Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n ja Kulttuuria kaikille -palvelun vuosikertomus 2025
HTML-versio vuosikertomuksesta on julkaistu ilman kuvia.
1 Toiminnanjohtajan katsaus
Viimeisten vuosien aikana olen miettinyt paljon resilienssiä, siis sitä sanahirviötä, joka tuli osaksi meidän kaikkien arkisanastoa koronan aikana ja jota toistellaan edelleen taide- ja kulttuurikentällä, erityisesti kulttuuripoliittisissa yhteyksissä. Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelmassa sanaa käytetään kuusi kertaa verrattuna esimerkiksi yhdenvertaisuuden käsitteeseen, joka mainitaan vain kaksi kertaa. Toimeenpanosuunnitelmassaresilienssi on myös yksi seitsemästä painopisteestä: ”4. kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen osana henkistä kriisinkestävyyttä ja resilienssiä” (Lähde: Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelma (siirryt toiselle sivustolle), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2026:6.).
Fotografiska Tallinn ja Oulu2026 Play -yhteisnäyttelynseinätekstissä resilienssiä tai sisukkuutta kuvataan mukautumisena, pieninä vaistomaisina liikkeinä, joita ihminen tekee kohdatessaan haasteita. Se ”ei ole tarina riemuvoitosta, vaan paljon hiljaisempi voimavara, joka sisältyy lisäksi ihmisten välisiin suhteisiin ja niiden odottamattomiin muutoksiin”. (Play (siirryt toiselle sivustolle) 14.1.–31.12.2026)
Kulttuuriperintö huoltovarmuutena
Koronanjälkeisenä ja sotien sekä talouskriisin raatelemana aikana puhe kulttuurista yhdistetään usein huoltovarmuuteen. Ja kuten Rosa Meriläinen toteaa huoltovarmuutta käsittelevässä verkkoartikkelissaan, ”sota-aikoina ja suurten murrosten keskellä musiikki, kirjallisuus ja teatteri ovat antaneet lohtua ja ylläpitäneet yhteisöllisyyttä” (”Kulttuuri on osa huoltovarmuutta” (siirryt toiselle sivustolle), Kulta ry, 30.10.2025). Tämä päätee myös nykyaikaan. Kolumnissaan Hufvudstadsbladetissa 24.3.2026 Espoon teatterin toimitusjohtaja Matilda von Weissenberg kuvaa Kiovassa kohtaamisiaan ukrainaisia teatterialan ammattilaisia seuraavasti:
De producenter och konstnärer jag talade med var fast beslutna att fortsätta skapa, ordna, producera och engagera. Deras liv kretsar kring kriget och konsten. […] Det finns ett påtagligt behov av att förenas och enas kring något, av att leva i nuet. Teatern erbjuder allt detta. (Matilda von Weissenberg: Att riskera livet för en teaterupplevelse (siirryt toiselle sivustolle))
Itse muistan elävästi, miten syvästi Helsingin kaupunginmuseon ja HAM Helsingin taidemuseon Mieliala – Helsinki 1939‒1945 -näyttelyt liikuttivat minua. (Mieliala – Helsinki 1939–1945 - siirryt toiselle sivustolle) Näyttelyt käsittelivät valokuvien ja taiteen kautta kotirintaman mielialoja sotien Helsingissä. Vaikka sota aiheena oli hyvinkin tuttu, se mikä erityisesti kosketti, oli taiteen ja kulttuurin merkitys sodan aikana ja se, miten kulttuuriperintöä pyrittiin suojaamaan ja pelastamaan pommituksista rakentamalla suojia patsaiden ympärille sekä viemällä kirja- ja taideaarteet pois kaupungista maaseudulle.
Ironista oli, että Helsingin kaupunginmuseon sodan poikkeustilaa kuvaava näyttely jouduttiin sulkemaan keväällä 2020 koronasta johtuvan poikkeustilan vuoksi.
Korona-aika osoitti hyvin konkreettisesti sen, miten suuri merkitys kulttuurilla on kriisin keskellä: kuorot ja muusikot tarjosivat konsertteja verkon välityksellä tai kerrostalojen ja hoivakotien sisäpihoilla, tavalliset ihmiset ”esittivät” omia versioita klassista taideteoksista ja jakoivat kuvia niistä sosiaalisessa mediassa #Karanteenitaidetta -tunnisteella, museot toteuttivat virtuaalisia näyttelykierroksia ja teatterit järjestivät striimattuja esityksiä. (”Muistatko vielä nämä? Koronavuoden hauskin ilmiö poiki tuhansia hulvattomia versioita tutuista taideklassikoista” (siirryt toiselle sivustolle), 30.12.2020.) Kääntöpuolena oli kuitenkin se tosiasia, että taide- ja kulttuuritoimijat jäivät – kaikista poliittisista kauniista korulauseista ja resilienssipuheesta huolimatta – koronavuosien suurimmiksi kärsijöiksi. Ja historia toistaa itseänsä myös tällä hetkellä.
Entä taide- ja kulttuurikentän oma resilienssi?
Samalla kun taide- ja kulttuuriala nähdään kansallisen kriisikestävyyden ja resilienssin mahdollistajana, alan edellytyksiä toimia, kehittyä ja vahvistua on leikattu toistamiseen ja koko infra, joka tukee ja kantaa sitä, on murenemassa. Tämän olemme myös Kulttuuria kaikille -palvelussa kokeneet hyvin konkreettisesti, kun koko henkilökunta lomautettiin kolmeksi kuukaudeksi yleisavustuksemme leikkauksen takia. On vaikea olla luova, rakentaa tulevaisuutta ja luoda uusia työpaikkoja, kun leikkauspuhe toimii keppinä ja porkkanaa ei ole näkyvissä.
Nyt, kun Suomi kokee taloudellisesti vaikeita aikoja, kun työttömyys on korkeimmillaan sitten 1990-luvun laman ja kun sodat täyttävät mediatilamme, tarvitaan taidetta ja kulttuuria enemmän kuin koskaan aikaisemmin omani elämäni aikana. Siksi on varmistettava, että taide- ja kulttuurialan rakenteet ja resurssit ovat riittävät ja että alan omaa resilienssiä tuetaan, jotta me vuorostamme voimme toimija juuri sellaisena huoltovarmuutena ja kriisinkestävyyden edistäjänä, jota kulttuuripoliittinen selonteko peräänkuuluttaa.
Kaikukortti – kulttuurin jokaisenoikeuden puolesta jo kymmen vuotta
Vuonna 2025 juhlittiin Kaikukortin 10. juhlavuotta. On ollut upea nähdä, miten nopeasti kortti on levinnyt lähes valtakunnalliseksi, hyvin kehutuksi ja halutuksi malliksi. Olen erittäin ylpeä koko Kaikukortti-tiimistä ja kiitollinen kaikille niille toimijoille ja jakajatahoille, jotka mahdollistavat sen, että kirjoitushetkellä noin 26000 kortinhaltijaa voivat osallistua taide- ja kulttuurielämään maksutta ympäri Suomea!
Espoossa pilotoitu ja yhdessä taide- ja kulttuurikentän, sote- ja hyte-alan sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa kehitetty malli on nyt käytössä 123 kunnassa ja 13 hyvinvointialueella. Ilmaisia taide- ja kulttuurialan (ja jossain määrin myös liikunta-alan) palveluita tarjoaa jo yli 550 toimijaa – hyvää tahtoaan ja arvopohjaisesti, siis ilman erillistä kompensaatiota! Nämä yli 550 toimijaa ovat mahdollistaneet sen, että kulttuurin jokaisenoikeus toteutuu myös köyhyyttä kokeville. Nyt on korkea aika varmistaa, että taide- ja kulttuurialan toimijoilla on myös tulevaisuudessa riittävät resurssit edistää kaikkien oikeutta kulttuurin. Sama koske myös sote- ja hyte-alan toimijoita, joiden aktiivisuus tukee Kaikukortin haltijoiden pääsyä kokemuksien äärelle.
Kaikukortista on tullut erittäin suosittu malli, jonka kautta kunnat ja hyvinvointialueet voivat kulttuurin jokaisenoikeuden edistämisen lisäksi ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, vahvistaa osallisuutta ja resilienssiä sekä mahdollistaa sektorit ylittävää yhteistyötä. Kaikukannan kautta kunnat ja hyvinvointialueet saavat myös käyttöönsä arvokasta tilastotietoa (kulttuurihyvinvointiin liittyvän) tiedolla johtamisen tueksi.
Kulttuuria kaikille -palvelulla ei kuitenkaan nykyresurssien puitteessa ole kykyä vastata Kaikukortin laajenemisen tarpeeseen – tällä hetkellä yli kymmenen kuntaa Uudeltamaalta Lappiin asti ovat jonossa Kaikukortti-kokeilun käynnistämiseksi. Vaikka mukana olevat kunnat ja hyvinvointialueet tukevat Kaikukortti-toimintaa Kaikukanta-maksuilla, yhdistyksemme yleisavustuksen leikkaus on vaikeuttanut valtakunnallista Kaikukortti-toimintaa ja sen laajenemista.
Tulevaisuuden haasteet
Vaikka Kulttuuria kaikille -palvelun toiminta vuonna 2025 – lomautuksia huolimatta – näyttäytyy runsaana ja monipuolisena, kärsimme vuoden aikana siitä, että emme leikkausten takia pystyneet toteuttamaan perustoimintaamme toivotulla tavalla ja vastaamaan niihin kasvaviin pyyntöihin ja odotuksiin, jotka meihin kohdistuivat. Lomautusten ohella tämä riittämättömyyden tunne on kuormittava.
Talous- ja henkilöstöresurssien vähentyminen on vaikeuttanut mahdollisuuksiamme toimija proaktiivisesti ja aktiivisena vaikuttajana ja kehittäjänä alalla. Erityisesti minua huolestuttaa se, miten Kulttuuria kaikille -palvelu jatkossa vähentyneiden resurssien puitteissa pystyy kehittämään ja edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista myös toimijoiden ja taiteilijoiden näkökulmasta sekä taidekoulutuksissa – niin lapsille ja nuorille suunnatuissa, kun aikuisille taideammattiin valmistavissa koulutuksissa.
Tämä on minun viimeinen katsaukseni toiminnanjohtajana – kesällä siirryn apurahan turvin kirjoittamaan sateenkaarihistoriaan liittyvää kirjaa. Kulttuuriperinnöstä ja historian hiljaisuuksista tutkivana kirjailijana toivon, että Kulttuuria kaikille -palvelulla olisi resursseja jatkaa työtänsä myös kulttuurinperinnön yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja moninaisuuden edistäjänä – eli sitä työtä, jonka perustalle koko palvelun toiminta on alun perin rakentunut.
Lopuksi kiitos
Olen toiminut Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtajana vuodesta 2012. Vuodet toiminnanjohtajana ovat olleet inspiroivia ja olen oppinut paljon kaikilta upeilta ja viisailta työkavereiltani sekä kaikilta Suomessa toimivilta tai kansainvälisiltä alan ammattilaisilta, joiden kanssa olemme vuosien varrella järjestäneet seminaareja ja muita tapahtumia, toteuttaneet hankkeita ja verkostoja, tai kirjoittaneet erilaisia julkaisuja.
Olen myös erittäin kiitollinen kaikille puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille, jotka ovat tukeneet minua ja auttaneet minua jaksamaan vuosien varrella. Kulttuuria kaikille -palvelu on ollut elämäni paras työpaikka ja minulla on ollut unelmatiimi, jota tulen kaipaamaan. Olette auttaneet minua kehittymään asiantuntijana ja johtajana sekä ihmisenä, kiitos yhteisistä vuosistamme. Päätös heittäytyä vapaaksi kirjoittajaksi ei ole siksi ollut helppo, mutta samalla on myös aika antaa uusille mahdollisuus johtaa tätä organisaatiota mahdollisesti vähän toisenlaisiin suuntiin.
Rita Paqvalén
Helsingissä 22.4.2026
2 Toiminnan arviointi ja palautteen kerääminen
Kulttuuria kaikille -palvelu arvioi toimintaansa monin tavoin. Palvelu on kerännyt palautetta järjestelmällisesti kaikista omista seminaareistaan ja muista tilaisuuksistaan nimettömän palautelomakkeen avulla.
Kulttuuria kaikille -palvelulla on sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita toiminnalleen. Palvelun kannalta tärkeimmät määrälliset mittarit ovat seminaarien ja tapahtumien kävijäluvut, koulutusten osallistujamäärä, tilattujen konsultaatioiden ja koulutusten määrä ja vertailu aiempiin vuosiin. Mittaamme palvelun tunnettuutta, tavoittavuutta ja asiantuntemuksemme arvostusta. Palautelomakkeilla mittaamme myös kävijöiden ja osallistujien tyytyväisyyttä ja koulutusten hyödyllisyyttä. Lisäksi seuraamme ja mittaamme viestinnän onnistumista: viestintään liittyviä mittareita ovat esimerkiksi verkkosivuston kävijämäärät, uutiskirjeen tilaajamäärät ja seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa. Tärkeimpänä laadullisena tavoitteena palvelun kaikessa toiminnassa on yhdenvertaisuuden toteutuminen, jota mittaamme muun muassa yhdenvertaisuussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita seuraamalla ja saadulla palautteella. Kysymme palautelomakkeissa erikseen saavutettavuudesta ja moninaisuudesta.
Lisäksi yhdistyksen hallitusten kokoukset ja vuosikokous sekä eri hankkeiden ohjausryhmät ovat olleet oman toiminnan arvioinnin tukena.
3 Asiantuntijana kentällä
Kulttuuria kaikille -palvelun perustehtäviin kuuluu taide- ja kulttuuritoimijoiden sekä sosiaalialan tukeminen saavutettavuus- ja moninaisuuskysymyksissä esimerkiksi konsultointien, koulutusten ja erilaisten kartoitusten ja selvitysten kautta.
Saavutettavuus- ja moninaisuusasiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta, erityisesti moninaisuuteen ja antirasismiin liittyen, eivätkä palvelun henkilöstöresurssit riitä vastaamaan kaikkiin pyyntöihin. Tästä syystä Kulttuuria kaikille -palvelu tekee usein yhteistyötä erilaisten asiantuntijoiden kanssa. Tärkein yhteistyökumppani Kulttuuria kaikille -palvelun koulutuksissa on moninaisuusagentti-verkosto. Moniaisuusagentit ovat ulkomaalaissyntyisiä tai -taustaisia taidealan ammattilaisia, jotka ovat osallistuneet Kulttuuria kaikille -palveluun yhteistyössä Globe Art Pointin ja Cuporen kanssa vuosina 2019 ja 2022 järjestettyihin moninaisuuskoulutusohjelmiin. Saavutettavuuskartoituksissa Kulttuuria kaikille -palvelu tekee nykyään yhteistyötä Jemina Vainikka Lindholmin kanssa.
Vuonna 2025 olemme lisäksi tehneet paljon yhteistyötä vaikuttamistyössä, erilaisissa tapahtumissa ja koulutuksissa Taiteilijan taikasauva -hankkeen työntekijöiden, hankejohtaja Riikka Hännisen ja projektikoordinaattori Sanni Virran, kanssa. Viittomakielisten ja vammaisten taiteilijoiden yhdenvertaista toimijuutta kulttuurialalla edistävä Taiteilijan taikasauva -hanke on ollut alivuokralaisena Kulttuuria kaikille -palvelussa ja jaetun arjen kautta on syntynyt paljon synergiaa ja uusia yhteistyömuotoja.
Konsultointi ja yhteistyö
Toiminnan laajentuessa myös yhteistyö- ja konsultointipyynnöt ovat lisääntyneet. Osa konsultoinneista on Kulttuuria kaikille -palvelun yleishyödyllistä toimintaa, eikä niistä peritä maksua.
Vuonna 2025 Kulttuuria kaikille -palvelu tuki saavutettavuus- ja moninaisuuskysymyksissä erilaisia kulttuuri- ja myös sosiaalialan toimijoita ja hankkeita, esimerkiksi Assitej Denmark:ia (Tanska), Ateneumia, Helsinki Live Music Censusta, Lastenkulttuurikeskus Färiä, Kansallismuseota, Kulturanalys (Ruotsi), Naisasialiitto Unionia, ODDFestia, Opetus- ja kulttuuriministeriötä, Suomen Kansallisooppera ja balettia, Taikea, Tanssiteatteri Hurjaruuthia ja Yhdenvertainen Oulu2026 -hanketta.
Lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu auttaa toimijoita heidän saavutettavuusratkaisuissaan, esimerkiksi lainaamalla tai vuokraamalla toimiston siirrettävää induktiosilmukkaa. Vuonna 2025 laitetta lainattiin Naisasialiitto Unionin Maikki Friberg -kodin muistelutilaisuuteen sekä Nurmijärven pääkirjastoon vammaishistoriakuukauden Nähdyksi ja kuulluksi -tapahtumaan. Sitä vuokrattiin myös IPI Kulmakuppilan kirjailijavierailuun (esiintymässä tietokirjailijat Sofia Tawast ja Riikka Leinonen).
Kulttuuria kaikille -palvelun asiantuntijat osallistuvat myös säännöllisesti kulttuuritoimijoiden ja kulttuurihallinnon erilaisiin kehittämistyöpajoihin. Vuonna 2025 tuimme kulttuurihallintoa strategia- ja muutosprosesseissa mm. osallistumalla Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelman käynnistämistyöpajaan ja Taiken järjestämään virastouudistukseen liittyvään pyöreän pöydän keskusteluun.
Konsultointien lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu tekee yhteistyötä erilaisten hankkeiden kanssa. Vuonna 2024 aloitettu iso yhteistyöhanke Suomen lastenkulttuurikeskuksen ja Kulttuurikeskus PiiPoon kanssa saavutettavasta Suomen harrastamisen mallista päättyi tammikuussa 2025 pyöreän pöydän keskusteluun, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia. Tilaisuudessa nostettiin esiin hankkeessa luotu koulutus ja siihen liittyvät 18 saavutettavuussuositusta ja niiden tietokortit. Läsnä oli mm. opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia sekä kulttuuri- että liikuntapuolelta, eri harrastustoimijoita kuten Partio, eri kuntia, tutkijoita sekä mm. Suomen Olympiakomitea. www.saavutettavaharrastus.fi
Kouluttaminen
Vuosi 2025 oli vaikeasta taloustilanteesta huolimatta vilkas vuosi kouluttamisen näkökulmasta. Kulttuuria kaikille -palvelu piti 38 esitelmää, puheenvuoroa tai ohjattua työpajaa sekä muita esiintymisiä. Monet tilaisuuksista järjestettiin verkossa. Kaikukeskus järjesti 28 koulutusta Kaikukortti-verkostolle, niistä 20 liittyi Kaikukannan uusiin ominaisuuksiin.
Esimerkkejä palvelulta tilatuista koulutuksista:
- Luento ja työpaja: ”Mångfald som en strategi på teatern”, Åbo Svenska Teater, 13.2.2025. Luennoitsijana Rita Paqvalén.
- Luento: ”Saavutettava harrastustoiminta”, Espoon harrastuspolun palveluntuottajien foorumi 14.2.2025, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo. Luennoitsijana Aura Linnapuomi.
- Paneelikeskustelu: "Musiikkialan yhdenvertaisuus vammaisuuden näkökulmasta - Vammaisuuden representaatio musiikkialalla, mediassa ja populaarikulttuurissa", Musiikki x Media, 25.9.2025, Tampere-talo. Panelistina Outi Salonlahti.
- Koulutus ja työpaja: ”Helsingin kaupunginmuseon turvallisemman tilan työpaja”, Helsingin kaupunginmuseo 1.10.2025. Kouluttajat: Mira Haataja & Rita Paqvalén.
- Luento: ”Kulttuurihyvinvoinnin mittaaminen Kaikukortin näkökulmasta”,17.11.2025, Tampereen kaupunki. Luennoitsijana Seppo Mallenius.
Saavutettavuuskartoitukset ja -suunnitelmat
Vuonna 2025 Kulttuuria kaikille -palvelu toteutti viestinnän saavutettavuuskartoituksen Seinäjoen taidehallille Seinäjoen kaupungin tilauksesta. Lisäksi teimme sosiaaliseen ja kielelliseen saavutettavuuteen keskittyneen saavutettavuuskatselmuksen Flow Productionsille, Oulun Kulttuuritapahtumayhdistyksen tilauksesta. Katselmus oli osa Saavuta – Yleisöt yhdenvertaisesti mukaan kulttuuritapahtumiin -hanketta. Katselmuksen tuloksia esiteltiin webinaarissa, joka on saatavilla täällä: Seminaarit ja webinaarit – (siirryt Oulun Kulttuuritapahtumayhdistyksen sivuille). Lisäksi yhtä täysimittaista saavutettavuuskartoitusta alettiin valmistella, mutta kartoitus siirtyi tilaajasta johtuvasta syystä.
Tuimme myös Helinä Rautavaaran museota saavutettavuussuunnitelman teossa.
Kulttuuripoliittinen vaikuttaminen
Kulttuuria kaikille -palvelu/ Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry on aktiivinen toimija kulttuuripoliittisella kentällä ja osallistuu kulttuuripoliittiseen keskusteluun esimerkiksi kirjoittamalla lausuntoja erilaisista strategioista, suunnitelmista, lakiehdotuksista sekä ohjelmista. Kulttuuria kaikille -palvelu jakaa päättäjille ja taide- ja kulttuurihallinnolle tietoa yhdenvertaisuuskysymyksistä taide- ja kulttuurikentällä sekä tukee taide- ja kulttuurihallintoa näissä teemoissa.
Vuonna 2025 osallistuimme myös opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskauden ohjelmaan Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2025, siihen liittyvien seminaarien Kulttuurinen moninaisuus ja inklusiivisuus pohjoismaisessa kulttuuriyhteistyössä (Oulu 6.-8.10.2025) ja Pohjoismainen kulttuurifoorumi 2025: Yhtenäinen ja vahva Pohjola (Suomenlinna 18.6.2025) suunnitteluun ja toteutukseen.
Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu reagoivat myös ajankohtaisiin aiheisiin ja osallistuvat kulttuuripoliittiseen keskusteluun. Vuonna 2025 yhdistys ja Kulttuuria kaikille -palvelu julkaisi kolme lausuntoja taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistamisesta, OKM:n virastouudistuksesta ja kulttuuripoliittisen selonteon toimenpanosuunnitelmasta.
- Lausuntomme Ehdotukseen hallituksen esitykseksi taiteen perusopetuksesta annetun lainsäädännön uudistamiseksi
- Lausuntomme OKM:n virastouudistukseen liittyen
Otimme myös kantaa palestiinalaisten kansanmurhan pysäyttämiseksi sekä pysyvän rauhan ja ratkaisun saavuttamiseksi ja osallistuttiin antirasistiseen kannanottoon.
- Kulttuuria kaikille -palvelun kannanotto palestiinalaisten kansanmurhaa vastaan
- Yhteislausuma: Rasismiin puuttuminen vaatii sitoutumista koko työyhteisöltä (siirryt THL:n sivuille)
Näiden lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelun työntekijät ovat keskustelleet taiteen ja kulttuurin yhdenvertaisuudesta poliittisten päättäjien kanssa. Keväällä toiminnanjohtaja Rita Paqvalén ja erityisasiantuntija Aura Linnapuomi kävivät Taiteilijan taikasauva -hankkeen hankejohtajan Riikka Hännisen ja projektikoordinaattorin Sanni Virran kanssa tapaamassa valtiosihteeri Kristiina Kokkoa. Syksyllä Linnapuomi ja erityisasiantuntija Outi Salonlahti tapasivat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Anders Adlercreutzia yhdessä Sydkustens landskapsförbundetin Julia Ståhlen ja Vippe Lemisen kanssa (aiheena saavutettavat ja yhdenvertaisen harrastusmahdollisuudet lapsille ja nuorille).
Aura Linnapuomi, Mira Haataja ja Rita Paqvalén tapasivat eduskunnassa kansanedustaja Piia Viitasta (SDP) 14.10.2025. Tapaamisessa keskusteltiin Kaikukortti-toiminnan nykytilanteesta, onnistumisista ja haasteista sekä erilaisista mahdollisista tuen muodoista. Viitanen ehdotti kirjallisen kysymyksen esittämistä Suomen hallitukselle. Tapaamisemme ja tausta-aineistomme pohjalta Viitanen esitti tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitielle 2.12.2025 seuraavan kirjallisen kysymyksen: ”Miten hallitus aikoo varmistaa, että Kulttuuria kaikille -palvelun valtakunnallinen Kaikukorttikoordinaatio ja kehittäminen sekä Kaikukanta-tietokannan kehittäminen pystytään turvaamaan Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n rahoituksen osalta pitkäjänteisesti ja siten, että Kulttuuria kaikille -palvelu pystyy jatkossakin edistämään jokaisen oikeutta kulttuuriin ja tukemaan nykyisiä ja toimintaan jonottavia alueita sekä uusia kuntia ja hyvinvointialueita Kaikukortin käyttöönotossa, ylläpitämisessä sekä kehittämisessä?”. Kirjalliseen kysymykseen vastattiin 19.12.2025 ja vastaus on saatavilla sivuillamme: Kirjallinen kysymys hallitukselle Kaikukortti-toiminnan turvaamisesta
Seminaarit ja muut tapahtumat
Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vuoden 2025 aikana kolme keskustelua ja seminaaria sekä yhden lukupiirin, joihin oli mahdollisuus osallistua joko etänä tai paikan päällä. Näiden lisäksi palvelu osallistui kuuden festivaalin tai tapahtumakokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä DiDa-festivaalin päätapahtuman järjestelyihin.
Seminaarit ja keskustelut
Lukupiiri: Arlene Tuckerin vetämässä luentopiirissä osallistujat tapasivat seitsemän kertaa keskustelemaan Susie Wisen kirjaa Design for Belonging ja sen avulla, miten voi rakentaa inkluusiota ja yhteistyötä yhteisöissä (31.1.-9.5.2025)
Juhlaseminaari: Kaikukortin 10-vuotisjuhlia juhlittiin Espoossa Sellosalin lämpiössä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kaikukortti täytti 10 vuotta ja juhli taivaltaan kutsuvierasseminaarilla. Ohjelma koostui Kaikukortti-tiimin puheenvuoroista, musiikista (Sanni Virta, konserttikantele) sekä lyhyistä tervehdyksistä Kaikukortille. Paikalla oli Kaikukortin merkittäviä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta sekä nykyisiä kuntien Kaikukortti-vastuuhenkilöitä. Juhlavuoden kunniaksi Kaikukortti sai useita lämpimiä tervehdyksiä ja onnitteluja. Niissä korostui yhteinen ajatus siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille ja että Kaikukortti on tärkeä osa tätä työtä. Kortti sai Juhlatervehdyksiä esimerkiksi tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubbilta, presidentti Tarja Haloselta, kansanedustaja Piia Viitaselta ja taiteilija Kati Outiselta. 10-vuotistervehdyksia Kaikukortille (siirryt Kaikukortin sivuille).
Webinaari: Historiens bångstyriga – Webbinarium om finlandssvensk funkishistoria (Historian vallattomat – Webinaari suomenruotsalaisesta vammaishistoriasta), 15.9.2025. Historiens bångstyriga -webinaarissa uppouduttiin ruotsiksi ja suomenruotsalaisella viittomakielellä suomenruotsalaiseen ja suomenruotsalaisten viittomakielisten historiaan, siihen millaista vammaishistoriaa suomenruotsalaisista arkistoista löytyy ja mitä historia voi antaa nykypäivän aktivismille. Puheenvuoroja pitivät yhteiskuntavaikuttaja Anna Caldén (SAMS), Finlandssvenska teckenspråkiga rf:n perustaja Håkan Westerholm, kirjailija Anita Hellöre sekä arkistonhoitaja Susanne Österlund-Pötzsch (Svenska litteratursällskapets arkiv) ja arkistonjohtaja Lena Karhu (Svenska centralarkivet). Moderaattorina toimi Rita Paqvalén / Kulttuuria kaikille -palvelu. Tilaisuudessa oli suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkaus ja kirjoitustulkkaus. Tapahtuman järjesti vammaishistoriakuukauden verkosto yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa.
Seminaari: Nordic Diversity Connections in Arts and Culture, Oulu 6.-8.10.2025. Seminaarin tavoitteena oli luoda dynaaminen foorumi pohjoismaisten kulttuuritoimijoiden verkostoitumiselle ja yhteistyölle. Seminaari keskittyi erityisesti kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen ja edistämiseen. Kulttuuria kaikille -palvelu oli osa seminaarin suunnittelutiimiä ja ohjausryhmää, ja palvelu järjesti työpajan ”Leadership, Power, and Gatekeeping in the Arts” osana seminaarin ohjelmaa. Lisäksi hallituksen puheenjohtaja Ceyda Berk Söderblom piti keynotepuheenvuoron otsikolla ”Why True Democracy Needs Everyone?”. Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä Taiken, Oulun kaupungin, Oulu2026 -säätiön, Kulttuuria kaikille -palvelun ja Globe Art Pointin kanssa järjestetty seminaari oli osa Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskauden ohjelmaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2025.
Festivaalit ja tapahtumakokonaisuudet
Kulttuuria kaikille -palvelu osallistui edellä mainittujen tapahtumien lisäksi seuraavien festivaalien tai tapahtumakokonaisuuksien järjestämiseen:
- Vammaishistoriakuukausi järjestettiin syyskuussa vuonna 2025 toista kertaa Suomessa. Kulttuuria kaikille -palvelu oli yksi kuukauden pääjärjestäjistä.
- Satakielikuukausi on vuosittainen monikielisyyttä juhliva jakso Kansainvälisen äidinkielen päivän 21.2. sekä Maailman runouden päivän ja YK:n rasisminvastaisuuden päivän 21.3 välissä. Satakielikuukautta on järjestetty vuodesta 2015 alkaen. Pääkoordinaattorina on Monikielinen kirjasto.
- #StopHatredNow on vuosittainen kulttuurienvälinen ja antirasistinen tapahtuma-alusta. Pääjärjestäjänä on UrbanApa. Vuonna 2025 tapahtuma järjestettiin verkossa & Helsingissä 12.–16.5.2025.
- Sateenkaarihistoriakuukausi on vuodesta 2018 alkaen järjestetty tapahtumakokonaisuus, jonka tavoitteena on tarkastella suomalaista historiaa ja kulttuuria LHBTIQ-näkökulmista. Sateenkaarihistoriakuukautta koordinoi Sateenkaarihistorian ystävät ry. Kulttuuria kaikille -palvelu tuki Sateenkaarihistoriakuukauden viestintää.
- DiDa – Disability Day Art & Action -festivaali juhlistaa kansainvälistä vammaisten ihmisten päivää. Festivaalin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta päivästä ja esitellä vammaisten tekemää ja vammaisuutta käsittelevää kiinnostavaa taidetta. DiDa - Disability Day Art & Action järjestettiin Kulttuurikeskus Caisan Salissa 3.12.2025 ja se lähetettiin myös suorana verkkolähetyksenä. Festivaalin teemana oli “Käytä ääntäsi”. Tapahtumassa oli ensi kertaa mukana etkot, vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden verkostoitumustapaaminen. Festivaalilla esiintyivät / esitettiin teoksia taiteilijoilta Johanna Mattila, Markus Lohikoski, DuvTeatern, PARKINSON BROS & SIS, Kesannolla, Tanja Durić ja Novak Josić sekä Kaaos Company. Lisäksi jaettiin Vimma-palkinto DuvTeaternille sekä Kunnia-Vimma Topi Borgille esikoisteoksestaan Normaaliusrodeo. Tapahtuman järjestivät Kynnys ry, Tukilinja-säätiö, Kulttuuria kaikille -palvelu. Lisäksi yhteistyökumppanina olivat Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry ja Taiteilijan taikasauva -hanke sekä Kulttuurikeskus Caisa.
- Köyhyysviikko on vuodesta 2024 asti järjestetty teemaviikko, jonka tarkoituksena on nostaa esiin köyhyyttä kokevien ääntä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja kannustaa mm. päättäjiä, oppilaitoksia ja myös kulttuurialan toimijoita käsittelemään köyhyyteen liittyviä teemoja toiminnassaan tai järjestämään aiheeseen liittyviä tapahtumia. Vuonna 2025 Kulttuuria kaikille -palvelu oli ensimmäistä kertaa aktiivisesti mukana teemaviikon järjestämisessä mm. osallistumalla köyhyyttä kokeville ihmisille suunnatun kyselyn vastausten käsittelemiseen, teemoittelemiseen ja jalostamiseen osaksi köyhyysviikon some- ja muuta viestintää. Köyhyysviikon taustalla on erityisesti Kuka kuuntelee köyhää -verkosto ja Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN Fin.
Työryhmät ja yhteistyöverkostot
Kulttuuria kaikille -palvelun henkilökunta on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa. Palvelu on muun muassa ollut mukana perustamassa valtakunnallista Kulttuurihyvinvointipoolia ja Sateenkaarihistorian ystävät ry:tä.
Lisätietoja Kulttuurihyvinvointipoolista: www.kulttuurihyvinvointipooli.fi
Lisätietoja Sateenkaarihistorian ystävät ry:stä: sateenkaarihistoria.fi
Kulttuuria kaikille -palvelun henkilökunta oli vuonna 2025 jäseninä seuraavissa ohjausryhmissä, työryhmissä ja neuvottelukunnissa:
- Kulttuurihyvinvointipoolin ohjausryhmä (Aura Linnapuomi)
- Kulttuuripolitiikan tilasto- ja tietoperustan kehittäminen -työryhmä (OKM, työryhmän ulkojäsen Seppo Mallenius)
- Luckan Metropol rf, perustajajäsen ja hallituksen varajäsen (Rita Paqvalén)
- Näkövammaisten Kulttuuripalvelun osallisuustoimikunta (jäsen Aura Linnapuomi)
- Nordic Diversity Connections in Arts and Culture -seminaarin ohjausryhmä (Rita Paqvalén)
- Nordiskt nätverk för queerhistoriska arkiv och aktiviteter (1/2023–1/2025), maakoordinaattori (Rita Paqvalén)
- Oblivian hallituksen jäsenyys (Rita Paqvalén)
- Referensgruppen för lätt språk (jäsen Rita Paqvalén)
- Saavutettava Suomen harrastamisen malli -hankkeen ohjausryhmä ja työryhmä (Aura Linnapuomi)
- Selkokielen neuvottelukunta (jäsen Outi Salonlahti))
- Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN Finin kansalaistoimintaryhmän ja Kuka kuuntelee köyhää -verkoston yhteinen verkosto (Aura Linnapuomi)
- Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN Finin Köyhyys ja terveys -alatyöryhmä (Aura Linnapuomi)
- Sydkustens landskapsförbund r.f.:n Kulturum – taidekasvatusfoorumin pieni harrastamisen saavutettavuuteen liittyvä verkosto (Aura Linnapuomi ja Outi Salonlahti)
- Vimma-palkintoraati / Kynnys ry (Kulttuuria kaikille -palvelun edustajana Outi Salonlahti)
Kansainvälinen toiminta
Kulttuuria kaikille -palvelu osallistuu kansainvälisiin verkostoihin ja yhteistyöhankkeisiin, joiden tavoitteena on taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden lisääminen.
Pohjoismaiset kumppanit ja hankkeet ovat olleet erityisen tärkeä Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnassa ja palvelu on ollut mukana koordinoimassa useita pohjoismaisia verkostoja kuten Nordic Network of Norm Critical Leadership ja Nordiskt nätverk för queerhistoriska arkiv och verksamheter (NnAQH). Vuonna 2025 Kulttuuria kaikille -palvelu oli myös mukana perustamassa uutta pohjoismaista neuromoninaisuuteen liittyvää verkostoa. Verkostossa ovat alkuvaiheessa olleet mukana Kulttuuria kaikille -palvelun lisäksi norjalainen Unge kunstneres samfund, tanskalainen UKK - Organisation for Kunstnere, Kuratorer og Kunstformidlere ja Aidan Moesby (Norja). Verkostolle on haettu rahoitusta ja sitä on tarkoitus laajentaa vuonna 2026.
Vuorovaikutus erityisesti muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa toimivien saavutettavuusasiantuntijoiden sekä moninaisuutta edistävien toimijoiden kanssa on säännöllistä. Kulttuuria kaikille -palvelun henkilökunta konsultoi vuonna 2025 muun muassa Moritz Neumülleria Museum for All -hankkeesta (MuseumforAll.eu), italialaista Segreteria - Scuola nazionale del patrimonio e delle attività culturali, ruotsalaista Kulturanalystä sekä tanskalaista Assitej Denmark. Kulttuuria kaikille -palvelu on myös mukana yhteistyö- ja vuorovaikutuskumppanina EU-rahoitteissa dialoguing@rts – Advancing Cultural Literacy for Social Inclusion -hankkeessa (EU Horizon Programme, 2024–2027).
Henkilökunta esiintyy säännöllisesti kansainvälisissä seminaareissa ja tilaisuuksissa. Vuonna 2025 Arlene Tucker piti ”Diversifying the Heritage Workforce – The Diversity Agents Programme (#Finland) addressing strategies to enhance inclusion in cultural heritage organizations” -puheenvuoron The European Regions Research and Innovation Networkin järjestämässä Skills strategies and skills development - recognising prior learning and diverse resources -webinaarissa 27.3.2025.
Marraskuussa tapasimme taiwanilaisen Daydream No.33-työryhmän jäseniä: Chao MinChun ja Wen ChengYu. Työryhmä esitteli näyttelyprojektiaan, johon kutsutaan erityisesti vammaisia kuvataiteilijoita.
Kaikukorttitoiminta
Kaikukeskus – Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelu jatkoi vuonna 2025 Kaikukortti-alueiden tukemista ja Kaikukortin levittämistä uusille alueille.
Kaikukanta 2.0 projektien lopputuloksena uusi Kaikukanta- järjestelmä ja Kaikukortin haltijoille tarkoitettu henkilökohtainen OmaKaiku-portaali otettiin käyttöön tammikuussa 2025 ja kuukautta myöhemmin pahvisen Kaikukortin rinnalle lanseerattiin mobiili-Kaikukortti.
Uusi Kaikukanta tukee joustavasti kuntien ja hyvinvointialueiden organisaatioiden ja käyttäjien käyttöoikeuksien määrittelyä Kaikukantaan ja antaa vanhaan Kaikukantaan nähden paremmat mahdollisuudet Kaikukortin jakamiseen ja käyttöön liittyvään tilastointiin, jota voidaan käyttää hyvinvointialueiden, kuntien sekä yksittäisten Kaikukortin jakajien ja Kaikukortti-kohteiden tiedolla johtamiseen. Tärkeä uudistus Kaikukanta-järjestelmään on koetun hyvinvointi (WBS10) -mittarin ja Kaikukortin vaikuttavuus –mittarin käyttöönotto. Uusi OmaKaiku-järjestelmä ja mobiili-Kaikukortti antaa myös Kaikukortin käyttäjälle mahdollisuuden lähettää palautetta kulttuuri- ja liikuntatapahtumista Kaikukortti-kohteille.
Kaikukortti-toiminta sai paljon huomiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämillä HYTE-päivillä marraskuussa 2025. Aura Linnapuomi ja Seppo Mallenius esittelivät Kaikukortti-toimintaa sadoille kuntien ja hyvinvointialueiden edustajille.
Vuoden aikana Kaikukortti-kokeilujen valmistelua tuettiin Enontekiöllä, Kemijärvellä, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Ranualla ja Vihdissä. Paljon työaikaa käytettiin toiminnassa mukana olevien kuntien ja hyvinvointialueiden tukemiseen Kaikukortti-toiminnan koordinoinnissa.
Työntekijöitä työllisti Kaikukortti-alueiden kuntien ja hyvinvointialueiden tukemisen lisäksi erityisesti Kaikukortin kehittämishanke, jossa Kaikukortti-toimintaa kehitettiin kuntien näkökulmasta. Myös Kaikukortin IT-kulujen laskutus kunnilta ja hyvinvointialueilta työllisti runsaasti Kaikukeskusta.
Syksyllä 2025 julkaistiin Kaikukortin uudistettu valtakunnallinen toimintamalli (siirryt Kaikukortti.fi-sivustolle). Uudistamistyö tehtiin yhdessä erityisesti Kaikukortti-kohteiden kanssa, tavoitteena varmistaa toimintamallin kestävyys ja toimivuus pandemian ja kulttuurialan leikkausten kurittamien kulttuuritoimijoiden kannalta.
Palkintoja
Toiminnanjohtaja palkittiin vuoden 2025 aikana kahdella suurella kulttuuripalkinnolla: Svenska kulturfondenin Nylands kulturpris (15.5.2025) ja Svenska Teaternin hallinnoimalla joka toisena vuotena jaettavalla teatteripalkinnolla Skillnaden (17.11.2025). Palkinnon lausunnoissa nostetiin esille Paqvalénin asiantuntijuutta ja tehtyä työtä Kulttuuria kaikille -palvelun kautta:
”Som verksamhetsledare för organisationen Kultur för alla är hon en riktig eldsjäl i arbetet för mångfald. Med sin långa och gedigna erfarenhet är hon en flitigt anlitad och uppskattad konsult för mångfalds- och tillgänglighetsfrågor inom konst- och kultursektorn.”
”Till teaterfältet har Rita bidragit med bred och djup kunskap i jämlikhetsfrågor i och med sitt arbete som verksamhetsledare på Kultur för alla. Med öppen, ödmjuk och skarp blick kan hon analysera maktstrukturer och dissekera sociala normer och inrotade beteendemönster. […] Rita har bidragit till ett jämlikare och mera medvetet teaterfält.”
4 Palvelu viestii
Kulttuuria kaikille -palvelun keskeisimmät viestinnän välineet ovat kulttuuriakaikille.fi-verkkosivusto, kaikukortti.fi-sivusto, Creamailer-alustalla toimiva uutiskirje ja Mailman-alustalla toimiva sähköpostilista. Uutiskirjettä pyritään lähettämään 1–2 kertaa kuukaudessa. Sähköpostilistan jäsenet voivat itse lähettää listalle tiedotteita, kysymyksiä ja kutsuja. Palvelu viestii yhdistyksen jäsenille jäsentiedotteella suomeksi ja englanniksi muutaman kuukauden välein. Palvelu hyödyntää viestinnässään myös sosiaalista mediaa: Facebookia, YouTubea ja Instagramia. Hankkeilla ja Kaikukortti-toiminnalla on lisäksi omia viestintäkanaviaan.
Vuoden 2025 viestintää vähensi merkittävästi kolmen kuukauden lomautus, jonka aikana viestintää ei ollut ollenkaan.
Uutiskirje
Kulttuuria kaikille -palvelu lähettää uutiskirjeitä Creamailerilla, jossa uutiskirjeistä pystyy tekemään saavutettavia. Uutiskirjettä tehdään kolmella kielellä (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Kirjeessä tiedotetaan sekä Kulttuuria kaikille -palvelun että muiden toimijoiden uutisista. Vuoden 2025 lopussa suomenkielisellä uutiskirjeellä oli 366 tilaajaa, ruotsinkielisellä 27 ja englanninkielisellä 80. Lisäksi jäsentiedotteet toimitetaan saman palvelun kautta hallitukselle ja jäsenille. Uutiskirjeillä ja jäsentiedotteilla oli yhteensä 473 aktiivista tilaajaa (avaavat viestin). 50 tilaajaa oli passiivisia.
Kulttuuria kaikille -palvelun uutiskirjeessä tiedotetaan palvelun omista uutisista sekä muista taide- ja kulttuurialan yhdenvertaisuuteen liittyvistä uutisista.
Sähköpostilista
Uutiskirjeen rinnalle on jätetty toistaiseksi toimintaan pitkään käytössä ollut sähköpostilista. Kulttuuria kaikille -palvelun sähköpostilistan jäsenet voivat tiedottaa listalla omista uutisistaan sekä esimerkiksi kysyä muilta neuvoa.
Kulttuuria kaikille -palvelun sähköpostilistalla oli vuoden 2025 lopulla 480 jäsentä. Eri ihmiset ja organisaatiot lähettivät listalle yhteensä 6 viestiä.
Verkkosivut
Kulttuuriakaikille.fi-sivuston lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu ylläpitää myös Kaikukortti.fi-sivustoa ja Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen verkkosivuja tilaataiteilijuuteen.fi, joka painottuu vammaisten taiteilijoiden yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriakaikille.fi-sivusto on jo todella vanha, ja sen uudistaminen on lykkääntynyt moneen otteeseen. Vuonna 2025 järjestettiin sivuston uudistamiseen liittyviä työpajoja.
Kulttuuriakaikille.fi-sivuston lukuja
- 19313 sivun katselua (26 652 vuonna 2024)
- 5992 käyttäjää (7 440 vuonna 2024)
- 9129 istuntoa (12 278 vuonna 2024)
- keskimäärin noin 53 sivun katselua / päivä
- keskimäärin noin 16 käyttäjää / päivä
- keskimäärin noin 25 istuntoa / päivä
- Suurin kävijäpiikki: 7.3. 311 sivun katselua. Piikki ei ole kovin suuri eikä sille löytynyt selvää selitystä.
Kävijälukujen laskua vuodesta 2024 selittänevät ainakin osittain vuoden 2025 lomautukset. Toimintaa ja viestintää oli vähemmän kuin tavallisena vuonna.
Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivuilla julkaistiin kaksi blogikirjoitusta vuoden 2025 aikana. Toinen teksteistä julkaistiin ruotsiksi, toinen sekä suomeksi että englanniksi.
Blogitekstit
- Milja Bondestam: Intervju med projektkoordinatorn på Taiteilijan taikasauva
- Jaana Denisova-Laulajainen: Recap and reflections of the Diversity in Municipalities celebration seminar
- Jaana Denisova-Laulajainen: Moninaisuus kunnissa -juhlaseminaarin yhteenveto ja pohdinnat
Kaikukortti.fi-sivuston lukuja
- 332849 sivun katselua (250720 vuonna 2024)
- 65819 käyttäjää (54050 vuonna 2024)
- 114186 istuntoa (87942 vuonna 2024)
- keskimäärin noin 911 sivun katselua / päivä
- keskimäärin noin 180 käyttäjää / päivä
- keskimäärin noin 313 istuntoa / päivä
- Suurimmat kävijäpiikit: 13.1. 10510 sivun katselua ja 22.4. 10656 sivun katselua.
Tilaataiteilijuuteen.fi-sivuston lukuja
Vuonna 2025 Tilaa taiteilijuuteen -sivusto toimi lähinnä arkistosivuna. Siellä julkaistiin yhden materiaalin käännös ja muutama uutinen. Sivuston ylläpidon vuonna 2025 rahoitti Avaava.
- 5904 sivun katselua (10079 vuonna 2024)
- 3730 käyttäjää (5113 vuonna 2024)
- 4415 istuntoa (6371 vuonna 2024)
- keskimäärin noin 16 sivun katselua / päivä
- keskimäärin noin 10 käyttäjää / päivä
- keskimäärin noin 12 istuntoa / päivä
- Suurimmat kävijäpiikit: 2.11. 267 kävijää. Piikille ei löytynyt selitystä, mutta kyseisenä päivänä on vierailtu erityisesti hankkeen etusivulla ja Onko maailma valmis? -julkaisussa sekä luettu Saavutettavuuden muistilistaa esittävän taiteen valintakokeiden järjestäjille.
Sosiaalinen media
Loppuvuodesta 2025:
- Kulttuuria kaikille -palvelun Facebook-sivulla oli noin 3100 tykkääjää ja 4100 seuraajaa.
- Kaikukortin Facebook-sivulla oli noin 1800 tykkääjää ja 2200 seuraajaa.
- Facebookin suljetussa keskusteluryhmässä Vammaiset ja viittomakieliset taiteilijat & liittolaiset oli noin 250 jäsentä.
- Kulttuuria kaikille -palvelun Instagram-tilillä oli noin 1200 seuraajaa.
- Kaikukortin Instagram-tilillä oli noin 740 seuraajaa.
- Kulttuuria kaikille -palvelun YouTube-kanavalla oli noin 120 tilaajaa.
Kulttuuria kaikille -palvelu ja Kaikukortti osallistuivat sosiaalisen median tileillään ensimmäistä kertaa Köyhyysviikon somekampanjaan. Osa Köyhyysviikon julkaisuistamme sai moninkertaiset näkyvyydet Facebookissa verrattuna muihin julkaisuihimme: yksi sai 16400 näyttökertaa ja toinen 10100. Tyypillisesti Facebook-julkaisumme saavuttavat 40–200 näyttökertaa, jos niissä on pelkkää tekstiä tai linkki, ja 100–2000 näyttökertaa, jos niissä on kuva tai video. Syynä suuriin näkyvyyslukuihin oli ainakin osittain se, että Köyhyysviikon postausten kommentteihin kertyi kiivasta ja epäasiallistakin keskustelua, mikä vaikutti nostavan näkyvyyttä.
Myös rahoitusleikkaukseen ja henkilöstömme lomautukseen liittyvät postaukset saivat suhteellisesti enemmän näkyvyyttä: 9500 näyttökertaa (julkaisu 1.12.) ja 4000 näyttökertaa (julkaisu 16.4.)
Medianäkyvyys: esimerkkejä
Kulttuuria kaikille -palvelulla oli vuonna 2025 ainakin 15 mediaosumaa. Näiden lisäksi Kaikukortti saa vuosittain runsaasti näkyvyyttä medioissa. Palvelulla ei ole ostettua mediaseurantaa, joten kaikki mediaosumat eivät välttämättä tule tietoomme.
Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtajaa haastateltiin yhdistyksen taloudellisista haasteista ”Föreningen Kultur för alla permitterar sin personal” (Hufvudstadsbladet 17.4.2025) sekä vammaishistoriakuukauteen liittyen ”Nu lyfts osynlig finlandssvensk funkiskamp” (Hufvudstadsbladet 14.9.2025).
Lisäksi toiminnanjohtajan saamat palkinnot (Svenska kulturfondenin Nylands kulturpris ja Svenska teaternin jakaama teatteripalkinto Skillnaden) taiteen ja kulttuurialan yhdenvertaisuuden edistämisestä kirjailijana, asiantuntijana ja Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtajana saivat paljon huomioita ruotsinkielisissä medioissa, ja sitä kautta myös palvelu sai paljon näkyvyyttä. Rita Paqvalénia myös haastateltiin Skillnaden-teatteripalkintoon liittyen ”Rita Paqvalén prisas för sitt långa engagemang inom teatern” (Hufvudstadsbladet 17.11.2025). Paqvalénista tehtiin juttuja Svenska kulturfondenin ja Svenska Teaternin sivuille ja lisäksi Paqvalénista ja muista Svenska kulturfondenin palkinnonsaajista 2025 tehtiin video.
Yle:n ruotsinkielinen toimitus teki Kaikukortista laajan jutun televisio- ja radiouutisiin sekä Yle:n verkkosivuille: Kaikukortet firar tio år, men få känner till kortet som ger gratis kulturupplevelser för mindre bemedlade. (Yle 3.10.2025) Jutussa haastateltiin Seppo Malleniusta ja kokemusasiantuntija Riikka Niemistä.
Vammaishistoriakuukaudesta ja Nähdyksi ja kuulluksi -tapahtumista kirjoittivat myös Nurmijärven Uutiset (16.9. ja 30.9.) sekä Tukilinja 4/2025.
Sari Salovaaran eläköitymiseen liittyvä haastattelu julkaistiin Tukilinjassa 1/2025. Samassa lehdessä julkaistiin myös Onko maailma valmis? -kirjan arvostelu.
5 Julkaisut
Vuonna 2025 ei julkaistu yhtään teosta Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisusarjassa.
Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen tuottamasta muistilistasta esittävän taiteen valintakokeiden järjestäjille julkaistiin ruotsinnos Minneslista gällande tillgänglighet för arrangörer av urvalsprov i scenkonst.
Verkko-osoitteessa www.saavutettavaharrastus.fi julkaistiin Suomen lastenkulttuuriliiton koordinoimassa Saavutettava Suomen harrastamisen malli -hankkeessa työstetyt harrastamisen 18 saavutettavuussuositusta ja jokaiseen suositukseen liittyvä tietokortti. Erityisasiantuntija Aura Linnapuomi toimi yhdessä Kulttuurikeskus Piipoon toiminnanjohtajan Pilvi Kuidun kanssa asiantuntijana tietokorttien johdantojen ja Toimimme näin -listojen kirjoittamisessa.
Lisäksi julkaistiin joitakin artikkeleita muiden julkaisuissa.
Kaikki julkaisut on listattu liitteessä 1.
6 Henkilöstö
Vuonna 2025 Kulttuuria kaikille -palvelussa työskenteli henkilöä:
- Erityisasiantuntija, saavutettavuus, Kaikukortti: Mira Haataja (vakituinen), lomautettu 3 kk
- Erityisasiantuntija, saavutettavuus, Kaikukortti: Aura Linnapuomi (vakituinen), lomautettu 3 kk
- Erityisasiantuntija, tieto- ja taloushallinto: Seppo Mallenius (vakituinen), lomautettu 3 kk
- Toiminnanjohtaja Rita Paqvalén (vakituinen), lomautettu 3 kk
- Siivooja/toimistoavustaja Marjo Rasinkangas (vakituinen, osa-aikainen 30.9.2025 asti), lomautettu 3 kk
- Erityisasiantuntija, saavutettavuus, viestintä: Outi Salonlahti (vakituinen), lomautettu 3 kk
- Korkeakouluharjoittelija Eeva Simons (palkaton harjoittelu, yhteensä 1 kk, 5.–15.5. ja 1.–12.9.)
- Hankejohtaja, moninaisuus Arlene Tucker (määräaikainen hanketyöntekijä, 31.3.2025 asti)
- Työkokeilu: Siivooja/toimistoavustaja Aapo Vuorio (palkaton työkokeilu, 3 kk, loka-marraskuu 2025 ja tammi-helmikuu 2026)
Vaikean taloustilanteen takia koko vakituinen henkilökunta lomautettiin 90 päiväksi vuonna 2025.
Kulttuuria kaikille -palvelu ostaa tieto- ja taloushallintopalvelut ulkopuolisilta toimijoilta. Kirjanpitopalvelut ostettiin tilitoimisto Taloustaivas Oy:lta. Tilintarkastuksesta vastasi Nexia Oy. Tietohallintopalveluista vastasi Fillarikonsultti Tmi (Timi Mäkinen).
7 Yhdistyksen hallitus
Vuonna 2025 Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n puheenjohtajana toimi Ceyda Berk-Söderblom ja varapuheenjohtajana Veronica Hertzberg (Föreningen Luckan rf). Hallituksen muut jäsenet olivat Rosanna Mantila (Suomen Muusikkojen Liitto ry), Mirka Nokka (Suomen lastenkulttuuriliitto ry), Taru Perälä (Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry) ja Riikka Rajala (Suomen Kirjastoseura ry). Hallituksen varajäseninä olivat Linda Sundberg (Föreningen Luckan rf), Jaakko Tiinanen (Suomen Kirjastoseura ry), Tetti Tuhkio (Suomen lastenkulttuuriliitto ry) ja Sami Vähäkangas (Suomen Muusikkojen liitto ry).
Nykyinen hallitus valittiin vuosikokouksessa 9.5.2025. Vanha ja uusi hallitus kokoustivat vuoden 2025 aikana yhteensä 7 kertaa. Kokouksista yksi oli järjestäytymiskokous.
8 Talous
Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuodesta 2003 alkaen ollut Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnan pääasiallinen rahoittaja. Vuonna 2025 yhdistykselle myönnettävä yleisavustus pieneni 36 prosentilla Suomen hallituksen suurten taide- ja kulttuurikenttää koskevien leikkausten seurauksena.
Yleisavustukseen kohdistuvat suuret leikkaukset yhdistettynä edellisen vuoden suureen alijäämään vaikuttivat siihen, että Kulttuuria kaikille -palvelun koko henkilökuntaa jouduttiin lomauttamaan 90 päiväksi ja että perustoimintaa ja sen antamaa tukea taide- ja kulttuuritoimijoille jouduttiin radikaalisti supistamaan. Myös Kaikukeskuksen tuki alueille jouduttiin vähentämään. Pienentyneet taloudelliset ja henkilöstöresurssit sekä niiden seurauksena lisääntyneet kiireet yhdistyneenä tulevaisuuden huoleen vaikuttivat henkilökunnan hyvinvointiin vakavasti.
Vuoden 2025 aikana Kulttuuria kaikille -palvelun rahoitus koostui yleisavustuksen lisäksi seuraavista hankeavustuksista Kaikukanta 2.0 – tilastointi- ja palautejärjestelmä osallisuuden ja kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi (OKM rakennetuki 67 990 euroa) ja Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivun uudistus (OKM, 27 637 euroa) sekä Funkishistoria nu! (Amos Andersons fond 2000 e). Vuodesta 2024 alkaen yhdistys on perinyt kunnilta ja hyvinvointialueilta Kaikukannan käyttömaksuja, vuonna 2025 nämä olivat 96 529,75 euroa.
Lisäksi Amos Andersons fond tuki Kaikukortin 10 vuotisjuhlavuoden viettoa 1200 eurolla ja Innolux vammaishistoriakuukauden Historiens bångstyriga -tapahtumaa 200 eurolla.
Yhdistys ei peri pakollisia jäsenmaksuja, mutta vuonna 2025 Kansalaisopistojen liitto maksoi 500 eroa vapaaehtoisena jäsenmaksuna ja DuvTeatern liittyi yhdistyksen tukijäseneksi 150 eurolla. Säästääkseen vuokratuloissa Kulttuuria kaikille -palvelu ottivat kaksi tärkeää yhteistyökumppania alivuokralaisekseen: viittomakielisten ja vammaisten taiteilijoiden toimijuutta edistävä Taiteilijan taikasauva -hanke sekä esittävän taiteen toimija UrbanApa. Lisäksi toimistossa työskentelevät alivuokralaisina myös kuvittajat Linda Bondestam ja Jenny Lucander.
Avustusten, Kaikukannan käyttömaksujen, vapaaehtoisten jäsenmaksujen ja muiden tukien lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu rahoitti toimintansa maksullisilla koulutus- ja kartoituspalveluilla.
9 Varsinainen toiminta ja hankkeet
Varsinainen toiminta
Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry on vuonna 2013 rekisteröity yhdistys, joka edistää taide- ja kulttuurialan saavutettavuutta sekä moninaisuuden huomioimista kulttuurikentällä. Yhdistyksen toiminta on valtakunnallista, ja sen jäseninä on 26 taide- ja kulttuurialan yhdistystä ja kattojärjestöä. (Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n jäsenet ovat vuonna 2025 Deutsch-Finnischer Verein für Inklusive Kulturarbeit e.V. (Saksalais-suomalainen inklusiivisen kulttuurityön yhdistys), Finland Festivals ry, Globe Art Point ry, Kansalaisopistojen liitto KoL, Kanteleliitto ry, Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry, Kuurojen Taiteilijakilta ry, Föreningen Luckan rf, Lukukeskus ry, Romanikulttuurikeskus Tšeeruno ry, Suomen Assitej ry, Suomen elokuvasäätiö, Suomen Jazzliitto ry, Suomen kirjastoseura ry, Suomen kulttuuritalot ry, Suomen lastenkulttuuriliitto, Suomen museoliitto ry, Suomen musiikkineuvosto, Suomen Muusikkojen liitto ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Suomen Taiteilijaseura, Suomen Teatterit ry, Taiteen perusopetusliitto TPO, Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry, Teatterin tiedotuskeskus TINFO ja WIFT Finland - Women in Film & Television Finland.)
Yhdistyksen tavoitteena on, että kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua taiteen tekijöiksi ja tuottajiksi ja että erilaiset yleisöt tulisivat huomioiduiksi taide- ja kulttuuripalvelujen suunnittelussa ja tarjonnassa. Yhdistyksen visiona on Suomi, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua moninaiseen kulttuurielämään. Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää valtakunnallista Kulttuuria kaikille -palvelua.
Kulttuuria kaikille -palvelu on valtakunnallinen toimija, joka osallistuu sekä kotimaisen että kansainvälisen tiedon kartuttamiseen, verkostojen rakentamiseen sekä taiteeseen ja kulttuuriin, yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvien suunnitelmien laatimiseen.
Kulttuuria kaikille -palvelun varsinaista toimintaa toteutetaan suuremmaksi osaksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadulla yleisavustuksella. Varsinaiseen toimintaan kuuluvat konsultoinnit ja neuvonta, luennot, julkaisujen ja ohjemateriaalien tuottaminen sekä koulutusten ja seminaarien järjestäminen yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa.
Viestintä on myös tärkeä varsinaisen toiminnan muoto. Palvelu tarjoaa kentän toimijoiden käyttöön maksutta tietoa muun muassa verkkosivujensa kautta (www.kulttuuriakaikille.fi) ja ylläpitää uutiskirjettä ja sähköpostilistaa, joilla tiedotetaan taide- ja kulttuurikentän saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Kaikukorttitoiminnan koordinointi on pysyvä osa Kulttuuria kaikillepalvelun toimintaa. Palvelu ylläpitää ja kehittää Kaikukortti-toimintaa ja Kaikukanta-verkkopalvelua sekä valvoo ja tukee Kaikukortin käyttöä valtakunnallisesti.
Hankkeet
Varsinaisen toiminnan lisäksi osa Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnasta toteutetaan hankemuodossa. Hankkeet kustannetaan hankerahoituksella.
Kuntajulkaisu
Kuntajulkaisu-hankkeen päätavoitteena on edistää moninaista ja saavutettavaa kulttuurielämää Suomessa toteuttamalla julkaisu, jossa kuntien tarpeet ovat keskiössä. Julkaisun tavoitteena on auttaa kulttuuritoimia tunnistamaan työvaiheet, joissa osallistumisen, osallisuuden ja tekijyyden esteitä saattaa syntyä, ja tarjota työkaluja näiden esteiden muodostumisen ennaltaehkäisemiseen sekä välillisen syrjinnän ja rakenteellisen rasismin purkamiseen kuntien kulttuuritoiminnassa.
Hanke on saanut rahoitusta Svenska kulturfondenilta. Osan artikkeleista on tilattu osana opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa Moninaisuus kuntien taide- ja kulttuuritoiminnan lähtökohtana 2025 -hanketta. Vuonna 2025 tilattiin viimeiset artikkelit, artikkeleita editoitiin ja osan ehdittiin myös kääntää ruotsiksi. Koska henkilökunta oli lomautettu pitkäksi aikaa kuntajulkaisun julkaisuaikataulu, viivästyi vuodella.
