Varhaislukeminen on korvaamatonta – 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta
Lukukeskuksen kokoamaa ajankohtaista tutkimustietoa lasten ja nuorten lukemisesta ja lukutaidosta.
1) Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
Kodin rooli lasten lukutaidon kehityksessä on yhä merkittävämpi. Vanhempien oma lukuharrastus vaikuttaa paljon siihen, miten he onnistuvat kannustamaan lasta lukemaan ja millaisen lukevan aikuisen mallin lapselle antavat. Huolestuttavaa on, että entistä useampi suomalaisvanhempi ei itse pidä lukemisesta. Samalla on lisääntynyt myös niiden oppilaiden määrä, jotka pitävät lukemisesta vain vähän tai eivät pidä siitä ollenkaan.
Yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa lapsen lukutottumuksiin on ääneen lukeminen. Tuoreessa päiväkotilapsiin kohdistuvassa suomalaistutkimuksessa reilu 30 prosenttia äideistä luki 2–3-vuotiaille lapsille ja isistä alle 25 prosenttia. Etenkin poikien lukutottumusten muodostumisessa esikuvat ovat tärkeitä. Isän lukeminen vahvistaa poikien omaa lukuintoa.
Tärkeää olisi tehdä lukuhetkestä mahdollisimman vaivaton osa arkea. Tärkeämpää kuin se mitä lukee, on yhteinen hetki, ja se, että lapsi tottuu kirjoihin ja näkee ympärillään lukevia aikuisia.
2) Varhaislukeminen on korvaamatonta
Lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä. Jo vauvaiässä aloitetulla ääneen lukemisella näyttää olevan erityisen suuria hyötyjä kielen ja lukutaidon kehitykselle. Muun muassa lorujen rytminen rakenne ja vanhemman äänen melodia tukevat vauvan kielellistä kehitystä. Myös jaetun tarkkaavaisuuden tilanteet, joissa aikuinen kohdistaa vauvan huomion tuttuihin asioihin ja sanoihin, kehittävät vauvan sanavarastoa.
Myös isommalle lapselle lukuhetket ovat tärkeitä. Leikki-ikäiselle lapselle tarinat ja sadut tarjoavat turvallisen ympäristön tarkastella omia tunteita ja pelkoja. Samalla lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus ja empaattisuus vahvistuvat.
Yhdessä lukemisesta hyötyy koko perhe: se tuo kokemuksen yhdessäolosta, luo vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välille ja auttaa oppimaan lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteista.
3) Esikuvat ja sopivat kirjat motivoivat
Lukutaitoa tukee se, että lapsi pitää lukemisesta. Monipuolisten vaihtoehtojen ja erilaisten kirjojen saatavuus on tärkeä tekijä lapsen ja nuoren lukuinnon herättämisessä ja lukuharrastukseen kannustamisessa. On ratkaisevaa, että lapsille ja nuorilla itsellään on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia kirjoja he saavat vaikkapa koulussa luettavakseen. Myös julkisuudesta tutut esikuvat ovat hyviä ja näkyviä lukutaidon kannustajia.
Tärkeää olisi, että julkisuudessa ja mediassa näkyisi lukevia aikuisia ja lasten ja nuorten kirjat saisivat laajempaa näkyvyyttä. Se, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan lukemiseen ja kirjallisuuteen vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten lukuintoon ja sitä kautta osaamiseen.
4) Tunnistavatko nuoret hyvän lukutaidon merkityksen?
Älypuhelimien ja internetin käyttö on väistämättä vaikuttanut nuorten lukutottumuksiin. Kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut.
Tutkimusten mukaan suomalaisnuorista joka kymmenennellä on heikko lukutaito, pojista jopa 16 prosentilla. Ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa kasvanut – tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.
Vaarana on, että heikko lukutaito rajoittaa nuorten elämää ja vaikeuttaa menestymistä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Hyvä lukutaito on yksi avaintekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. Huolestuttavaa on, jos nuoret eivät itse ymmärrä sujuvan lukutaidon merkitystä. Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeen kyselyssä huomattava osa opiskelijoista ei kokenut lukemista itselleen tärkeäksi.
Olisikin tärkeää pohtia, puhummeko lukemisesta ja lukutaidosta oikein. Lukutaidon merkitystä arjessa pärjäämiselle ja työelämälle tulisi avata nuorille. Lukutaito antaa keinoja ja välineitä sanoittaa omia tunteita ja vahvistaa itseluottamusta. Hyvä itseilmaisu auttaa pärjäämään erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä ja tilanteissa.
5) Älylaitteet vai paperinen kirja?
Lukutottumukset ovat murroksessa kaikenikäisillä. Jo vauvat ja pienet lapset viettävät yhä enemmän aikaa älylaitteiden kanssa. Toisaalta digitaalisia laitteita ja sovelluksia voi käyttää hyväksi myös lapsen kanssa lukemisessa. Ne voivat innostaa sekä vanhempia että lapsia uudenlaisen lukemisen pariin.
Lukutaidon kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin pitkäjänteistä, syventävää lukemista. Syventävä lukeminen aktivoi aivoja erilailla kuin pinnallinen lukeminen. Aktiivisesti kaunokirjallisuutta lukevilla nuorilla on havaittu olevan parhaat tulokset myös muiden oppiaineiden oppimisessa. Myös kriittisen lukutaidon merkitys korostuu nykyisessä verkkoympäristössä; informaation luotettavuuden arviointi ja esimerkiksi trollauksen tunnistaminen vaatii lukutaitoa – myös Youtube-videoita pitää osata lukea.
Lukemaan innostamisessa lukuformaattia tärkeämpää onkin kiinnostavien ja sopivien tekstien saatavuus – esimerkiksi koulukirjastossa paperinen kirja on helposti saatavilla ja siihen on siksi helpompi tarttua, mutta toisaalta jos tekstejä tuodaan helposti saataville digitaalisiin ympäristöihin, voivat ne houkutella uusia ryhmiä lukemaan. Tutkimukset osoittavat, että vapaa-ajallaan vähemmän lukevat, erityisesti pojat, kokevat erilaiset teknologiavälitteiset tekstit paperiversioita innostavammiksi. Pitäisikin miettiä, miten pitkäjänteistä lukemista voisi tuoda sinne missä nuoret jo ovat, eli sosiaaliseen mediaan ja älypuhelimeen.
Digitaalista ja paperisen kirjan lukemista ei siis tarvitse asettaa vastakkain. Eri formaatit eivät niinkään korvaa, vaan pikemminkin ruokkivat toisiaan.
5 faktaa lasten ja nuorten
lukemisesta -kooste ja lähteet:
www.lukukeskus.fi/5-faktaa-lasten-ja-nuorten-lukemisesta/
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:Emmi Jäkkö,
Viestintäpäällikkö, puh. 050 563 8998
emmi.jakko(a)lukukeskus.fi
