Kulttuuripassin jatkohanke 12/2014-5/2018

Kulttuurielämys ei ole luksusta!

Taloudellisesti tiukassa tilanteessa ihmiset joutuvat tinkimään kulutuksestaan, ja kulttuuripalvelujen käyttö voi jäädä hyvin vähäiseksi. Kulttuurielämään osallistuminen ja taide-elämysten kokeminen ei kuitenkaan ole luksusta, vaan jokaisen ihmisen perusoikeus. Kulttuuripassin jatkohankkeen lähtökohtana oli, että jokaisella tulisi olla varallisuudesta riippumatta mahdollisuus käyttää itseä kiinnostavia taide- ja kulttuuripalveluja, ja kokea olevansa haluttu ja tervetullut kävijä.

Kulttuuripassin jatkohanke jatkoi Kulttuuripassin pilotointihankkeen (9/2014-12/2015) työtä. Pilotointihankkeessa Espooseen luotiin Kaikukortti-toimintamalli. Jatkohankkeessa Kaikukortti-toimintamallia kokeiltiin Kainuussa ja mallia muokattiin vastaamaan paremmin harvemmin asuttujen alueiden ominaispiirteitä. 

Kaikukortti on tarkoitettu Kaikukortti-verkostoissa mukana olevien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden asiakkaille, jotka ovat tiukassa rahatilanteessa, eivätkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kurssipaikkoja. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, konsertteihin, tanssiesityksiin tai teatteriin. Kortilla voit hankkia maksutta myös kansalaisopiston kurssipaikkoja. 

"Kun rahat ovat tiukalla, kulttuuririennoista säästää ensimmäiseksi, koska ne eivät ole välttämättömiä. On aika eri asia päästä paikan päälle sen sijaan, että istuisi kokona tv:n ääressä seuraamassa taltiointia. Kaikukortti on täyden kympin juttu!" (Espoolainen Kaikukortin käyttäjä 2015)

Espoossa Kaikukortti on pysyvässä käytössä

Kainuussa Kaikukortti-toiminta jatkuu 

Kulttuuripassin jatkohankkeen tavoitteet

Kulttuuripassin jatkohankkeen tavoitteena oli edistää yhdenvertaisuutta ja kulttuurin saavutettavuutta. Tavoitteena oli edistää pienituloisten nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Tavoitteena oli parantaa pienituloisten henkilöiden elämänlaatua, terveyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan. 

Hankkeessa luotu Kaikukortti-toiminta luo uusia yhteistyön muotoja kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välille ja tuo uusia yleisöjä kulttuuritarjonnan piiriin. Kaikukortti edistää sosiaali-, terveys- ja kulttuuripuolen rakenteellista yhteistyötä ja tukee sosiaalista kuntoutusta. Kaikukortin avulla kulttuuritoimijat voivat lisätä toimintansa käyttöastetta ja kasvattaa tunnettuuttaan myös yhteiskunnallisina vaikuttajina.

Kaikukortti tukee kuntien ja maakuntien työtä hyvinvoinnin edistämiseksi ja voi toimia työkaluna kulttuurin saamiseksi mukaan mm. kuntien hyvinvointikertomuksiin, HYTE-työryhmiin, kuntien hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreihin sekä maakunnalliseen soteen.

Tavoitteena on, Kaikukortti-toiminta leviää asteittain pysyväksi toimintatavaksi koko Suomeen toiminnasta kiinnostuneille alueille. 

Kulttuuripassin jatkohanketta rahoitti Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry (Kulttuuria kaikille -palvelu) ja opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Kaikukortin historiaa

Kaikukortti-toiminnan perustukset luotiin syksyllä 2014 yhdessä espoolaisten sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa. Suunnittelutyöhön osallistui myös näiden alojen valtakunnallisia asiantuntijoita. Kainuussa toimintamallia muokattiin syksyllä 2015 yhdessä paikallisten sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa huomioimaan paremmin harvemmin asuttujen alueiden ominaispiirteitä kuten kulttuurin lähitarjonnan pienemmän määrän, pitkien välimatkojen ja julkisen liikenteen niukkuuden mukanaan tuomia haasteita.