Kaikki tutkimukset ja raportit
Avaus-hankkeet 2017–2020. Loppuraportti
Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi: Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmän loppuraportti
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:2. Väestön moninaistuminen on otettava valtavirtaistettuna huomioon kaikessa taide- ja kulttuuripoliittisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Taiteen rahoitusta on kehitettävä strategisesti huomioiden kulttuurisen moninaisuuden kasvava yhteiskunnallinen merkitys. Onnistunut valtavirtaistaminen tarkoittaa maahanmuuttajien yhdenvertaisempaa osallistumista taide- ja kulttuurielämään. Monikielisyys ja monipuolinen kulttuurinen osaaminen on tärkeä nähdä inhimillisenä voimavarana ja kiinteänä osana suomalaista kulttuurielämää. Tarvitaan uudenlaista ymmärrystä monikielisyyden ja eri kulttuurien tuntemuksen merkityksestä taiteen ja kulttuurialan työyhteisöissä.
Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi (Julkaisuarkisto Valto)
Avaus. Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteutti vuosina 2017–2020 tutkimuksen ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asemasta suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvin museoiden, teattereiden ja orkestereiden, kansallisten taide- ja kulttuurilaitosten sekä lähemmin Suomen kansallismuseon, Turun kaupunginteatterin, Kuopion kaupunginorkesterin sekä Taiteen edistämiskeskuksen käytäntöjä. Tutkimus oli osa Kulttuuria kaikille -palvelun, Globe Art Pointin ja Cuporen Avaus-hanketta.
Monikielinen lukutaito -selvitys
Lukukeskuksen laatima selvitys vuodelta 2022 antaa tietoa ja eväitä julkisten ja yksityisten palvelujen kehittämiseksi kaiken kielisten lukutaidon tueksi. Monikieliset perheet toivovat lukutaidon tukemiseen lisää resursseja, selkeää yhteistyötä, tietoa ja osaamista. Päiväkodit ja kirjastot ovat keskeisessä asemassa sellaisten lasten lukutaidon tukijoina, joiden vanhemmat puhuvat muuta kuin suomea tai ruotsia. Monikielinen lukutaito -hanke selvitti perheiden ja ammattilaisten toiveita, tarpeita ja haasteita lapsen lukutaidon tukemisessa ja vahvistamisessa.
Monikielinen lukutaito -selvitys Lukukeskuksen sivuilla
Näyttelijäliiton selvitys: alalla rasismia ja syrjintää
Näyttelijäliitto yhdenvertaisuusselvitys (2022) osoittaa, että:
- Rasismia ja syrjintää ei tunnisteta tai sitä ei haluta nähdä.
- Työpaikoilta puuttuvat toimintaohjeet.
- Roolituksessa ja ohjelmistoissa ei kiinnitetä huomiota syrjiviin käytäntöihin.
Näyttelijäliiton selvitys: alalla rasismia ja syrjintää
Tasa-arvoisemman kirjaston puolesta -raportti
Miten sukupuolten tasa-arvo tällä hetkellä toteutuu yleisten kirjastojen palveluissa ja miten sitä olisi tarpeen entisestään kehittää? Tähän kysymyksen pääkaupunkiseudun kirjastot lähtivät Etelä-Suomen aluehallintoviraston tuella yhdessä etsimään vastauksia ulkopuolisen asiantuntijayrityksen, Ekvalitan, kanssa. Lopputuloksena syntyi kiinnostavia havaintoja, jotka on jaettu Tasa-arvoisemman kirjasto puolesta -raportissa. Julkaistu 2022.
Diversiteetin kehittäminen kotimaisten elokuvien ja tv-sarjojen roolituksessa
Audiovisual Producers Finland – APFI:n tilasi Metropolian ammattikorkeakoulun elokuvan ja television tutkinto-ohjelman opiskelijoilta diversiteettitilastoon. Milja Nieminen koosti tilaston tulokset opinnäytetyöhönsä. Opinnäytetyössä tilastoidaan vuonna 2019 ensi-iltansa saaneita fiktioelokuvia ja -sarjoja ja tutkitaan, miten roolit jakaantuvat eri vähemmistöryhmille. Käsiteltävät vähemmistöt ja ryhmät ovat POC-ihmiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä vammaiset. Lisäksi tutkitaan cismiesten ja -naisten jakautumista roolivalinnoissa.
Opinnäytetyö tarkastelee nykytilannetta Suomessa. Siinä nostetaan esiin tärkeimpiä kehityskohteita ja keinoja diversiteetin parantamiseksi, sekä selvitetään millaisia rooleja vähemmistöille ja vähemmistöistä kirjoitetaan, millaista on työskennellä rodullistettuna näyttelijänä Suomessa, sekä miten valta ja vastuut jakautuvat esimerkiksi taiteellisesti ja tuotannollisesti vastuullisten henkilöiden ja tilaajien välillä.
Diversiteetin kehittäminen kotimaisten elokuvien ja tv-sarjojen roolituksessa (PDF, apfi.fi)
Toisin katsoen, toisin tehden. Toisin katsottu museo ja queer-pedagogiset toimintatavat museoiden yleisötyössä
Jasmin Järvisen gradun (2020) tavoitteena oli hahmottaa queer-opastusten toimintatapoja ja pedagogiikkaa ja osoittaa queerin huomioimisen yhteiskunnallista merkittävyyttä laajasti. Millaiset queer-pedagogiset toimintatavat voisivat tukea sukupuolen moninaisuuden ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoista kohtaamista museoiden yleisötyössä? Opinnäytetyössä esitetään, että museoilla ja muilla julkisilla toimijoilla, kuten kouluilla, on normatiivista valtaa, johon tulee kiinnittää aktiivisesti huomiota.
Toisin katsoen, toisin tehden (PDF, Aalto-yliopisto), ei välttämättä saavutettava
Sateenkaarisensitiivisyys lapsille suunnatussa tanssiesityksessä
”On aina oltava 200 % parempi”. Vammaisten ja kuurojen taiteilijoiden toimintamahdollisuudet ja taiteilijapolut
”On aina oltava 200 % parempi” [PDF]
Minustako taiteilija? Suomen romanien ajatuksia ammattitaiteilijuudesta
Tiia Svart (2019, Taiteen edistämiskeskus) kartoitti selvityksessään romanien nykyisiä näkemyksiä ja kiinnostusta sekä asenteita taiteisiin ja ammattitaiteilijuuteen. Selvitystä varten on haastateltu eri eri-ikäisiä ja eri puolilla Suomea asuvia romaneja. Lisäksi arvokasta näkökulmaa selvitykseen ovat antaneet seitsemän romanitaustaista taide-, muotoilu- ja käsi-teollisuusalan ammattilaista.
Minustako taiteilija? Suomen romanien ajatuksia ammattitaiteilijuudesta [PDF Taiken sivuilla]
Silva Belghitin opinnäytetyö Viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuus
Taideyliopiston
Teatterikoulusta valmistuneen näyttelijän Silva Belghitin opinnäytetyö
(2018) Viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuus on luettavissa Helsingin
yliopiston digitaalisessa arkistossa, Heldassa. Opinnäytetyössään
Belghiti kertoo elämäntarinaansa ja kokemuksiaan Teatterikorkeakoulun
opiskelijana sekä koulutukseen liittyvistä haasteista.
Viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuus [PDF]
Vammaisuuden mediarepresentaatiot. Toiseuttavia stereotypioita vai progressiivisia lähestymistapoja?
Marjaana Hakala tarkastelee kandidaatintutkielmassaan (Helsingin yliopisto, 2018) vammaisuuden mediaesityksiä ja niiden merkityksiä.
Vammaisuuden mediarepresentaatiot [PDF, ei välttämättä saavutettava)
Taide- ja kulttuuritoiminta maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa Pohjois-Pohjanmaalla
Taide- ja kulttuuritoiminta maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa Pohjois-Pohjanmaalla [PDF]
Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina vuosina 2011–2016 saapuneet taiteilijat
Taiteen edistämiskeskuksen selvityksessä (Taija Roiha 2016) todetaan, että Suomeen viime vuosina saapuneet taiteilijat ovat useimmiten korkeasti koulutettuja. Useilla on joko valmis korkeakoulututkinto tai suoritettuja opintoja omalta taiteenalaltaan tai muulta koulutusalalta. Taiteilijat tarvitsevat selvityksen mukaan monenlaista tukea voidakseen jatkaa taiteellisen ammattinsa harjoittamista Suomessa. Eniten saapujat kaipaavat henkistä tukea sekä sosiaalisia ja kollegiaalisia verkostoja. Lisäksi he kaipaavat taiteen tekemisen mahdollistavia välineitä ja tiloja, taloudellista tukea sekä tietoa ja koulutusta.
Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina vuosina 2011–2016 saapuneet taiteilijat [PDF]Monikielisyys on luovuutta! Tutkimus taiteen ja monikielisyyden yhdistämisestä
Mitä tapahtuu, kun monikielisyys ja taide kohtaavat? Suomessa puhutaan useita eri kieliä ja yhä useammat ihmiset ovat monikielisiä. Tässä tutkimuksessa keskitytään noin 60 hankkeeseen, joita Koneen Säätiö rahoitti vuonna 2013 monikielisyyteen ja taiteeseen suunnatussa teemahaussa. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida rahoitettujen hankkeiden sijoittumista monikielisyyden ja taiteen kentälle sen mukaan, miten ne tuovat esille eri kieliä ja monikielisyyden ilmenemismuotoja sekä eri taiteenaloja ja taiteen toteuttamistapoja. Tutkimuksessa seurattiin hankkeiden toteutumista ja koottu tietoja niissä kehitetyistä hyvistä käytännöistä sekä ongelmallisiksi koetuista asioista. Cupore 2016.
Monikielisyys on luovuutta! Tutkimus taiteen ja monikielisyyden yhdistämisestä (Cupore.fi)
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kirjastoalalla
Taika Kulha ja Jenna Viertola tutkivat opinnäytetyössään (2016, Turun ammattikorkeakoulu) kirjastoalalla työskentelevien tai työskennelleiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemuksia. Päätavoitteena oli selvittää, koetaanko alalla seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin kohdistuvaa syrjintää, ja onko kokemuksissa eroavaisuuksia maantieteellisen sijainnin tai kirjastosektoreiden välillä. Tutkimus suoritettiin laajalla kyselytutkimuksella ja sitä tukevilla teemahaastatteluilla.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kirjastoalalla (PDF, ei välttämättä saavutettava)
Riina Mattila tutkii opinnäytetyössään Oulun ammattikorkeakoululle (2015) lappilaisten sateenkaarinuorten kirjastonkäyttöä. Opinnäytetyössä selvitetään, millainen merkitys kunnan kirjastolla ja HLBTQI-kirjallisuudella on nuoren identiteetin kehittymisen kannalta, mistä nuoret hakevat tietoa identiteettiinsä liittyen ja miten lappilaiset sateenkaarinuoret käyttävät kirjastoa. Toimeksiantajana oli Rovaniemen Seta ry.
"Parasta oli kaikki" - Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta
Kulttuurilla osalliseksi -hanke (KULO 2012-2015) on sosiaali- ja terveysalan sekä taide- ja kulttuurialan yhteistyöhanke, jonka toiminnan päämääränä on erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen, nuorten osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen sekä identiteetin vahvistaminen taiteen ja kulttuurin keinoin.
Ennen olin ujo, nyt olen rohkea. Kohtaamisia— Rohkeutta maahanmuuttajien työnhakuun taiteen keinoin
Julkaisu tarjoaa välineitä työnhakutaitojen tukemiseen. Esitellyt menetelmät soveltuvat moninaisuuden kanssa työskenneltäessä sekä nuorille työnhakijoille. Julkaisu esittelee taidelähtöisiä menetelmiä, joita on käytetty ja havaittu toimiviksi Kohtaamisia — Rohkeutta maahanmuuttajien työnhakuun taiteen keinoin -hankkeessa. Julkaisussa on linkkejä, joista pääsee näkemään katkelman hankkeen aikana toteutetusta dokumenttiteatteriesityksestä sekä animaatioita. Toimittanut Ilona Tanskanen, julkaissut Turun ammattikorkeakoulu 2015.
Taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyön muodot, laajuus ja tuloksellisuus
Hilppa Sorjosen ja Outi Sivosen (Cupore 2015) tutkimus käsittelee teattereiden, orkestereiden ja museoiden yleisötyötä. Raportista ilmenee, että yleisötyön tavoitteita ovat mm. uuden yleisösukupolven kasvattaminen, markkinointi ja tiedottaminen, yleisön sitouttaminen ja kokemuksen syventäminen sekä tuotantoprosessiin osallistaminen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. Yleisötyö kohdistuu yleensä lapsiin, perheisiin, nuoriin ja työikäisiin. Vanhuksille ja erityisryhmille (kieli-, kulttuuri- ja vammaisvähemmistöt) suunnattua yleisötyötä on tarjolla melko harvoissa laitoksissa. Laitosten edustajien mukaan yleisötyöohjelmaan osallistuu usein taiteesta ja kulttuurista jo kiinnostuneita harrastajia.
Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset
Jutta
Virolaisen (Cupore 2015) Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset
tarjoaa kokonaiskuvan tutkimukseen ja toimenpiteisiin, joilla
osallistumista ja osallisuutta on pyritty edistämään. Selvityksen mukaan
kulttuuriin osallistumista kuvaava käsitteistö on kirjavaa ja
monitulkintaista. Kulttuuripolitiikassa on voimistunut puhe kulttuurin
taloudellisista ja hyvinvointivaikutuksista. Vaikka kulttuuriin
osallistumista ja osallisuutta edistetään lukuisien hankkeiden ja
ohjelmien avulla, ei se ole rakentunut omana sisältöalueenaan osaksi
kulttuuripolitiikkaa.
Riittävän miehekäs meritähdeksi - teatteria ja tanssia muunsukupuolisen näkökulmasta
Kenneth Siren esittelee opinnäytetyössään Metropolia-ammattikorkeakoululle (2014) muunsukupuolisen henkilön kokemuksia teatteriharrastuksen parissa. Työssä tuodaan esiin teatteriin ja tanssiin vaikuttavia sukupuolinormeja ja niiden vaikutusta osallistujan minä- ja kehonkuvaan. Tutkimus esittää ongelmaksi koulu- ja harrastusympäristössä tapahtuvan ohjaamisen kirjoittamattomat arvolataukset. Työ tuo esiin sitä vallankäyttöä, jota sukupuolitetut kehot kokevat ja argumentoi laajemman sukupuolen moninaisuuden representoimisen ja ymmärtämisen puolesta.
Transsukupuolisten identiteetin rakentamiseen liittyvä informaatio-käyttäytyminen
Aira Pohjasen pro gradu -tutkielmassa Oulun yliopistolle (2013) selvitettiin transsukupuolisten tiedontarpeita, niiden muuttumista, tiedonhankintaan käytettyjä lähteitä, vertaistuen merkitystä tiedon saamiselle, tiedon jakamista sekä ongelmia ja esteitä, joita tiedonhankintaan oli liittynyt.
Transsukupuolisten identiteetin rakentamiseen liittyvä informaatio-käyttäytyminen [DOC]
Transsukupuolisten identiteetin rakentamiseen liittyvä informaatio-käyttäytyminen [PDF]
Kaikkien taidemuseo? Raportti Kaikkien taidemuseo -strategian toteutumisesta Valtion taidemuseossa 2009-2013
Loppuraportissa arvioidaan Valtion taidemuseossa, nykyisessä Kansallisgalleriassa, vuosille 2009-2013 tehtyä Kaikkien taidemuseo -strategiaa ja sen vaikutuksia. Strategian tarkoitus oli kiinnittää huomiota museotarjonnan saavutettavuuteen ja moninaisuuden huomioimiseen osana museotyötä. Raportissa käsitellään strategian tavoitteiden toteutumista käytännössä, strategiaprosessin hyviä ja huonoja puolia sekä arvioidaan, miten kannattaisi toimia jatkossa. Raportin havainnot on tarkoitettu hyödyksi Kansallisgallerian lisäksi muille museoille ja kulttuurialan toimijoille. Julkaistu 2014.
Kaikkien taidemuseo? Raportti Kaikkien taidemuseo -strategian toteutumisesta Valtion taidemuseossa 2009-2013 [DOC]Kaikkien taidemuseo? Raportti Kaikkien taidemuseo -strategian toteutumisesta Valtion taidemuseossa 2009-2013 [DOC]
"Hurjan paljon enemmän
queer!" - Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen toiveita ja kokemuksia
taide- ja kulttuuritarjonnasta
Kulttuuria kaikille -palvelun
selvitys pohjautuu kahteen vuonna 2012 Helsinki Pride -festivaalin
yhteydessä toteutettuun palautekyselyyn. Selvityksen lähtökohtana olivat
kysymykset siitä, miten hyvin taide- ja kulttuurikenttä huomioi
seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarpeita ja toiveita, sekä
millaisia mahdollisia esteitä taide- ja kulttuuritarjontaan
osallistumiselle on. Selvityksessä on listattu 20 toimenpide-ehdotusta
saavutettavuuden edistämiseksi HBLTI-näkökulmasta. Julkaistu 2014.Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus - Loppuraportti
Opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus -työryhmä (2009-2013) esittää loppuraportissaan eri tahoille useita toimenpiteitä oman kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden ja moninaisuuden edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:15
Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus [PDF]Kulttuuri-identiteetti & kasvatus - Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena
Marja
Laineen toimittama ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran
julkaisema e-kirja tarjoaa tärkeää tietoa kulttuuri-identiteetin
merkityksestä huomioiden maahanmuuton ohella Suomessa jo pitkään asuneet
vähemmistöt. Kirjassa Pasi Saukkonen esittelee Kulttuuripoliittisen
tutkimuksen edistämissäätiön (Cupore) tuottaman selvityksen
kulttuuriperintökasvatuksesta kotoutumisen tukena. Väitöskirjatutkija
Saija Benjamin esittelee kulttuuri-identiteetin merkitystä yksilön
kehitykselle ja kasvulle. Kirja sisältää myös asiantuntija-artikkeleita,
joissa kulttuuri-identiteetin ja kotoutumisen teemojen parissa
työskentelevät 15 asiantuntijaa pohtivat moninaisen
kulttuuriperintökasvatuksen haasteita ja käytänteitä. Julkaistu 2014.
Kulttuuri-identiteetti & kasvatus - Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena [PDF]
Maahanmuuttajataiteilijat taiteen tukijärjestelmässä
Paula Karhunen tutki (Taiteen edistämiskeskus, 2013), kuinka eri kieliryhmiin kuuluvat taiteilijat tulevat kohdelluiksi taiteen tukijärjestelmässä ja taidepolitiikassa. Toteutuuko tasa-arvo vai jääkö jokin hakijaryhmä tukipolitiikassa katveeseen? Onko suomalainen apurahajärjestelmä mono- vai monikulttuurinen? Tutkimuksessa selvisi mm., että eri kieliryhmiin kuuluvat hakijat saavat valtion taidetoimikuntien apurahoja hakijaosuuttaan vastaavasti.
Maahanmuuttajataiteilijat taiteen tukijärjestelmässä [PDF]
"Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa"
Valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin: taiteen edistämistä vai kotouttamispolitiikkaa? Katri Talaskivi käsittelee pro gradu -tutkielmassaan Jyväskylän yliopistolle (2013) haasteita, joita ulkomaalaistaustaiset taiteilijat kokevat kohdanneensa pyrkiessään suomalaiselle taiteen kentälle, sekä sitä, millaisiin tarpeisiin valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin heidän mielestään vastaavat.
"Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa" [PDF]
Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin. Saamelaiset taiteilijat Suomessa.
Kaija
Rensujeffin raportissa käsitellään mm. saamelaisen taiteilijakunnan
kokoa, demografista rakennetta ja taiteenaloittaista jakautumista ja
tarkastellaan valtion, saamelaiskäräjien ja saamelaisneuvoston
taiteilijatuen jakautumista saamelaisille taiteilijoille. Julkaisuun on
koottu tietoa myös saamelaisten taiteilijoiden ja asiantuntijoiden
osallistumisesta valtion taidetoimikuntien vertaisarviointiin,
saamelaisille myönnetyistä valtionpalkinnoista, valtion ylimääräisistä
taiteilijaeläkkeistä ja saamelaisista läänintaiteilijoista. Julkaisija
Taiteen keskustoimikunta 2011.
Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa
Pasi Saukkosen selvityksessä esitellään ja analysoidaan monikulttuurisuuslinjauksia Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Alankomaissa sekä verrataan Suomea näihin maihin. Monikulttuurisuuslinjauksilla tarkoitetaan etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen sekä niihin kuuluvien ihmisten asemaa yhteiskunnassa ja kulttuurisia oikeuksia sekä julkisen vallan toimia näiden oikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Julkaistu 2013, julkaisijana Cupore.
Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa [PDF]
Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt
Taru Rinkinen kerää opinnäytetyössään (2013) yhteen eri kirjastojen maahanmuuttaja- sekä monikulttuurisuustyön hyväksi havaittuja, toimivia käytäntöjä niin asiakastyön, kirjastopalveluiden kuin henkilöstöpolitiikankin osalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusta monikulttuurisuuden näkökulmasta.Monikulttuurisen kirjastotyön hyvät käytännöt (PDF, linkki Theseukseen)
Kulttuuritapahtumat Suomen venäjänkieliseen vähemmistöön kohdistuvien ennakkoluulojen vähentäjänä - case: AUTONOmian aika -festivaalin kehittäminen
Noora Vuorelainen pohtii opinnäytetyössään (2013) kulttuuritapahtumien mahdollisuuksia ja keinoja venäjänkieliseen vähemmistöön kohdistuvien negatiivisten ennakkoluulojen ja syrjinnän vähentäjänä. Työn tavoitteena oli laatia kehitysehdotuksia AUTONOmian aika -festivaalille, jotta se voisi kehittyä tehokkaaksi välineeksi rasisminvastaisessa työssä. Asenteisiin ja stereotypioihin on mahdollista vaikuttaa kulttuuritapahtumien avulla, mutta työ vaatii huolellista suunnittelua ja omistautumista.Ovenavaus maahanmuuttajille - Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden saavutettavuuden parantaminen Hämeenlinnassa
Emmi-Elina Fjällströmin opinnäytetyön (2013) tuloksena syntyi viisi erilaista käytännön mallia siitä, kuinka jalkautuvan sekä monikielisen viestinnän, koulutilan ympärivuotisen hyödyntämisen ja asukkaiden osaamisen jakamisen avulla voidaan lisätä kotikaupungin tuntua ja tuntemusta, sekä lisätä asukkaiden välistä vuorovaikutusta.Ovenavaus maahanmuuttajille (PDF, linkki Theseukseen)
Monikulttuurikeskus Gloria maahanmuuttajien kokemana
Jyväskyläläisen
Monikulttuurikeskus Glorian tavoitteena on toimia rasismia ja
ennakkoluuloja vastaan. Se toimii maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten
yhteisenä tilana, mahdollistaen erilaisten ihmisten ja kulttuurien
kohtaamisen.
Essi Virkamäen opinnäytetyön (2012) tavoitteena oli
selvittää Monikulttuurikeskus Glorian maahanmuuttajataustaisten
kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä toiminnasta ja millainen on
maahanmuuttajan kokemus osallisuudestaan Gloriassa.
Monikulttuurikeskus Gloria maahanmuuttajien kokemana [DOC]
Monikulttuurikeskus Gloria maahanmuuttajien kokemana [PDF]
Selvitys vironkielisten maahanmuuttajien osallistumisesta kulttuuri- ja yhdistyselämään
Viron ystäviä yhdistävä Tuglas-seura ja Åbo Akademi selvittivät Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Suomen virolaisia ja suomalaisia Suomen vironkielisten kulttuuriosallistumista ja yhteiskuntaelämään integroitumista. Erityisen huomion kohteena ovat esteet ja mahdollisuudet, jotka liittyvät virolaisten maahanmuuttajien kahteen erityispiirteeseen: lähtömaan läheisyyteen sekä heidän ja valtaväestön välisten kieli- ja kulttuurierojen suhteelliseen vähäisyyteen. Selvitys pohjautuu opetusministeriön maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin 2009 (Opetusministeriö 2009:48).
Vironkielisten maahanmuuttajien osallistuminen (PDF, Tuglas.fi)
Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina -selvitys
Venäjän
ja Itä-Euroopan instituutti ja Helsingin yliopiston nykykielten laitos
selvittivät opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Suomessa
asuvien venäjänkielisten kulttuuripalveluiden käyttöä. Selvityksessä
esitettään millaisia kulttuuripalveluita Suomen venäjänkieliset
käyttävät, millaisia palveluita tarvitaan, mitä alueita tulisi vahvistaa
sekä onnistuuko työllistyminen. Kyselyyn saatiin kaikkiaan lähes 500
vastausta, joiden lisäksi tutkijat haastattelivat järjestöjen,
kirjastojen, teattereiden ja muiden palveluntarjoajien edustajia.
Selvitys pohjautuu opetusministeriön maahanmuuttopoliittisiin
linjauksiin 2009 (Opetusministeriö 2009:48).
Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina -selvitys [DOC]
Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina -selvitys [PDF]
Romanit ja kulttuuri - Selvitys romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa
Ihmisoikeusliitto teki opetus- ja
kulttuuriministeriön rahoittamaa selvityksen romanien osallisuudesta ja
osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa. Selvitystä varten tehtiin
laaja kysely, jolla kartoitettiin Suomessa asuvien yli 15-vuotiaiden
romanien kulttuuripalvelujen käyttöä. Samalla kysely antoi tietoa
romanien omista toiveista ja tarpeista kulttuuripalvelujen
kehittämiseksi. Julkaistu 2012.
Yksinpuhelusta vuoropuheluun
Yksinpuhelusta vuoropuheluun - museoiden roolista monikulttuurisessa yhteiskunnassa -seminaarijulkaisussa käsitellään kulttuurienvälistä vuorovaikutusta etupäässä museoiden kannalta. Julkaisu liittyy Turussa 17.-18.4.2008 järjestettyyn Yksinpuhelusta vuoropuheluun -seminaariin, joka oli osa Euroopan kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuotta 2008.Yksinpuhelusta vuoropuheluun -seminaarijulkaisu [PDF]
Uusi aika, vanhat haasteet
Raportissa "Uusi aika, vanhat haasteet. Seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöt kulttuuritapahtumien kuluttajina" selvitetään,
miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat
kulttuurisen kävijyyden ja kulttuuritapahtumien käyttäjyyden. Julkaistu
2007.
Uusi aika, vanhat haasteet [DOC]
Uusi aika, vanhat haasteet [PDF]