Kulttuuriala yleisesti

Avaus-hankkeet 2017–2020. Loppuraportti

Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi: Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmän loppuraportti

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:2. Väestön moninaistuminen on otettava valtavirtaistettuna huomioon kaikessa taide- ja kulttuuripoliittisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Taiteen rahoitusta on kehitettävä strategisesti huomioiden kulttuurisen moninaisuuden kasvava yhteiskunnallinen merkitys. Onnistunut valtavirtaistaminen tarkoittaa maahanmuuttajien yhdenvertaisempaa osallistumista taide- ja kulttuurielämään. Monikielisyys ja monipuolinen kulttuurinen osaaminen on tärkeä nähdä inhimillisenä voimavarana ja kiinteänä osana suomalaista kulttuurielämää. Tarvitaan uudenlaista ymmärrystä monikielisyyden ja eri kulttuurien tuntemuksen merkityksestä taiteen ja kulttuurialan työyhteisöissä.

Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi (Julkaisuarkisto Valto)

Avaus. Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa 

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteutti vuosina 2017–2020 tutkimuksen ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asemasta suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvin museoiden, teattereiden ja orkestereiden, kansallisten taide- ja kulttuurilaitosten sekä lähemmin Suomen kansallismuseon, Turun kaupunginteatterin, Kuopion kaupunginorkesterin sekä Taiteen edistämiskeskuksen käytäntöjä. Tutkimus oli osa Kulttuuria kaikille -palvelun, Globe Art Pointin ja Cuporen Avaus-hanketta.

Avaus. Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa (Cuporen verkkosivuilla)

”On aina oltava 200 % parempi”. Vammaisten ja kuurojen taiteilijoiden toimintamahdollisuudet ja taiteilijapolut

Taide- ja kulttuuritoiminta maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa Pohjois-Pohjanmaalla

Taide- ja kulttuuritoiminta maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa Pohjois-Pohjanmaalla [PDF]

Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina vuosina 2011–2016 saapuneet taiteilijat

Taiteen edistämiskeskuksen selvityksessä (Taija Roiha 2016) todetaan, että Suomeen viime vuosina saapuneet taiteilijat ovat useimmiten korkeasti koulutettuja. Useilla on joko valmis korkeakoulututkinto tai suoritettuja opintoja omalta taiteenalaltaan tai muulta koulutusalalta. Taiteilijat tarvitsevat selvityksen mukaan monenlaista tukea voidakseen jatkaa taiteellisen ammattinsa harjoittamista Suomessa. Eniten saapujat kaipaavat henkistä tukea sekä sosiaalisia ja kollegiaalisia verkostoja. Lisäksi he kaipaavat taiteen tekemisen mahdollistavia välineitä ja tiloja, taloudellista tukea sekä tietoa ja koulutusta.

Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina vuosina 2011–2016 saapuneet taiteilijat [PDF]

Monikielisyys on luovuutta! Tutkimus taiteen ja monikielisyyden yhdistämisestä

Mitä tapahtuu, kun monikielisyys ja taide kohtaavat? Suomessa puhutaan useita eri kieliä ja yhä useammat ihmiset ovat monikielisiä. Tässä tutkimuksessa keskitytään noin 60 hankkeeseen, joita Koneen Säätiö rahoitti vuonna 2013 monikielisyyteen ja taiteeseen suunnatussa teemahaussa. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida rahoitettujen hankkeiden sijoittumista monikielisyyden ja taiteen kentälle sen mukaan, miten ne tuovat esille eri kieliä ja monikielisyyden ilmenemismuotoja sekä eri taiteenaloja ja taiteen toteuttamistapoja. Tutkimuksessa seurattiin hankkeiden toteutumista ja koottu tietoja niissä kehitetyistä hyvistä käytännöistä sekä ongelmallisiksi koetuista asioista. Cupore 2016.

Monikielisyys on luovuutta! Tutkimus taiteen ja monikielisyyden yhdistämisestä (Cupore.fi)

"Hurjan paljon enemmän queer!" - Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen toiveita ja kokemuksia taide- ja kulttuuritarjonnasta

Kulttuuria kaikille -palvelun selvitys pohjautuu kahteen vuonna 2012 Helsinki Pride -festivaalin yhteydessä toteutettuun palautekyselyyn. Selvityksen lähtökohtana olivat kysymykset siitä, miten hyvin taide- ja kulttuurikenttä huomioi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarpeita ja toiveita, sekä millaisia mahdollisia esteitä taide- ja kulttuuritarjontaan osallistumiselle on. Selvityksessä on listattu 20 toimenpide-ehdotusta saavutettavuuden edistämiseksi HBLTI-näkökulmasta. Julkaistu 2014.
Hurjan paljon enemmän queer! -selvitys [PDF]

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus - Loppuraportti

Opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus -työryhmä (2009-2013) esittää loppuraportissaan eri tahoille useita toimenpiteitä oman kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden ja moninaisuuden edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:15

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus [PDF]

"Parasta oli kaikki" - Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta

Kulttuurilla osalliseksi -hanke (KULO 2012-2015) on sosiaali- ja terveysalan sekä taide- ja kulttuurialan yhteistyöhanke, jonka toiminnan päämääränä on erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen, nuorten osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen sekä identiteetin vahvistaminen taiteen ja kulttuurin keinoin.

"Parasta oli kaikki" - Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta (PDF, linkki sivustolle kulo.info)

Ennen olin ujo, nyt olen rohkea. Kohtaamisia— Rohkeutta maahanmuuttajien työnhakuun taiteen keinoin

Julkaisu tarjoaa välineitä työnhakutaitojen tukemiseen. Esitellyt menetelmät soveltuvat moninaisuuden kanssa työskenneltäessä sekä nuorille työnhakijoille. Julkaisu esittelee taidelähtöisiä menetelmiä, joita on käytetty ja havaittu toimiviksi Kohtaamisia — Rohkeutta maahanmuuttajien työnhakuun taiteen keinoin -hankkeessa. Julkaisussa on linkkejä, joista pääsee näkemään katkelman hankkeen aikana toteutetusta dokumenttiteatteriesityksestä sekä animaatioita. Toimittanut Ilona Tanskanen, julkaissut Turun ammattikorkeakoulu 2015.

Ennen olin ujo, nyt olen rohkea. Kohtaamisia— Rohkeutta maahanmuuttajien työnhakuun taiteen keinoin [PDF]

Taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyön muodot, laajuus ja tuloksellisuus

Hilppa Sorjosen ja Outi Sivosen (Cupore 2015) tutkimus käsittelee teattereiden, orkestereiden ja museoiden yleisötyötä. Raportista ilmenee, että yleisötyön tavoitteita ovat mm. uuden yleisösukupolven kasvattaminen, markkinointi ja tiedottaminen, yleisön sitouttaminen ja kokemuksen syventäminen sekä tuotantoprosessiin osallistaminen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. Yleisötyö kohdistuu yleensä lapsiin, perheisiin, nuoriin ja työikäisiin. Vanhuksille ja erityisryhmille (kieli-, kulttuuri- ja vammaisvähemmistöt) suunnattua yleisötyötä on tarjolla melko harvoissa laitoksissa. Laitosten edustajien mukaan yleisötyöohjelmaan osallistuu usein taiteesta ja kulttuurista jo kiinnostuneita harrastajia.

Taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyön muodot, laajuus ja tuloksellisuus (linkki Cuporen verkkosivuille)

Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset

Jutta Virolaisen (Cupore 2015) Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset tarjoaa kokonaiskuvan tutkimukseen ja toimenpiteisiin, joilla osallistumista ja osallisuutta on pyritty edistämään. Selvityksen mukaan kulttuuriin osallistumista kuvaava käsitteistö on kirjavaa ja monitulkintaista. Kulttuuripolitiikassa on voimistunut puhe kulttuurin taloudellisista ja hyvinvointivaikutuksista. Vaikka kulttuuriin osallistumista ja osallisuutta edistetään lukuisien hankkeiden ja ohjelmien avulla, ei se ole rakentunut omana sisältöalueenaan osaksi kulttuuripolitiikkaa.

Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset. Katsaus taiteeseen ja kulttuuriin osallistumiseen, osallisuuteen ja osallistumattomuuteen (linkki Cuporen verkkosivuille)

Maahanmuuttajataiteilijat taiteen tukijärjestelmässä

Paula Karhunen tutki (Taiteen edistämiskeskus, 2013), kuinka eri kieliryhmiin kuuluvat taiteilijat tulevat kohdelluiksi taiteen tukijärjestelmässä ja taidepolitiikassa. Toteutuuko tasa-arvo vai jääkö jokin hakijaryhmä tukipolitiikassa katveeseen? Onko suomalainen apurahajärjestelmä mono- vai monikulttuurinen? Tutkimuksessa selvisi mm., että eri kieliryhmiin kuuluvat hakijat saavat valtion taidetoimikuntien apurahoja hakijaosuuttaan vastaavasti.

Maahanmuuttajataiteilijat taiteen tukijärjestelmässä [PDF]

"Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa"

Valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin: taiteen edistämistä vai kotouttamispolitiikkaa? Katri Talaskivi käsittelee pro gradu -tutkielmassaan Jyväskylän yliopistolle (2013) haasteita, joita ulkomaalaistaustaiset taiteilijat kokevat kohdanneensa pyrkiessään suomalaiselle taiteen kentälle, sekä sitä, millaisiin tarpeisiin valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin heidän mielestään vastaavat.

"Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa" [PDF]

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin. Saamelaiset taiteilijat Suomessa.

Kaija Rensujeffin raportissa käsitellään mm. saamelaisen taiteilijakunnan kokoa, demografista rakennetta ja taiteenaloittaista jakautumista ja tarkastellaan valtion, saamelaiskäräjien ja saamelaisneuvoston taiteilijatuen jakautumista saamelaisille taiteilijoille. Julkaisuun on koottu tietoa myös saamelaisten taiteilijoiden ja asiantuntijoiden osallistumisesta valtion taidetoimikuntien vertaisarviointiin, saamelaisille myönnetyistä valtionpalkinnoista, valtion ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä ja saamelaisista läänintaiteilijoista. Julkaisija Taiteen keskustoimikunta 2011.

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin. Saamelaiset taiteilijat Suomessa (PDF, linkki Taiken sivuille)

Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa

Pasi Saukkosen selvityksessä esitellään ja analysoidaan monikulttuurisuuslinjauksia Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Alankomaissa sekä verrataan Suomea näihin maihin. Monikulttuurisuuslinjauksilla tarkoitetaan etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen sekä niihin kuuluvien ihmisten asemaa yhteiskunnassa ja kulttuurisia oikeuksia sekä julkisen vallan toimia näiden oikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Julkaistu 2013, julkaisijana Cupore.

Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa [PDF]

Kulttuuritapahtumat Suomen venäjänkieliseen vähemmistöön kohdistuvien ennakkoluulojen vähentäjänä - case: AUTONOmian aika -festivaalin kehittäminen

Noora Vuorelainen pohtii opinnäytetyössään (2013) kulttuuritapahtumien mahdollisuuksia ja keinoja venäjänkieliseen vähemmistöön kohdistuvien negatiivisten ennakkoluulojen ja syrjinnän vähentäjänä. Työn tavoitteena oli laatia kehitysehdotuksia AUTONOmian aika -festivaalille, jotta se voisi kehittyä tehokkaaksi välineeksi rasisminvastaisessa työssä. Asenteisiin ja stereotypioihin on mahdollista vaikuttaa kulttuuritapahtumien avulla, mutta työ vaatii huolellista suunnittelua ja omistautumista.

Kulttuuritapahtumat Suomen venäjänkieliseen vähemmistöön kohdistuvien ennakkoluulojen vähentäjänä (PDF, linkki Theseukseen)

Ovenavaus maahanmuuttajille - Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden saavutettavuuden parantaminen Hämeenlinnassa

Emmi-Elina Fjällströmin opinnäytetyön (2013) tuloksena syntyi viisi erilaista käytännön mallia siitä, kuinka jalkautuvan sekä monikielisen viestinnän, koulutilan ympärivuotisen hyödyntämisen ja asukkaiden osaamisen jakamisen avulla voidaan lisätä kotikaupungin tuntua ja tuntemusta, sekä lisätä asukkaiden välistä vuorovaikutusta.

Ovenavaus maahanmuuttajille (PDF, linkki Theseukseen)

Monikulttuurikeskus Gloria maahanmuuttajien kokemana

Jyväskyläläisen Monikulttuurikeskus Glorian tavoitteena on toimia rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Se toimii maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteisenä tilana, mahdollistaen erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaamisen.
Essi Virkamäen opinnäytetyön (2012) tavoitteena oli selvittää Monikulttuurikeskus Glorian maahanmuuttajataustaisten kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä toiminnasta ja millainen on maahanmuuttajan kokemus osallisuudestaan Gloriassa.

Monikulttuurikeskus Gloria maahanmuuttajien kokemana [DOC]
Monikulttuurikeskus Gloria maahanmuuttajien kokemana [PDF]

Selvitys vironkielisten maahanmuuttajien osallistumisesta kulttuuri- ja yhdistyselämään

Viron ystäviä yhdistävä Tuglas-seura ja Åbo Akademi selvittivät Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Suomen virolaisia ja suomalaisia Suomen vironkielisten kulttuuriosallistumista ja yhteiskuntaelämään integroitumista. Erityisen huomion kohteena ovat esteet ja mahdollisuudet, jotka liittyvät virolaisten maahanmuuttajien kahteen erityispiirteeseen: lähtömaan läheisyyteen sekä heidän ja valtaväestön välisten kieli- ja kulttuurierojen suhteelliseen vähäisyyteen. Selvitys pohjautuu opetusministeriön maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin 2009 (Opetusministeriö 2009:48).

Vironkielisten maahanmuuttajien osallistuminen (PDF, Tuglas.fi)

Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina -selvitys

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti ja Helsingin yliopiston nykykielten laitos selvittivät opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Suomessa asuvien venäjänkielisten kulttuuripalveluiden käyttöä. Selvityksessä esitettään millaisia kulttuuripalveluita Suomen venäjänkieliset käyttävät, millaisia palveluita tarvitaan, mitä alueita tulisi vahvistaa sekä onnistuuko työllistyminen. Kyselyyn saatiin kaikkiaan lähes 500 vastausta, joiden lisäksi tutkijat haastattelivat järjestöjen, kirjastojen, teattereiden ja muiden palveluntarjoajien edustajia. Selvitys pohjautuu opetusministeriön maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin 2009 (Opetusministeriö 2009:48).

Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina -selvitys [DOC]
Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina -selvitys [PDF]

Romanit ja kulttuuri - Selvitys romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa

Ihmisoikeusliitto teki opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa selvityksen romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa. Selvitystä varten tehtiin laaja kysely, jolla kartoitettiin Suomessa asuvien yli 15-vuotiaiden romanien kulttuuripalvelujen käyttöä. Samalla kysely antoi tietoa romanien omista toiveista ja tarpeista kulttuuripalvelujen kehittämiseksi. Julkaistu 2012.

Romanit ja kulttuuri [PDF]

Uusi aika, vanhat haasteet

Raportissa "Uusi aika, vanhat haasteet. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kulttuuritapahtumien kuluttajina" selvitetään, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat kulttuurisen kävijyyden ja kulttuuritapahtumien käyttäjyyden. Julkaistu 2007.

Uusi aika, vanhat haasteet [DOC]
Uusi aika, vanhat haasteet [PDF]