Iida-Maria Bimberg ja Jaana Potkonen: Keskustelua Kaikukortista ja tiedolla johtamisesta

Kaikukortilla hyvinvointia, osallisuutta ja kulttuurisuhteen vahvistamista strategiatasolla

Iida-Maria Bimberg: Kaikukortti tuo hyvinvointialueelle ennen kaikkea keinon edistää asiakkaiden hyvinvointia siten, että myös vähävaraiset voivat osallistua kulttuuripalveluihin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Kaikukortin toimintamalli tukee myös hyvinvointialueen strategian (siirryt sivustolle Pohde.fi) toteutumista. Strategian ensimmäisenä periaatteena onkin, että osallisuus, varhainen tuki, onnettomuuksien ennaltaehkäisy sekä omaehtoinen terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen painottuvat. Kaikukortin toimintamallin avulla pystymme edistämään asiakkaidemme osallisuutta ja hyvinvointia.

Jaana Potkonen: Kaikukortin on tarkoitus tukea Oulussa tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta kulttuurin keinoin sekä vahvistaa niiden henkilöiden kulttuurisuhdetta, joilla siihen ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta. Oulun kaupungilla on hyvinvointia ohjaavia asiakirjoja, kuten uusi ilmiöpohjainen hyvinvointisuunnitelma 2023–2025 (siirryt sivustolle ouka.fi). Oulua on kiitelty siitä, että suunnitelmassa on huomioitu, mihin hyte-rahaa tullaan käyttämään. Kaikukortti on huomioitu kaupunkistrategian linjauksen hyvinvointisuunnitelman painopisteessä: sujuvan arjen ja pärjäävyyden osa-alueessa. Kaikukortti mainitaan Oulun kaupungin strategisissa asiakirjoissa, esimerkiksi hyvinvointikertomuksessa (2022) (siirryt sivustolle ouka.fi). Oulun kaupungin toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (siirryt sivustolle thl.fi)  huomioi myös kulttuurin saavutettavuuden, jota Kaikukortilla voidaan edistää. Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on kokonaisvaltainen hyvinvointinäkemys, jossa kulttuurihyvinvointi nähdään omana osa-alueenaan.

Kaikukortin tilastot hyvinvointijohtamisen apuna

Iida-Maria Bimberg: Kaikukortista saatava tilastotieto on hyvinvointijohtamisen näkökulmasta tärkeää. Hyvinvointialueella ei vielä ole kokemusta Kaikukortti-tilastojen ja niistä saatavan tiedon hyödyntämisestä, mutta nyt kun Kaikukortti-toimintaa laajennetaan Pohteen alueella, Kaikukortti-toiminnasta saatava tieto on varmasti merkityksellistä hyvinvointikertomusten ja hyvinvointisuunnitelmien näkökulmasta. Tärkeitä tietoja ovat esimerkiksi kuinka moni hyvinvointialueen asukas on saanut Kaikukortin ja kuinka hyvin korttia hyödynnetään kulttuuripalveluihin osallistumisessa. Olisi mielenkiintoista myös kuulla Kaikukortin käyttäjien omia kokemuksia Kaikukortin käytöstä.

Jaana Potkonen: Kaikukortin tilastotietoja jaetuista Kaikukorteista ja korttien käytöstä, esimerkiksi missä korttia on käytetty eniten, annetaan Oulussa aina lautakuntaan, joskus neljännesvuosittain. Olemme hyödyntäneet tilastoja aina oman Kaikukortti-verkostomme vuosittaisessa palautekokouksessa. Olemme tukeneet myös Kaikukorttiin liittyvän opinnäytetyön tekijöitä. Oulun kaupunki on lisäksi kerännyt aiemmin anonyymia palautetta Kaikukortin haltijoilta sähköisellä lomakkeella. Täällä pohditaan sitä, mitkä ovat relevantteja tietoja tiedolla johtamisen kannalta. Jossain vaiheessa tilastoista kerrottiin myös kortin käyttäjäryhmiä, mutta olemme nyt uudessa tilanteessa hyvinvointialueen aloitettua: Pohteella ja kunnalla voi olla omia tavoitteita, ja niitä ei ole vielä mietitty yhdessä.

Olemme miettineet tilastojen ja palautteen avulla, onko Kaikukorttia tarpeen kohdentaa sinne, missä on suurin tarve Kaikukortille. Tiedon avulla olemme kartoittaneet myös uusia Kaikukortin jakajatahoja ja Kaikukortti-kohteita. Haasteena on esimerkiksi ollut, että meiltä puuttui nuorille suunnattuja palveluja. Alueen keskuskaupunkina meidän on lisäksi tärkeä seurata tilastoja siitä, että riittääkö Kaikukortin haltijoille pääsy Kaikukortin määrällisesti rajattuun tarjontaan, kun Kaikukortti-toiminta laajenee ensi vuonna Pohjois-Pohjanmaalla.

Tulevaisuuden visioita

Iida-Maria Bimberg: Tulevaisuuden toiveena Kaikukortille tällä hetkellä on, että saamme hyvinvointialueellamme käyntiin uusien kuntien kanssa Kaikukortin käyttöönoton. Toiveenani on, että uudenlaisessa toimintaympäristössä löydämme toimivat yhteistyökäytännöt Kaikukorttiin liittyen. Uskon tämän edistävän kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisen työssä ja etenkin kulttuurihyvinvoinnin yhdyspinnalla myös muutoin.

Jaana Potkonen: Visionani ja toiveenani on, että Kaikukorttia tuettaisiin kaikissa Oulun kaupungin maksullisissa palveluissa. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Kaikukortti nähtäisiin Oulussa hallinnollisesti laajemmin kuin vain kulttuuripalveluissa, jotta Kaikukortti-kohteiksi saataisiin laajasti eri käyntikohteita, kuten liikuntaa, messuja, luontopalveluita, festivaaleja ja kaupungin muiden organisaatioiden järjestämiä tapahtumia. Lisäksi toivoisin, että kunnan tilavuokrausehdoissa olisi ehtona, että vierailevat tuottajat tarjoaisivat maksuttoman sisäänpääsyn Kaikukortin haltijoille. Jotta koko kaupunki sitoutuu Kaikukorttiin ja ymmärtää sen arvon, Kaikukortin pitäisi olla perusperiaatteissa.

Olemme alustavasti neuvotelleet, että kun Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026, Kaikukortilla pääsisi maksullisiin tapahtumiin Kaikukortin valtakunnallisen toimintamallin mukaisin ehdoin. Oulu 2026 edistää kulttuurin yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta, ja Kaikukortti vastaisi hienosti myös tähän tavoitteeseen.

Oulussa on paljon keskusteltu, miten taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia voi mitata. Tämän vuoksi olisi mahtavaa, että Kaikukorttiin saataisiin Kaikukortti vaikuttaa -hankkeen tavoitteen mukaisesti mittari, joka on vertailtavissa kansallisesti.

Terveisiä kumppaneille 

Iida-Maria Bimberg: Oulun kaupungilla on Kaikukortti-toimintamallista jo pitkät perinteet. Organisaatiomuutokset ovat muuttaneet rakenteita, ja monella tavalla uudelleen järjestäytymistä on tarvittu. Yhteistyö Oulun kaupungin kanssa on sujunut hyvin, ja kiitänkin Oulun kaupunkia avoimesta, hyvästä yhteistyöstä tälläkin osa-alueella.

Jaana Potkonen: Oulun kaupunki on pyörittänyt Kaikukortti-toimintaa vuosia, joten on tosi hienoa, että hyvinvointialue on lähtenyt innokkaasti mukaan toimintaan. Minä haluan lähettää terveisiä myös meidän verkostomme Kaikukortti-kohteille, eli niille kulttuurikumppaneille, jotka antavat maksutta pääsylippuja: isot kiitokset siitä, että kohteilla on laaja ymmärrys ihmisen elämän kokonaisuudesta, ja siitä, että Kaikukortti on väline lähimmäisen arvostavaan kohteluun. Edelleen vallitsee epäselvyyttä, että kohteet saisivat korvausta Kaikukortti-toiminnassa mukana olemisesta.

Suosittelemme Kaikukorttia, myös oman työhyvinvoinnin kannalta!

Iida-Maria Bimberg: Kaikukorttia suosittelen kaikille hyvinvointialueille, koska se on suora toimintatapa asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Se on aitoa yhteistyötä eri toimijoiden avulla, jonka välittömänä tavoitteena on tuottaa ihmisille hyvinvointia mahdollistamalla kaikille kulttuuripalvelut.

Jaana Potkonen: Oikeasti tämä Kaikukortti on työhyvinvointia lisäävä työkalu! Olen saanut paljon suoraa palautetta, että kortinhaltijat kokevat olevansa Kaikukortin myötä enemmän osa yhteiskuntaa ja että kortti on tukenut heidän toimijuuttaan. Sillä on pitkät ja kauaskantoiset vaikutukset, antaa tunteen osallisuudesta. Kaikukortti voi olla jopa syrjäytymisen ehkäisyn väline.

Kaikukortti on lisännyt minun henkilökohtaista työhyvinvointiani, kun olen saanut keskustella henkilökohtaisesti kortinhaltijoiden kanssa ja olen kuullut kiitosta kortista ja kokemuksista. Saan kokemuksen, että minun tekemälläni työlläni on joku merkitys, kun muuten olen kaukana asiakasrajapinnasta Olen lisäksi kuullut, että myös kortinjakajat ovat sanoneet, että on ihana, kun on kerrankin antaa jotain positiivista asiakkaalle.

Terveisiä Kaikukeskukselle! Kiitos, että te olette antaneet tukea, näkemystä ja asiantuntemusta, jos on tullut hankalia tilanteita. Ja valtakunnalliset linjaukset ja valmiit koulutusmateriaalit ovat tärkeitä. Itsekin olen matkalla oppinut ja oma ihmiskäsitys on laajentunut paljonkin. Lopulta hyvinkin pienillä asioilla saadaan suuria vaikutuksia, jos tahtotila on suuri, eikä se aina maksa paljon.

Iida-Maria Bimberg. Kuvaaja: Sanna Krook.

Kuva: Jaana Potkonen. Kuva Potkosen kotialbumista.

Kirjoitus on osa Kaikukortti vaikuttaa – tietoa kulttuurihyvinvoinnista hyötykäyttöön -hanketta, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa Kaikukortin raportointijärjestelmä Kaikukanta (siirryt sivustolle Kaikukortti.fi), joka palvelee hyvinvointialueita ja kuntia kulttuurihyvinvointiin liittyvän tiedon hyödyntämisessä ja johtamisen seurannan välineenä sote- ja hyte-palveluissa.