Mirjami Schuppert ja Lotta Anttila: Equal Opportunities Monitoring Form – miten seurata tasavertaisten mahdollisuuksien kasvattamiseen pyrkivän työn vaikutuksia
Museum of Impossible Forms: and plant seeds for a different way of living -näyttely tammikuussa 2022 Titanikilla. Museum of Impossible Forms – M{if} on Kontulassa, Itä-Helsingissä sijaitseva kulttuurikeskus: se kokoaa yhteen sellaisia yhteisöjä ja taide- ja kulttuurialan tekijöitä, jotka uskovat tarpeeseen rakentaa antikoloniaalisia, antipatriarkaalisia ja antifasistisia sitoumuksia ja tulevaisuuksia. Kuva: Johanna Naukkarinen
Vuoden 2020 keväällä George Floydin murha sai Yhdysvalloissa suuria väkijoukkoja liikkeelle, ja Black Lives Matter -nimellä tunnettu liike nousi kaikkien tietoisuuteen myös Euroopassa. Sen synnyttämä keskustelu laajentui museomaailmaan asti ja haastoi käytäntöjä, joihin niiden toiminta perustuu. Myös Suomessa syntyi keskustelua rakenteellisesta rasismista taiteen kentällä ja sen instituutioissa. Tämän seurauksena joukko taidekentän toimijoita julkaisi Call for Action -vetoomuksen, joka haastoi ja kannusti organisaatioita arvioimaan sekä kehittämään omaa antirasistista toimintaansa ja yhdenvertaisuutta. Helmikuussa 2021 Arte julkaisi nettisivuillaan vastineen Call for Action -aloitteeseen:
Tiedostamme, että rasismi on syvällä taidekentän rakenteissa, niin myös Arten kohdalla. Tiedostamme, että toimintamme, ohjelmistomme, henkilökuntamme ja jäsenistömme on valkoista, mikä ymmärrettävästi asettaa ei-valkoiseksi rodullistetuille taiteilijoille, toimijoille ja yleisöille kynnyksen tulla mukaan. […] Nyt on aika tehdä osamme pyrkimyksessä taidekentän valkoisuuden vinouman poistamiseen.
Lue vastine kokonaisuudessaan: Arte ry:n vastine Call for Action -aloitteeseen (siirryt sivustolle Titanik.fi)
Arte on käynyt pitkäaikaista keskustelua taiteesta ja taiteen roolista yhteiskunnassa sekä tehnyt pitkäjänteistä työtä taiteilijoiden työskentely- ja toimeentulomahdollisuuksien eteen niin Titanikin toiminnan kautta kuin myös laajempaan taidepoliittiseen diskurssiin osallistumalla. Muutama vuosi sitten yhdistys toteutti näyttelyiden sukupuolijakaumista tutkimuksen, jonka seurauksena on ohjelmiston valinnassa kiinnitetty asiaan entistä enemmän huomiota. Call for Actionin osaltaan edesauttamana yhdistyksessä havahduttiin siihen, että kaikilla toimijoilla on vastuu toimia syrjinnän vastaisesti ja edistäen kulttuurin moninaisuutta, ei ainoastaan niillä, jotka ovat ottaneet sen lähtökohtaisesti toimintansa keskiöön.
Käytännössä kuitenkin nousi kysymykseksi, mitä pieni, resursseiltaan rajallinen yhdistys voi omalta osaltaan tehdä tilanteen muuttamiseksi. Sen lisäksi, että tietoisesti päätettiin pyrkiä lisäämään BIPOC-taiteilijoiden määrää toiminnassa, keskitettiin huomio erityisesti avoimen haun prosessiin. Kaksi hallituksen ulkopuolista taiteilijaa, Shubhangi Singh ja Christopher Wessels, kutsuttiin auttamaan näyttely- ja tapahtumaohjelmiston valintojen tekemisessä.
Tiedonkeruuta vapaaehtoisuuteen perustuen
Yhdistyksen toiminnanjohtaja, Mirjami Schuppertille muistui mieleen Equal Opportunities Monitoring Form -lomakkeet (myöhemmin EOMF), joita hän täytti lukuisia asuessaan Pohjois-Irlannissa kymmenen vuoden ajan. Yhdistyneissä Kuningaskunnissa lomakkeilla kerätyn datan avulla seurataan rekrytointien yhteydessä sitä, että työpaikat jakautuvat tasapuolisesti. Pohjois-Irlannin kontekstissa tasavertaisuus kilpistyy katolisten ja protestanttien – tai nationalistien ja unionistien – tasavertaiseen kohteluun. Koska Suomessa mm. etnisyyteen liittyvän tilastotiedon kerääminen on lain puolesta melko hankalaa, ei täällä ole vastaavia lomakkeita ollut käytössä. Tietojen kerääminen on kuitenkin sallittua, jos se perustuu vapaaehtoisuuteen.
Arte lähti toteuttamaan lomaketta kokeilukulttuurin ja pilotoinnin hengessä – ajatuksella, että kokeilematta jäädään ainoastaan epäonnistumisen spekuloinnin loukkuun. Lomakkeen tausta-ajatuksena oli saada tilastotietoa ja lisätä ymmärrystä hakijoiden monimuotoisesta joukosta. Lisäksi toiveena oli saada hakijoilta anonyymia tietoa siitä, miten yhdistys voi jatkossa lisätä ja ylläpitää diversiteettiä Titanikin ohjelmistossa. Tavoitteena on lopulta laajemmin työstää tasavertaisuutta taidekentällä – ei ainoastaan puuttua valkonormatiivisuuden oikaisemiseen yhdistyksen omassa toiminnassa. Yksittäinen kysely ei kerro vielä paljon, mutta pitkällä aikavälillä kyselyllä tulee olemaan merkitystä tutkimuksen ja tilastojen keräämisen kannalta. Seurantaa apuna käyttäen voidaan yhä tavoitteellisesti kehittää ja parantaa tasavertaisten toimintamahdollisuuksien toteutumista.
Titanikin EOMF lanseraattiin loppukeväästä 2022, jokavuotisen näyttely- ja tapahtumahaun yhteydessä. Pilottikyselyn luominen oli aikaa vievä prosessi, sillä lomakemallia etsiessä kävi ilmi, että Suomesta ei löytynyt tähän tarkoitukseen valmista pohjaa.
Kyselyyn vastaaminen perustui vapaaehtoisuudelle, ja lomake toteutettiin digitaalisessa muodossa siten, että salatun lomakkeen vastaukset olivat anonyymeja, eikä vastauksia voitu yhdistää hakijaan tai hänen/heidän ehdotukseensa. Vastaaminen ei vaatinut rekisteröitymistä, eikä siinä kysytty henkilökohtaiseen tietoturvaan liittyviä seikkoja, mutta saatteessa kerrottiin, että palveluntarjoajalla on kuitenkin pääsy lähettäjän IP-osoitteeseen.
Lomakkeessa pyrittiin erityisesti huomioimaan moninaiset marginalisoidut ja vähemmistöryhmät sekä niiden intersektiot, kuitenkaan tekemättä lomaketta liian vaivalloiseksi tai aikaa vieväksi täyttää – tarkoituksena ei ollut teettää vastaajilla ilmaista tai ylimääräistä työtä. Lomakkeen kysymysten ja vastausvaihtoehtojen muotoilussa konsultoitiin Taiken taideasiantuntijaa kulttuurisen moninaisuuden ja liikkuvuuden kehittämisohjelmasta, Seta ry:tä, Kynnys ry:tä, Arten hallitusta sekä Titanikin avoimen näyttely- ja tapahtumahaun valintaraatiin mukaan kutsuttuja taiteilijoita.
Titanikin näyttely- ja tapahtumahaku vuodelle 2023 julkaistiin ensimmäistä kertaa ainoastaan englanninkielisenä, sillä valintaraatiin kutsutut taiteilijat eivät puhu suomea. EOMF-lomake toteutettiin myös englanninkielisenä, luontevana jatkumona haun kielilinjaukselle. Tässä vaiheessa ei ollut resursseja luoda lomaketta kahdella, saati usealla eri kielellä. Se olisi kuitenkin tärkeää, sillä sanoilla ja termeillä (esim. ”gender”) on erilainen merkitys eri kielissä ja laajemmin yhteiskunnallisessa puheessa.
Lomakkeessa oli erilaisia monivalintavaihtoehtoja sekä vapaus vastata omin sanoin. Jokaisen kysymyksen yhteydessä oli myös mahdollista valita vaihtoehto, jossa ilmaisi, ettei halua vastata kysymykseen, mahdollisuus jättää vastaamatta tai valita useampi vaihtoehto. Lomakkeessa kartoitettiin vastaajien ikäjakaumaa, etnisyyttä, sukupuoli-identiteettiä (gender), seksuaalista suuntautumista, kokeeko vastaaja, että hänellä on vamma tai haitta (disability) tai onko hänellä terveyteen liittyviä asioita, joita hän haluaa tuoda ilmi, onko hakijalla huolenpidon velvoitteita (caring responsibilities) sekä minkälainen on vastaajan sosioekonominen tausta. Lopuksi kyselyssä toivottiin vastaajien kehitysehdotuksia lomakkeen suhteen.
Alustavia tuloksia
Titanikin avoimeen näyttely- ja tapahtumahakuun osallistui 174 hakijaa, koostuen yksittäisistä taiteilijoista, taiteilijaryhmistä/duoista ja kuraattoreista. EOMF oli kuukauden auki netissä, ja sinä aikana siihen vastasi kaikkiaan 102 hakijaa. Vastausprosentti (n. 70 %) oli odotuksiin nähden ilahduttava.
Jo ennakkoon tiedostettiin, että vastausten tulkinta olisi haastavaa ja monimutkaista, ja niiden purku tapahtui tässä vaiheessa vastausten ylös kirjaamisella. Vielä ei ole perusteltua tehdä tulkintoja, sillä virhemarginaali on suuri ja tulosten edustavuutta ei voida validoida siksikään, että 30 % hakijoista ei vastannut kyselyyn – se on suuri joukko tuntematonta dataa. Tähtäimessä on tiedon kerääminen pitkällä aikavälillä, jonka myötä tiedon analysointi- ja tulkintakehikko on mielekästä rakentaa.
EOMFissa kysyttiin mm. hakijan etnistä taustaa. Etninen alkuperä ei rajoitu pelkästään kansallisuuteen, syntymäpaikkaan tai kansalaisuuteen. Se voi tarkoittaa myös ryhmää/ryhmiä, johon/joihin ihminen kokee kuuluvansa tai identifioituvansa. Kysymykseen pystyi vastaamaan vapaalla tekstillä, rastittamalla tarjottuja vaihtoehtoja sekä tarkentamaan vastausta. Valmiisiin vastausvaihtoehtoihin: black, white, indigenous, other person of colour vastasi kaikkiaan 93 henkilöä, joista 83 henkilöä rastitti kohdan white.
Avoimia vastauksia tuli 39 kappaletta; tässä kohtaa suurin osa ilmoitti kansalaisuutensa tai paikan, mistä on kotoisin. Tarkentavaan kohtaan kirjoitti yhdeksän henkilöä. Näitä vastauksia yhdisti oman identiteetin moninainen taustoitus, joka summaa hyvin vaikeuden tehdä yksinkertaistavia tulkintoja tai yhteenvetoja.
Kehitettävää tuleviin kyselyihin
Tulevissa kyselyissä tarkennetaan lomakkeen termivalintoja ja lisätään vaihtoehtoja sekä pyritään huomioimaan kysymysten kulttuurisidonnaisuus paremmin, esimerkiksi kysymykseen hakijan sosioekonomisesta taustasta vaikuttaa todennäköisesti hyvin paljon se tuleeko hän yhteiskunnasta, jossa luokkaerot ovat perinteisesti suuret ja merkittävät. Myös käytännön tasolla pitää miettiä tarkemmin sitä, keitä pyydetään vastaamaan kyselyyn. Pilottivaiheessa lomake lähetettiin ainoastaan hakemuksen yhteyshenkilölle, mutta jatkossa lienee tarpeen pyytää kaikkien hakemuksessa mainittujen henkilöiden täyttävän lomakkeen, jotta saadaan totuudenmukaisempi aineisto kokoon ja inklusiivisuuteen tähtäävä toiminta todella toteutuisi.
Pienelle organisaatiolle, jonka toimintaresurssit ovat rajalliset, on tulosten perusteellinen tulkinta suuri haaste. On esimerkiksi vaikea arvioida niiden hakijoiden määrää, jotka mahdollisesti kuuluvat useaan eri vähemmistöön, marginalisoituun ja/tai aliedustettuun ryhmään. Kyselyn pohjalta voidaan kuitenkin seurata pidemmällä aikavälillä sitä, onko monimuotoisuuden edistämisellä ollut vaikutusta siihen ketkä hakevat näyttelyaikaa. Vaikka on tärkeää seurata ketkä ohjelmistoon hakevat, olisi myös hedelmällistä tarkastella keitä on Titanikin näyttely-, tapahtuma-, julkaisu- ja residenssiohjelmistoon valikoitunut, myös avoimen haun ulkopuolelta.
EOMFin korkea vastausprosentti kannustaa jatkamaan lomakkeen kehittelyä ja sen käyttämistä. Vaikka paljon onkin vielä mietittävää tutkimuksen toteutuksen ja otantojen edustavuuden suhteen, taiteen kentällä toimivat taiteilijat/kollektiivit suhtautuvat myönteisesti tämänkaltaisiin kyselyihin ja kokevat niille olevan tarvetta.
Parhaillaan harkinnassa on saman kyselyn lähettäminen kaikille toiminnan toteutukseen osallistuneille taiteilijoille, kirjoittajille ja kuraattoreille, jotta myöhemmin voitaisiin vertailla hakijoiden ja valittujen välisiä tuloksia.
Weathering -näyttely vuodenvaihteessa 2021–22 Titanikilla. Weathering on vuonna 2019 alkunsa saanut pitkäkestoinen näyttelyprojekti, jossa kokeillaan erilaisia tapoja jäljittää aikaa, vastata tuntemattomaan sekä tunnistaa muutos. Kuva: Johanna Naukkarinen
Lue lisää Weathering-näyttelystä: WEATHERING, 10.12.2021–9.1.2022 (siirryt sivulle Titanik.fi)
Lue lisää näyttelystä Museum of Impossible Forms: and plant seeds for a different way of living: and plant seeds for a different way of living. | 19.1.–6.2.2022 (siirryt sivulle Titanik.fi)
Kirjoittajat
Mirjami Schuppert on vapaa kuraattori ja opettaja. Schuppert toimi Arte ry:n toiminnanjohtajana vuosina 2020–2022. Hänen työskentelynsä keskiössä on taiteilijoiden kanssa komissioiden parissa työskentely ja suurena kiinnostuksen kohteena kuratoriaalinen etiikka käytännön ja teorian tasolla.
Lotta Anttila työskentelee Arte ry:n ja Titanikin tuottajana. Häntä kiinnostaa erityisesti saavutettavuuden teemat ja yhdenvertaisuuden edistäminen taidekentällä ja yhteiskunnassa.
Arte ry
Arte ry on turkulainen vuonna 1960 perustettu taiteilijajärjestö, jonka 125 henkilöä sisältävä jäsenistö koostuu nykytaiteen kentällä toimivista ammattitaiteilijoista, kuraattoreista, tuottajista ja kriitikoista. Yhdistys ylläpitää Turun keskustassa sijaitsevaa, vuonna 1988 perustettua nykytaidetila Titanikia. Lisäksi Arte pyörittää vuonna 2006 käynnistettyä kansainvälistä, äänitaiteen ja kuvataiteen rajamaastoon painottunutta Titanik A.i.R -taiteilijaresidenssiohjelmaa.
Arte haastaa taiteilijajärjestöjen totuttuja toimintatapoja, ja samalla laajentaa toiminnan mahdollisuuksia sekä luo tilaa taiteen esittämiselle nykypäivän taidekentällä. Titanik on vuodesta 2016 lähtien toiminut taiteilijoille vuokrattomana näyttelytilana, ja yhdistys on osallistunut aktiivisesti julkiseen keskusteluun vuokrattomien taidetilojen tarpeesta. Vuoden 2021 aikana järjestö saavutti pitkäaikaisen tavoitteensa taiteilijapalkkioiden maksamisesta.