IHME - nykytaidefestivaalilla keskustellaan monikielisyydestä, valkoisuudesta ja ihmisoikeuksista

Olemme poimineet tähän uutiseen taiteen kansallisuuteen, valkoisuuteen, monikielisyyteen, ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä tapahtumia festivaaliohjelmasta.

IHME-teoksen ensi-ilta 31.3.

Yael Bartanan taide-elokuva True Finn - Tosi suomalainen saa odotetun maailmanensi-iltansa maanantaina 31.3. klo 18.00 Bio Rexissä (Mannerheimintie 22-24). Ensi-iltaan on vapaa pääsy. Elokuvan jälkeen seuraa keskustelutilaisuus Yael Bartanan ja elokuvassa esiintyvien osallistujien kanssa. Keskustelun juontaa suomeksi ja englanniksi kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi.

Ensi-illan jälkeen teos on katsottavissa Yle Areenassa maailmanlaajuisesti 31.3.-31.7.

Francin Alys, Watercolor

Perjantaina 4.4. klo 20.00-21.30 Vanhan Ylioppilastalon Juhlasalissa.
Ensiesitys Suomessa.

Francis Alÿsin (s. 1959, Antwerp) teoksessa Watercolor (2010) taiteilija kantaa merivettä ämpärissä ja kaataa sen myöhemmin toiseen mereen. Yksinkertainen teko saa poliittisia merkityksiä maantieteellisten sijaintien kautta. Turkin Trabzonin rannalta kuljetettu Mustanmeren "musta" vesi yhdistyy Jordanian Aqabassa Punaiseenmereen, jonka rantoja jakaa Jordanian lisäksi muun muassa Israel ja Egypti. Sotaisesta menneisyydestä, mutta myös maaperänmuodoista, nimensä saavien merivesien sekoittuessa toisiinsa jättää teos katsojan pohdittavaksi, onko värillä lopulta väliä?

Belgialainen Francis Alÿs on asunut vuodesta 1986 Méxicossa. Alÿs käsittelee teoksissaan poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita. Häntä kiinnostavat kansalliset rajat, paikallisuus ja globaali. Monet hänen teoksistaan perustuvat performanssiin, taiteilijan omaan läsnäoloon julkisessa tilassa.

Ajatushautomo Magma: Monikielinen Suomi

Suomessa on läpi historian puhuttu useita kieliä rinnakkain. Saamen kielen, slaavilaisten ja ugrilaisten kielten rinnalla on ruotsin kieli, jota täällä on puhuttu ainakin viimeiset tuhat vuotta. Vaikka ruotsin kieltä on historiallisesti usein pidetty vallan kielenä, se on ollut vahva osatekijä suomalaisen kulttuurin muodostumiselle. Kuvataiteen historian suurtekijät puhuivat ruotsia ja kirjallisuutta on Suomessa aina luotu myös ruotsiksi.

Ajatushautomo Magman IHME-päiville järjestämien keskustelujen teemana on kielen merkitys kulttuuriselle ja kansalliselle identiteetille taiteen näkökulmasta. Keskusteluja suomeksi ja ruotsiksi johtaa FT Maria Hirvi-Ijäs.

1. Taiteen äidinkieli

Perjantaina 4.4. klo 19.15-19.45 Vanhan ylioppilastalon Juhlaravintolassa. FIN/SWE

Onko kuvataiteen kieli universaalista tai mikä on sen kielellinen ulottuvuus? Kuvataiteen visuaalisen kielen ja verbaalisen artikuloinnin välisistä suhteista keskustelevat museonjohtaja Kai Kartio ja Kuvataideakatemian professori, taiteilija Ulrika Ferm.

2. Dialoginen kieli

Lauantaina 5.4. klo 19.00-19.30 Vanhan ylioppilastalon Juhlaravintolassa. FIN/SWE

Onko kirjallisuus ja elinvoimainen kieli suomenruotsalaisuuden ydin? Onko dialogisuus ja avoin kulttuurinen tila kielelle uhka vai mahdollisuus? Ajatushautomo Magman toisessa keskustelussa pohditaan kielen merkitystä. Keskustelussa mukana kriitikko Tuva Korsström ja kirjailija Monika Fagerholm.

Oikeusjuttu: Kansallinen taide

Perjantaina 4.4. klo 17.00-19.00 Vanhan ylioppilaston Juhlasalissa. FIN

Kansallisuuden sanotaan olevan valtion ja koululaitoksen tuote eikä edellytys. Silti kansallisten tunnuksien alla saatiin aikaan joukko kultakausia, joiden kulttuurihistoriallista merkitystä harva kiistää. Mikä on siis kansallisuuden merkitys taiteessa? Miksi omaleimaisuus liittyisi nimenomaan kansallisuuteen? Mitä ajatella kansallisesta taiteesta nyt, kun kansallisvaltioiden merkitys ja niiden sisäinen yhtenäisyys ovat vähenemässä? Onko kansallisen taiteen kehys näiden kehityssuuntien myötä hajoamassa vai muuttumassa?

Näihin ja muihin kiperiin kysymyksiin vastaa kansallisen taiteen puolusasianajaja syyttäjälleen taideoikeudenkäynnissä todistajien läsnäollessa. Viidennen kerran järjestettävän Oikeusjutun tuomarina toimii tuttuun tapaan Tuomas Nevanlinna. Ketkä puhuvat puolustajan, syyttäjän ja asiantuntijatodistajien rooleissa tänä vuonna, ilmoitetaan lähempänä tapahtumaa.

Ihmeen Avoimen tarkastelussa ihmisoikeudet

Lauantaina 5.4. klo 17.45-18.45 Vanhan Ylioppilastalon Juhlasalissa. FIN

Lauantai-illan puheohjelman päättää IHMEen avoin, jossa puhutaan kansallisista, eurooppalaisista ja yleismaailmallisista arvoista ihmisoikeuksien kautta. Mistä ihmisoikeudet oikeasti tulevat? Mitä arvoja ne heijastavat? Miten ne määritellään kansainvälisesti ja meillä Suomessa? Mitä tarkoittaa eurooppalaisuus? Mikä on ihmisoikeuksien ja uskonnon suhde? Ovatko ihmisoikeudet "maallinen" uskonto? Mitä tapahtuu jos oma arvomaailma ja ihmisoikeudet asettuvat vastakkain?

Keskustelua johtaa Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson. Vieraina ovat oikeustieteellisen tiedekunnan varadekaani Jarna Petman Helsingin yliopistosta, Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja Maryan Abdulkarim sekä Providentian toimitusjohtaja Santi Martínez.

Kuvia ja puhetta: Valkoisuuden kasvot - puhetta rodusta, ihonväristä ja kansallisuudesta

Sunnuntaina 6.4. klo 15.00-17.30 Vanhan ylioppilastalon Juhlasalissa. ENG

Sunnuntaipäivän teema kokoaa festivaalin kutsumat kansainväliset ja kotimaiset tieteen ja taiteen asiantuntijat keskustelemaan rodusta, ihonvärin merkityksestä sekä kansallisuudesta. Keskusteluun osallistuvat valtiotieteilijä Pasi Saukkonen, sosiologi Nirmal Puwar (UK), kirjallisuudentutkija Olli Löytty sekä taidehistorioitsija ja kuraattori David Dibosa (UK). Muut puhujat ilmoitetaan myöhemmin.

Ennen puheenvuoroja kuullaan Pasi Saukkosen alustus aiheesta "Kulttuurisia muutoksia nyky-Suomessa". Alustusta lukuun ottamatta kukin puheenvuoro kestää 20 min. Lopuksi seuraa Pasi Saukkosen moderoima paneelikeskustelu.

Lisätietoa IHME-festivaalista: www.ihmefestival.fi