Ohita navigaatio

Kirjastoala

Monikielinen lukutaito -selvitys

Lukukeskuksen laatima selvitys vuodelta 2022 antaa tietoa ja eväitä julkisten ja yksityisten palvelujen kehittämiseksi kaiken kielisten lukutaidon tueksi. Monikieliset perheet toivovat lukutaidon tukemiseen lisää resursseja, selkeää yhteistyötä, tietoa ja osaamista. Päiväkodit ja kirjastot ovat keskeisessä asemassa sellaisten lasten lukutaidon tukijoina, joiden vanhemmat puhuvat muuta kuin suomea tai ruotsia. Monikielinen lukutaito -hanke selvitti perheiden ja ammattilaisten toiveita, tarpeita ja haasteita lapsen lukutaidon tukemisessa ja vahvistamisessa.

Monikielinen lukutaito -selvitys Lukukeskuksen sivuilla


Tasa-arvoisemman kirjaston puolesta -raportti

Miten sukupuolten tasa-arvo tällä hetkellä toteutuu yleisten kirjastojen palveluissa ja miten sitä olisi tarpeen entisestään kehittää? Tähän kysymyksen pääkaupunkiseudun kirjastot lähtivät Etelä-Suomen aluehallintoviraston tuella yhdessä etsimään vastauksia ulkopuolisen asiantuntijayrityksen, Ekvalitan, kanssa. Lopputuloksena syntyi kiinnostavia havaintoja, jotka on jaettu Tasa-arvoisemman kirjasto puolesta -raportissa. Julkaistu 2022.

Tasa-arvoisemman kirjaston puolesta. Haasteita ja mahdollisuuksia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä (PDF, kirjastot.fi)


Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kirjastoalalla

Taika Kulha ja Jenna Viertola tutkivat opinnäytetyössään (2016, Turun ammattikorkeakoulu) kirjastoalalla työskentelevien tai työskennelleiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemuksia. Päätavoitteena oli selvittää, koetaanko alalla seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin kohdistuvaa syrjintää, ja onko kokemuksissa eroavaisuuksia maantieteellisen sijainnin tai kirjastosektoreiden välillä. Tutkimus suoritettiin laajalla kyselytutkimuksella ja sitä tukevilla teemahaastatteluilla.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kirjastoalalla (PDF, ei välttämättä saavutettava)


”Kirjasto on paikka, jossa ei tuomita” Laadullinen tutkimus sateenkaarinuorten kirjastonkäytöstä Lapissa

Riina Mattila tutkii opinnäytetyössään Oulun ammattikorkeakoululle (2015) lappilaisten sateenkaarinuorten kirjastonkäyttöä. Opinnäytetyössä selvitetään, millainen  merkitys kunnan kirjastolla ja HLBTQI-kirjallisuudella  on nuoren identiteetin kehittymisen kannalta, mistä nuoret hakevat tietoa  identiteettiinsä liittyen ja miten lappilaiset sateenkaarinuoret käyttävät kirjastoa. Toimeksiantajana oli Rovaniemen Seta ry.

”Kirjasto on paikka, jossa ei tuomita” Laadullinen tutkimus sateenkaarinuorten kirjastonkäytöstä Lapissa (PDF, linkki Theseus.fi)


Transsukupuolisten identiteetin rakentamiseen liittyvä informaatio-käyttäytyminen

Aira Pohjasen pro gradu -tutkielmassa Oulun yliopistolle (2013) selvitettiin transsukupuolisten tiedontarpeita, niiden muuttumista, tiedonhankintaan käytettyjä lähteitä, vertaistuen merkitystä tiedon saamiselle, tiedon jakamista sekä ongelmia ja esteitä, joita tiedonhankintaan oli liittynyt.

Transsukupuolisten identiteetin rakentamiseen liittyvä informaatio-käyttäytyminen [DOC]
Transsukupuolisten identiteetin rakentamiseen liittyvä informaatio-käyttäytyminen [PDF]


Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt

Taru Rinkinen kerää opinnäytetyössään (2013) yhteen eri kirjastojen maahanmuuttaja- sekä monikulttuurisuustyön hyväksi havaittuja, toimivia käytäntöjä niin asiakastyön, kirjastopalveluiden kuin henkilöstöpolitiikankin osalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusta monikulttuurisuuden näkökulmasta.

Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt (PDF, linkki Theseus.fi)

 
Siirry sivun alkuun
  • jaa: Facebook
  • jaa: Twitter
  • jaa: Linkedin