Kaide estää taiteesta nauttimisen

Amerikkalainen korkean tason vieras Judith Heumann tapasi sunnuntai-iltana vammaisia naisia vapaan keskustelun merkeissä Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölän saattelemana. Heumann antoi kylmän suihkun suomalaiselle kulttuurirakentamiselle.

Heumann tyrmistyi konserttisalin esteettömistä istumapaikoista, joilta ei näe esiintymislavalle, koska kaide peittää näkyvyyden. Lisäksi nousevassa katsomossa on esteettömiksi tarkoitettuja paikkoja vain sisääntulotasolla siten, että pyörätuolia tai muuta liikkumisen apuvälinettä käyttävä ei voi valita paikkaansa muualta.

Heumannin mukaan Yhdysvalloissa lainsäädäntö, erityisesti Americans with Disabilities Act, toimii vammaisten ihmisten kannalta tehokkaasti siten, että syrjintään pystytään puuttumaan. Hänen mukaansa ei voisi tulla kysymykseen, että uudessa rakennuksessa olisi sellaisia puutteita esteettömyydessä kuin nyt Helsingin Musiikkitalossa.

Musiikkitalon suunnitteluun ovat osallistuneet myös esteettömyysasiantuntijat ja vammaistahot. Tiloissa on toimivat hissit ja mm. induktiosilmukoita, koho-opasteita ja verkkosivuilla sanakartat. Käytännössä tilojen toimivuus kuitenkin mitataan yksityiskohdissa, sillä yksikin heikko kohta voi olla iso este taidenautinnolle.

Suomessa vieraileva Judith Heumann on vammaisliikkeen voimahahmo. Hänen työnsä on ulottunut ruohonjuuritasolta Itsenäisen elämän -liikkeen perustamisesta Maailman Pankkiin ja nyttemmin hän toimii USA:n ulkoministeri Hillary Clintonin vammaisten ihmisoikeusneuvonantajana. Hänen Suomen vierailunsa liittyy Suomen ja USA:n yhteistyöhön, jossa kehitetään vammaisten ihmisten asemaa Afrikassa ja erityisesti Afrikan Unionin toimintaedellytyksiä. Suomen vierailullaan hän on ehtinyt tavata mm. presidentti Sauli Niinistön.

Teksti ja kuvat Sari Salovaara 25.9.2012

Musiikkitalon vastine uutiseen - tiivistelmä

Musiikkitalon viestintäkoordinaattori ja yhteisövastaava Marja-Leena Lehtimäki kirjoitti vastineen tähän uutiseen. Hänen mukaansa Musiikkitalon suunnittelun ja toteutuksen aikana on esteettömyyteen kiinnitetty paljon huomiota ja erilaisia esteettömyysasiantuntijoita ja vammaistahoja on konsultoitu koko prosessin ajan. Talon suunnittelussa on otettu huomioon liikuntaesteisten lisäksi myös muut erityisryhmät kuten näkö- ja kuulovammaiset.

Musiikkitalon Konserttisali on ns. viinitarhamallinen konserttisali, jossa orkesteri on sijoitettu lähestulkoon yleisön keskelle. Tätä salimallia ei voida akustisista syistä rakentaa tasalattiaisena. Vammaisneuvosto, joka on aina Helsingissä julkisten rakennusten lupaprosessissa mukana, on aikanaan antanut lausunnon suunnitelmista. Esimerkiksi se, että pyörätuolit sijaitsevat sisääntulotasolla on vammaisneuvoston lausunnossa erikseen hyväksytty.

Kuten kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa, kompromisseja joudutaan joskus tekemään.
Esimerkiksi Konserttisaliin oli alunperin suunniteltu lasiset kaiteet, jolloin Judith Heumannin mainitsemaa ongelmaa näkyvyyden suhteen ei olisi ollut. Tämä kaideratkaisu olisi kuitenkin tuottanut niin paljon häiritseviä kaikuja takaisin saliin, että konserttisalin tärkein ominaisuus, akustiikka, olisi kärsinyt huomattavasti.

Mitä tulee kaiteiden korkeuteen, on ne määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F2.
Kaiteen korkeus määräytyy sen takana olevan pudotuksen mukaan.

Saadun palautteen perusteella tulemme järjestämään uuden katselmuksen, jonka tavoitteena on selvittää, onko permantokatsomon sisääntulotason kaiteita mahdollista madaltaa rakentamismääräyskokoelman puitteissa niin, että näkyvyys lavalle paranee merkittävästi.

Lue Musiikkitalon vastine kokonaisuudessaan [DOC]
Lue Musiikkitalon vastine kokonaisuudessaan [PDF]