajan näkökulmasta -artikkeli [PDF]


Artikkeli Tekstitystyöpaja Tampereen Tutkivan teatterityön keskuksella

Mika Lehtinen Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksesta kirjoittaa teatteritekstitykseen liittyvistätyöpajakokeiluista. Artikkeli on tuotettu Kuuloliiton koordinoimassa Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hankkeessa (2011-2013).

Artikkeli Tekstitystyöpaja Tampereen Tutkivan teatterityön keskuksella [PDF]

Artikkeli Kuulovammaisten ihmisten kokemuksia teatteripalvelujen käyttäjinä

Kirsi Kähkönen kirjoittaa artikkelissaan tuloksista, jotka selvisivät Kulttuuria kaikille -palvelun vuonna 2011 toteuttamasta selvityksestä liittyen vammaisten ihmisten kokemuksiin taide- ja kulttuuripalvelujen käyttäjinä. Artkkeli on tuotettu Kuuloliiton koordinoimassa Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hankkeessa (2011-2013).

Kuulovammaisten ihmisten kokemuksia teatteripalvelujen käyttäjinä -artikkeli [PDF]


Teatteritekstitys ja tekijänoikeudet -selvitys

Suomen Teatterit ry:n Tommi Saarikivi ja Leevi Mentulatarkastelevat selvityksessään teatteriesitysten tekstittämiseen liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä. Artkkeli on tuotettu Kuuloliiton koordinoimassa Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hankkeessa (2011-2013).

Teatteritekstitys ja tekijänoikeudet -selvitys [PDF]



Artikkeli Teatteritulkkauksen lyhyt oppimäärä

Näyttelijä Eero Enqvist kirjoittaa artikkelissaanhaasteista ja mahdollisuuksista, joita teatterin kirjoitustulkkaaminen asettaa tulkille. Artkkeli on tuotettu Kuuloliiton koordinoimassa Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hankkeessa (2011-2012).

Artkkeli Teatteritulkkauksen lyhyt oppimäärä [PDF]


Teattereiden esteettömyyskartoitus 2012 - kyselyn tulokset

Suomen Teatterit ry toteutti yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa selvityksen suomalaisten ammattiteattereiden näkemyksistä oman toimintansa esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Kyselyyn vastasi 51 teatteria.

Teattereiden esteettömyyskartoitus 2012 - kyselyn tulokset [DOC]
Teattereiden esteettömyyskartoitus 2012 - kyselyn tulokset [PDF]

 

Ammattiteattereiden kuvailutulkkaus -hanke

Näkövammaisten Keskusliitto ry:n koordinoimassa Kuvailutulkkaus ammattiteattereissa -pilottihankkeessa (2011) haettiin yleisiä käytäntöjä kuvailutulkattujen esitysten toteuttamiseksi ammattiteattereissa.

Ammattiteattereiden kuvailutulkkaus -hankkeen loppuraportti [DOC]
Ammattiteattereiden kuvailutulkkaus -hankkeen loppuraportti [PDF]


Kelaten keikalle - Kulttuurikohteiden esteettömyyskartoituksia Jyväskylässä

Anna-Maria Laitinen ja Noora Uotila kartoittivat kahden jyväskyläläisen kulttuurikohteen fyysistä esteettömyyttä. Julkaistu 2011.

Kelaten keikalle - Kulttuurikohteiden esteettömyyskartoituksia Jyväskylässä(PDF, linkki Theseukseen)


Näyttämötaide saavutettavaksi -hanke

Kuuloliiton Näyttämötaide saavutettavaksi -yhteistyöhankkeessa (2009-2010) pyrittiin edistämään teatteriesitysten tekstittämistä ja luomaan mallia teattereille tekstityksen järjestämiseen.

Näyttämötaide saavutettavaksi -hankeraportti [DOC]
Näyttämötaide saavutettavaksi -hankeraportti [PDF]


Yleisö ja teatteri uuteen suhteeseen

Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen Ylös - ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen -hankkeen loppujulkaisu esittelee Ylös-hankkeen aikana suomalaisissa ammattiteattereissa kehitettyjä ja toteutettuja hyviä yleisötyökäytäntöjä. Julkaistu 2010.

Yleisö ja teatteri uuteen suhteeseen [PDF]


Erilaiset yleisöt teatterissa - seminaariraportti

Kulttuuria kaikille -palvelu ja Kansallisteatteri järjestivät yhteistyössä teattereiden saavutettavuutta käsitelleen seminaarin Kansallisteatterissa 13.11.2009.

Erilaiset yleisöt teatterissa [DOC]
Erilaiset yleisöt teatterissa [PDF]


Kohti kaikille kuuluvaa teatteria - haastattelututkimus

Eliisa Piirainen ja Milla Rytkönen selvittävät Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelman opinnäytetyössään (2009) teattereiden kokemuksia yhteistyöstä viittomakielen tulkkien kanssa ja kartoittavat teattereiden halua tuottaa esteettömiä teatteripalveluja viittomakielellä. Opinnäytetyö sisältää myös ehdotelman teattereiden odotukset huomioivasta ja viittomakielisille esteettömästä yhteistyömallista.

Kohti kaikille kuuluvaa teatteria [DOC]
Kohti kaikille kuuluvaa teatteria [PDF]

 

Koko kansan olohuone

Ylös-hankkeen kartoituksessa "Koko kansan olohuone" tarkastellaan yleisötyön tarjontaa ja tarvetta suomalaisissa ammattiteattereissa sekä kerrotaan teattereiden työntekijöiden näkemyksiä siitä, mihin jatkossa voitaisiin edetä. Julkaistu 2009.

Koko kansan olohuone [PDF]

 

Teatteria ilman lihasvoimia! Teatteri-ilmaisun ohjaajana integroiduissa työryhmissä

Outi Ivaska käsittelee opinnäytetyössään teatteri-ilmaisun ohjaajan taiteellista työskentelyä integroiduissa työryhmissä ja tarkastelee esimerkiksi, minkälaisia asioita teatteri- tai tanssiryhmän vetäjän täytyy ottaa huomioon, kun työryhmässä on toimimisesteisiä ihmisiä. Julkaistu 2008.

Teatteria ilman lihasvoimia [PDF]


Teatteriesitysten tekstittäminen - Kohdeyleisönä kuulovammaiset

Tanja Borg käsittelee Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tekemässään Pro gradu -tutkielmassa (2008) teatteritekstityksen erityispiirteitä ja teatteritekstittämisen vähän tutkittua kenttää. Tukielmassa pohditaan myös millaisia erityisvaatimuksia kuulovammainen kohdeyleisö asettaa tekstityksille.

Teatteriesitysten tekstittäminen -tutkielma [PDF]


Tekstiä teatterissa - raportti teatteritekstittämistä suomalaisissa teattereissa käsitelleestä seminaarista

Pia-Tuulia Pietilä raportoi tekstittämistä suomalaisissa teattereissa käsitelleestä semiaarista ja kuvailee mistä teatteritekstittämisesssä on kyse. Seminaari "Tekstiä teatterissa" järjestettiin 20 lokakuuta 2007 Ateneumin taidemuseossa Helsingissä.

Tekstiä teatterissa [DOC]
Tekstiä teatterissa [PDF]


Esiselvitys tekstityksen vaikutuksesta teatterielämykseen sekä teattereiden mahdollisuuksista lisätä tekstityksiä esityksiinsä

Tanja Borg tarkastelee Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tekemässään selvityksessä (2007)teatteriesitysten tekstittämisen tilaa Suomessa sekä yleisön vastaanoton kannalta että teattereiden käytännön tekstitysjärjestelyjen näkökulmasta.

Esiselvitys teatteritekstittämisestä [DOC]
Esiselvitys teatteritekstittämisestä [PDF]


Teattereiden kokemuksia viittomakielen tulkkauksesta

Salla Lintula kartoitti opinnäytetyössään Diakonia-ammattikorkeakoululle (2006), kuinka paljon teatterit Suomessa ovat käyttäneet viittomakielen tulkkausta vuosina 2000-2005. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, miten teatterit suhtautuvat viittomakielen tulkkaukseen ja tulkin läsnäoloon harjoituksissa ja esityksissä.

Teattereiden kokemuksia viittomakielen tulkkauksesta (PDF, linkki kirjastot.diak)


Viittomakielisten teatteripalveluiden kehittäminen

(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:36.)
Opetusministeriön asettama työryhmä selvitti olemassa olevaa viittomakielistä teatteritoimintaa Suomessa ja antoi esityksen viittomakielisten teatteripalveluiden kehittämiseksi. Lähtökohtana kehittämisessä on Teatteri Toitin toiminnan edistäminen.

Viittomakielisten teatteripalveluiden kehittäminen [PDF]


Kaikkien taidemuseo? Raportti Kaikkien taidemuseo -strategian toteutumisesta Valtion taidemuseossa 2009-2013

Loppuraportissa arvioidaan Valtion taidemuseossa, nykyisessä Kansallisgalleriassa, vuosille 2009-2013 tehtyä Kaikkien taidemuseo -strategiaa ja sen vaikutuksia. Strategian tarkoitus oli kiinnittää huomiota museotarjonnan saavutettavuuteen ja moninaisuuden huomioimiseen osana museotyötä. Raportissa käsitellään strategian tavoitteiden toteutumista käytännössä, strategiaprosessin hyviä ja huonoja puolia sekä arvioidaan, miten kannattaisi toimia jatkossa. Raportin havainnot on tarkoitettu hyödyksi Kansallisgallerian lisäksi muille museoille ja kulttuurialan toimijoille. Julkaistu 2014.

Kaikkien taidemuseo? Raportti Kaikkien taidemuseo -strategian toteutumisesta Valtion taidemuseossa 2009-2013 [DOC]
Kaikkien taidemuseo? Raportti Kaikkien taidemuseo -strategian toteutumisesta Valtion taidemuseossa 2009-2013[PDF]

Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena -hankkeen raportti

Hankkeen (2012-2013) tavoitteena oli kehittää museoiden tiedollista saavutettavuutta. Hankkeessa tuotettiin museoiden perusnäyttelyyn liittyviä opastusmateriaaleja selkokielellä ja kuvasymboleilla. Hankeessa tuotetut selkokieliset opastekstit ja kommunikaatiotaulut ovat ladattavissa sivustomme Esimerkit ja kokemukset -osiossa.

Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena [DOC]
Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena[PDF]


Koko kansan enkeli - Ateneumin taidemuseon teosesittelyjä suomalaiselle viittomakielelle käännettynä

Hanna Viitanen toteutti opinnäytetyönään viisi viittomakielelle käännettyä Ateneum taidemuseon kokoelmanäyttelyn teosesittelyä. Opinnäytetyö tarjoaa katsauksen viittomakielelle kääntämisessä esiin nouseviin haasteisiin. Opinnäytetyö on julkaistu vuonna 2011.

Koko kansan enkeli (PDF, linkki Theseukseen)


Tuntumaa: näyttely näkövammaisille

Marika Leinonen-Vainion taiteen maisterin opinnäytetyö koostuu Tuntumaa- taidenäyttelytuotannosta ja sen raportoinnista. Tuntumaa-näyttely oli ensisijaisesti näkövammaisille suunnattu kiertävä taidenäyttely, jonka taiteellisissa valinnoissa otettiin huomioon mahdollisimman laajasti saavutettavan suunnittelun (Design for All) periaatteet. Raportista selviää, miten saavutettavuus toteutui Tuntumaa-näyttelyssä. Julkaistu 2011.

Tuntumaa: näyttely näkövammaisille (PDF, linkki Aalto-yliopiston kirjastoon)


Näkymätön lapsi - erityinen lapsi museovieraana

Seija Lampinen tarkastelee opinnäytetyössään Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmaan (2011) museopalvelujen saavutettavuutta ja erityislasten osallistumismahdollisuuksia erityisesti lapsille suunnatuissa näyttelyissä.

Erityinen lapsi museovieraana [PDF]

 

Prosessidraaman kehittäminen museossa -tutkimus

Sanna Asikainen tutkii väitöskirjassaan (2003) prosessidraamatyöskentelyä museokontekstissa. Museopedagogisen teoriataustan pohjalta tarkastellaan draamatyötapojen soveltuvuutta museo-opetukseen.

Prosessidraaman kehittäminen museossa -tutkimus[PDF]


Kysely henkilöiden, joilla on mielenterveysongelmia, huomioimisesta museoissa

Kulttuuria kaikille -palvelu keräsi Suomen museoammattilaisten Museopostilistalla kokemuksia henkilöiden, joilla on mielenterveysongelmia, huomioimisesta museoissa. Julkaisu havainnollistaa museoiden käytäntöjä sekä esittelee suosituksia asiakkaiden, joilla on mielenterveysongelmia, huomioimiseen museoissa. Julkaistu 2010.

Kysely henkilöiden, joilla on mielenterveysongelmia, huomioimisesta museoissa [DOC]
Kysely henkilöiden, joilla on mielenterveysongelmia, huomioimisesta museoissa[PDF]

Museoiden saavutettavuustyö 2000-luvun alussa - tutkielma

Tuuli Rajavuori kuvailee suomalais-ugrilaisen kansatieteen laitokselle tekemässään Pro gradu -tutkielmassaan (2009) museoiden saavutettavuuden parissa työskentelevien museoammattilaisten kokemuksia kulttuurikohteiden saavutettavuuden parantamisesta.

Museoiden saavutettavuustyö 2000-luvun alussa [DOC]
Museoiden saavutettavuustyö 2000-luvun alussa  [PDF]

 

Yksinpuhelusta vuoropuheluun

Seminaarijulkaisu "Yksinpuhelusta vuoropuheluun - museoiden roolista monikulttuurisessa yhteiskunnassa" liittyy Turussa 17.-18.4.2008 järjestettyyn Yksinpuhelusta vuoropuheluun -seminaariin.

Yksinpuhelusta vuoropuheluun -seminaarijulkaisu[PDF]


Kuka pääsee museoon? -tutkielma

Sari Salovaara tarkastelee Pro gradu -tutkielmassaan (2007) Museoviraston vuosittain museoille jakamaa innovatiivisiin hankkeisiin osoitettua määrärahaa. Tutkielma on laajennus selvitykseen, jonka aiheena oli resurssiohjaus ja tarkemmin kyseisen avustuksen vaikutus museoihin.

Kuka pääsee museoon? -tutkielma [DOC]
Kuka pääsee museoon? -tutkielma[PDF]


Kuka pääsee museoon? Museoviraston jakamat avustukset innovatiivisiin hankkeisiin

Sari Salovaara tarkastelee tutkielman tiivistelmässä, mitä tapahtuu museoissa, kun ne voivat hakea ja saada avustusta saavutettavuuden kehittämiseen, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistämiseen ja kulttuuriperintökasvatukseen. Julkastu 2007.

Kuka pääsee museoon? [DOC]
Kuka pääsee museoon?[PDF]
 
 

Tervetuloa museeon?

Artikkelissa "Tervetuloa museoon? Valtion taidemuseo edistää kulttuurista tasa-arvoa Suomessa" Sari Salovaara kertoo Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnasta sekä laajemmin saavutettavuus-hankkeista Suomessa. Julkaistu 2006.

Tervetuloa museoon? [DOC]
Tervetuloa museoon?[PDF]


Kirjapiiri - äänikirjalukupiiri kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä

Jussi Tervon opinnäytetyössä Oulun ammattikorkeakoululle (2014) järjestettiin äänikirjalukupiiri kehitysvammaisille henkilöille. Opinnäytetyössä on tietoa sekä erityisryhmälle suunnatun lukupiirin toteuttamisesta että äänikirjojen käyttämisestä lukupiirin aineistona.

Kirjapiiri - äänikirjalukupiiri kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä (PDF, linkki Theseus.fi-sivustolle)

Celian kylsely yleisille kirjastoille

Celia selvitti aineistonsa ja palveluidensa käyttöä yleisissä kirjastoissa huhtikuussa 2013. 45 % vastaajista ilmoitti kirjastonsa olevan Celian asiakas. Suurin osa vastaajista oli kiinnostuneita lisäämään yhteistyötä Celian kanssa, ja useampi kuin joka kolmas olisi myös halukas pilotoimaan ja kehittämään kumppanuusmallia Celian kanssa.

Celian kirjastokysely 2013 [PPT]


Kirjastotoiminnan haasteet kehitysvammaisen asiakkaan palvelijana

Timopekka Sillantauksen essee (2006) käsittelee kirjastojen palvelujen saavutettavuutta kehitysvammaisille asiakkaille. Essee on kirjoitettu Tampereen avoimen yliopiston informaatiotutkimuksen laitokselle.

Kirjastotoiminnan haasteet kehitysvammaisen asiakkaan palvelijana [DOC]
Kirjastotoiminnan haasteet kehitysvammaisen asiakkaan palvelijana [PDF]


Sivistystä vapaasti kaikille? Tutkimus kansalaisopistojen ja kansanopistojen esteettömyydestä

Matti Laitisen ja Kari E. Nurmen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esteettömyyden toteutumista kansalaisopistoissa ja kansanopistoissa. Tutkimuksen kokonaisuus muodostui opistoille tehdystä esteettömyystutkimuksesta, kahdesta opiskelijoiden kokemuksia kartoittaneesta tutkimuksesta sekä kuuden opiston esteettömyyskartoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:3.

Sivistystä vapaasti kaikille? (PDF, linkki opetus- ja kulttuuriministeriön sivuille)


Esteetön musiikkipedagogiikka - pohdintaa koulutuksen kehittämistarpeista

Sanna-Maria Ryökkysen opinnäytetyön tavoitteena on nostaa esille musiikkipedagogikoulutuksen kehittämistarpeita, jotta opettajilla olisi paremmat ammatilliset valmiudet kohdata työssään erilaisia oppijoita, vastata yksilöllistämisen haasteisiin ja toimia uusissa ympäristöissä. Tutkimuksen ytimessä on neljä asiantuntijahaastattelua. Erityismusiikkikasvatuksen avulla tarjoutuu myös erilaisille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua tavoitteellisiin musiikkiopintoihin. Julkaistu 2012

Esteetön musiikkipedagogiikka (PDF, linkki Theseukseen)

 

Kuvataidekoulut kuuluvat kaikille!

Aura Linnapuomi tarkastelee Pro Gradu -tutkielmassaan (2009) lasten ja nuorten kuvataidekoulujen saavutettavuuden kehittämisen edellytyksiä koulujen toimintaa säätelevien valtakunnallisten puitteiden kannalta. Tutkimuksessa selvitetään, miten laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) ja Opetushallituksen laatimat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet pyrkivät vaikuttamaan kuvataidekoulujen saavutettavuuteen.

Kuvataidekoulut kuuluvat kaikille![DOC]
Kuvataidekoulut kuuluvat kaikille![PDF]


Ystäväpassilla osalliseksi

Heidi Rosenqvistin opinnäytetyön (2013) tarkoituksena oli kehittää Satakunnan kulttuuritoimikunnan ja Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttaman Ystäväpassi-hankkeen pohjalta maakunnallinen toimintamalli. Ystäväpassi on kortti, joka mahdollistaa avustajan ilmaisen osallistumisen kulttuuripalveluihin. Tavoitteena oli kartoittaa Ystäväpassin käyttäjäryhmien kokemuksia toimintamallista ja arvioida Ystäväpassin käytön vaikutuksia kohderyhmän ja palveluntuottajien näkökulmista.

Ystäväpassilla osalliseksi (PDF, linkki Theseus-tietokantaan)

 
Siirry sivun alkuun
  • jaa: Facebook
  • jaa: Twitter
  • jaa: Linkedin