Kulttuuripassin pilotointihanke

Kulttuuripassin pilotointihankkeen tavoitteena oli parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään Suomessa. Hankkeen tarkoituksena oli suunnitella ja kokeilla toimintamallia, jossa pääsymaksun aiheuttama taloudellinen kynnys poistetaan kokonaan tai lähes kokonaan. Hankkeessa suunniteltiin toimintamalli, ”Kaikukortti”, jonka avulla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat henkilöt voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuuripalveluihin. Hankkeen pilotointialueena oli Espoo. Hankkeen päätyttyä Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikkö sekä perhe- ja sosiaalipalvelut alkoivat koordinoida pysyvää Kaikukortti-toimintaa Espoossa.Lisätietoa Espoon Kakukortti-toiminnasta löytyy Espoon kaupungin verkkosivuilta.

Taloudellisesti tiukassa tilanteessa ihmiset joutuvat tinkimään kulutuksestaan, ja kulttuuripalvelujen käyttö voi jäädä hyvin vähäiseksi. Kulttuurielämään osallistuminen ja taide-elämysten kokeminen ei kuitenkaan ole luksusta, vaan jokaisen ihmisen perusoikeus. Kulttuuripassin pilotointihankkeen lähtökohtana oli, että jokaisella on varallisuudesta riippumatta oikeus käyttää itseä kiinnostavia taide- ja kulttuuripalveluja, ja kokea olevansa haluttu ja tervetullut kävijä. Oikeus itsensä kehittämiseen varallisuudesta riippumatta on kirjattu myös Suomen perustuslain pykälään 16 Sivistyksellisistä oikeuksista. Hankkeen taustalla vaikutti myös tutkimustieto siitä, että kulttuuri edistää ihmisten elämänlaatua, terveyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan. 

Hankkeen tavoitteena oli madaltaa myös muita osallistumisen esteitä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä mm. Espoon kulttuurikaveritoiminnan kanssa. Tavoitteena oli tukea taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden mahdollisuuksia kulttuuritarjonnan käyttöön yksin, kaksin ja ryhmässä. 

Kulttuuripassin pilotointihankkeen myötä Espooseen syntyi Kaikukortti-verkosto, joka synnytti erilaisia yhteistyön muotoja hankkeessa mukana olleiden sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan toimijoiden välille. Hankkeessa mukana olleet kulttuuritoimijat kokivat saavuttaneensa hankkeessa kokeillun Kaikukortti-toimintamallin avulla kävijöitä, jotka eivät muuten käyttäisi heidän palvelujaan. Hankkeessa mukana olleet sosiaali- ja terveysalan toimijat kokivat Kaikukortin hyödylliseksi työvälineeksi, jonka avulla oli mahdollista tukea asiakkaan sosiaalista kuntoutusta ja vapaa-ajan palveluiden käyttöä. Moni Kaikukortin hankkeen aikana saanut henkilö oli innostunut ja ilahtunut kortista. Eräs kortinhaltija totesi kortista, että ”[i]lman sitä maksulliset kulttuuripalvelut olisivat minulle, pitkäaikaistyöttömälle, täysin tavoittamattomissa”.

Kaikukortti-toimintamallin kehittäminen jatkuu aktiivisesti, kun Kaikukorttia kokeillaan aikavälillä 1.4.–31.12.2016 Kainuun maakunnassa. Kokeilu on Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön, Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n (Kulttuuria kaikille -palvelu) ja Kainuun liiton rahoittama. Tavoitteena on, että Kaikukortti-toimintamalli jää pysyvään käyttöön myös Kainuuseen. 

Kulttuuria kaikille -palvelun tavoitteena on, että Kaikukortti-toimintamalli leviäisi Suomessa asteittain pysyvään käyttöön alueille, jotka ovat Kaikukortti-toiminnasta kiinnostuneita. 

Lue lisää Kainuun Kaikukortti-kokeilusta.

Lue lisää Kainuun Kaikukortti-kokeilun taustalla olevasta Kulttuuripassin jatkohankkeesta.

Lisätietoa
Aura Linnapuomi 
Kulttuuripassin jatkohankeen hankejohtaja 
aura.linnapuomi (a) cultureforall.fi 
puh: 040 931 0576

Facebook:www.facebook.com/kaikukortti