Ohita navigaatio

Ajatuksia ja kohtaamisia 20.11.2024

Tiina von Bagh: Asenteella ja yhteistyöllä kohti yhdenvertaisempaa kulttuurikasvatusta

Valkoihoisella silmälasipäisellä Tiinalla on ruskeat silmät, pitkä poninhännälle sidottu ruskea tukka ja turkoosit korvakorut.

Lapsen oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ovat osa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta (1). Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläiset oikeudet tuen tarpeesta riippumatta. Mutta toteutuvatko ne? Miten huomioidaan lapsen tuki ja inkluusio kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmissa? Mitä voimme tehdä, jotta kaikkien lasten osallisuus taataan? Tätä tutkin Porvoon kaupungin Kulttuuripolulle tekemässäni opinnäytetyössäni. Löysin kehittämiskohtia, jotka ovat hyvin yleistettävissä useisiin monialaisiin ja -ammatillisiin yhteistyökuvioihin. 

Kulttuurikasvatussuunnitelma varhaiskasvatuksessa

Taide ja kulttuuri toimivat lapsen keinoina tutkia ympäröivää maailmaa. Ne ovat väylä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä onnistumisen ja mielihyvän kokemiseen. (2.) Varhaiskasvatuksen taide- ja kulttuurikasvatus tukee lapsen luovuutta, rikastuttaa lapsen ilmaisukykyä ja luo pohjan lapsen kulttuuri-identiteetille. Taide- ja kulttuurikasvatus ohjaa myös sitä, miten lapsi käyttää, kokee ja tuottaa taidetta ja kulttuuria. (3.) 

Lasten yhdenvertainen taide- ja kulttuurikasvatus toteutuu mm. kunnissa laadittavilla kulttuurikasvatussuunnitelmilla. Suunnitelma tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden tutustua ja kokea eri taiteen ja kulttuurin aloja. Kulttuurikasvatussuunnitelman taide- ja kulttuuritoimintaa järjestävät paikalliset kulttuuritoimijat. (4.) Taiteeseen ja kulttuuriin voidaan tutustua mm. esityksissä, työpajoissa ja kulttuuripaikkavierailuissa (3). 

Kulttuurikasvatussuunnitelman taide- ja kulttuuritoiminta tapahtuu osana varhaiskasvatuspäivää. Toiminta ei korvaa varhaiskasvatuksessa päivittäin tapahtuvaa taidekasvatusta, vaan toimii sen tukena. (4.) 

Jokaiselle lapselle on taattava yhtäläiset mahdollisuudet toimintaan osallistumiseen (1). Lapsella on myös oikeus tarvitsemiinsa tukitoimiin (5). Täten onkin syytä tarkastella, miten tuki toteutuu kulttuurikasvatussuunnitelman toteutuksissa. Toiminta on osa varhaiskasvatusta, joten inklusiivisuus tulee ulottaa myös näihin taide- ja kulttuuritoteutuksiin. 

Tarkastelussa Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksen Kulttuuripolku

Tein opinnäytetyönäni tutkimuksellisen kehittämistyön Porvoon kaupungin Kulttuuripolkuun (8). Tutkimuksessa selvitin, miten lapsen tuki ja inkluusio huomioidaan Kulttuuripolun toteutuksissa. Näkökulmana oli varhaiskasvatusikäisten taide- ja kulttuurikasvatus. Tutkimukseni koostui aiemmin tehdyn Skapa-hankkeen (9) esiselvityksestä ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien sekä taide- ja kulttuurikasvattajien haastatteluista.

Tutkimuksen pohjalta laadin kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia Kulttuuripolun yhdenvertaisuuden kehittämiseen. Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset eivät kohdistuneet suoraan tukea tarvitsevaan lapseen, vaan liittyivät lasta ympäröiviin rakenteisiin. Vaikka tekemäni kehittämistyö on paikallinen, sen tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden kuntien kulttuurikasvatukseen.

”Asenteella ja yhteistyöllä päästään pitkälle.” 

(Varhaiskasvatuksen erityisopettaja)

Asenteella ja yhteistyöllä 

Saavutettavuuden yksi osa-alue koskee erityisesti asenteiden esteettömyyttä (6). Tämä tuntuu olevan taide- ja kulttuurikasvattajilla kohdillaan: he ovat erittäin joustavia ja suvaitsevaisia. Erilaisuus sallitaan, siitä ei tehdä numeroa ja toiminta suunnitellaan jo alkujaan kaikille lapsille sopivaksi. Jos suunnittelussa ei ole ehditty, osattu tai pystytty huomioimaan jotain, se toteutetaan joustavasti toiminnan aikana. Siitä ei tehdä ongelmaa, vaan se toteutetaan. 

Mutta se yhteistyö. Se yhteistyö varhaiskasvatuksen ja taide- ja kulttuurikasvattajan välillä. Siihen tulee panostaa enemmän. Tärkeäksi nousee etukäteissuunnittelu, jossa tietoa esim. ryhmässä olevista toimintatavoista kerrotaan myös taide- ja kulttuurikasvattajalle. Tämä helpottaa kaikkien osapuolien valmistautumista taide- ja kulttuurihetkeen. Kun toiminta suunnitellaan tarkasti ja mahdollisimman selkeäksi, tukea tarvitsevan lapsen osallistuminen toimintaan mahdollistuu. 

Lisäksi taide- ja kulttuuritoimintaa järjestettäessä on tärkeää, että vastuujaot ovat selvillä kaikilla osapuolilla. Varhaiskasvatus huolehtii taide- ja kulttuuritoiminnan aikana ryhmädynamiikasta ja tuen tarpeista. Taide- ja kulttuurikasvattaja sen sijaan vastaa taide- ja kulttuuritoiminnan ohjaamisesta ja pedagogiikasta, oli kyse sitten taidetyöpajan ohjaamisesta, museo-opastuksesta tai muskarituokiosta.

Kouluttautumista, yhteissuunnittelua ja arvokeskustelua

Taide- ja kulttuurikasvattajien asenteiden esteettömyys ulottuu myös siihen, että he ovat kiinnostuneita ottamaan selvää saavutettavuudesta, monimuotoisuudesta ja pedagogisista menetelmistä näiden teemojen ympärillä. Koulutusta arvostetaan ja sitä hyödynnetään. 

Koulutusta tärkeämmäksi koetaan kuitenkin kokemusten, ideoiden ja tietouden jakaminen. Yhteinen suunnittelu on avainasemassa toimintaa järjestettäessä. Yhteisjakamista ja -suunnittelua toivotaan tapahtuvan niin varhaiskasvatuksen ja kulttuuritoimijan välillä, kuin eri kulttuuritoimijoiden kesken. Etenkin monialaisessa yhteistyössä toimintakulttuurien ”avaaminen” toiselle osapuolelle on olennaista. 

Eikä pidä unohtaa toimijoiden välistä arvokeskustelua, joka luo pohjan inkluusion toteutumiselle (7). Sekä varhaiskasvatuksen että laadukkaan lastenkulttuurin yhteisinä arvoina ovat lapsen edun ensisijaisuus, yhdenvertaisuus ja lapsilähtöisyys. Näiden arvojen aukipuhuminen vie inklusiivisyyttä eteenpäin. Keskusteluun on myös hyvä nostaa taidekasvatuksen arvo ja merkitys lapsen kehitykselle.

Lapsen osallisuuden mahdollistaminen

Lasten osallisuus ja vaikuttaminen ovat myös osa lasten oikeuksia (1). Näiden toteutuminen tulee siis ottaa mukaan myös taide- ja kulttuurikasvatusta järjestettäessä. Lapset tulee osallistaa sopivin tavoin niin suunnitteluun ja toteutukseen kuin arviointiin ja kehittämiseenkin. Näin taide- ja kulttuuritoiminta tukee myös varhaiskasvatuksen tavoitteita (4). 

Kommunikaation tueksi tarkoitettuja kuvia: taidemuseo, opas, kuunnella, ei saa koskea!, katsoa suurennuslasilla, maalaustyöpaja.

Kuvatuki mahdollistaa jokaisen lapsen osallistumisen toimintaan. Kuva: kuvatyokalu.papunet.net


Jotta jokainen lapsi, myös tukea tarvitseva, huomioidaan toiminnan aikana, on syytä tarkastella pedagogisia menetelmiä. Kuvatuen ja visualisoinnin käyttö kerronnan tukena ovat tärkeitä työmenetelmiä tukea tarvitsevan lapsen kanssa toimiessa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat kehottavatkin kaikkia lasten kanssa työskenteleviä hyödyntämään kuvatukea työskentelyssään. Se on erityisen tärkeää tukea tarvitsevan osallisuuden kannalta, mutta siitä hyötyvät kaikki lapset. 

Kohti yhdenvertaisempaa kulttuurikasvatusta

Laadukkaan toiminnan toteutumiseen tarvitaan riittävä resursointi. Yhdenvertaiseen ja saavutettavaan kulttuurikasvatukseen tarvitaan siis ammattitaitoisten kasvattajien lisäksi myös esteetöntä asennetta kuntatalouden päätöksenteossa. Kasvatamme tulevaisuuden yhteiskuntaa, joten on tärkeää käyttää resursseja tämän kasvun tukemiseen.

Asenteiden esteettömyys, toimiva yhteistyö, arvokeskustelu, lasten osallisuus ja riittävä resursointi. Siinä ovat avaimet yhdenvertaiseen kulttuurikasvatussuunnitelmaan. Kun nämä toteutuvat, jokaisella lapsella on yhtäläinen mahdollisuus nauttia taiteesta ja kulttuurista. 


Kirjoittaja:

Tiina von Bagh, sosionomi (ylempi AMK) kulttuurihyvinvoinnin koulutus, Turun ammattikorkeakoulu. 

Kirjoittajalta on juuri ilmestynyt kulttuurihyvinvoinnin opinnäytetyö: Kohti yhdenvertaisempaa Kulttuuripolkua – Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelman tarkastelu lapsen tuen ja inkluusion näkökulmasta (10).


Lähteet:

(Linkit vievät sinut toiselle sivustolle.)

1. Yleissopimus lasten oikeuksista 60/1991. Viitattu 31.10.2024.

2. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto 2022. Lastenkulttuurin laatukäsikirja (PDF). Uusi painos. Viitattu 31.10.2024.

3. Opetushallitus 2023. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (PDF). Määräykset ja ohjeet 2022:2a. 3. muutettu painos. Viitattu 31.10.2024.

4. Kulttuurikasvatussuunnitelma 2024. Mikä, miksi ja miten? Viitattu 31.10.2024.

5. Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. Viitattu 31.10.2024.

6. Autismiliitto 2024. Autismiliiton esteettömyysohjelma. Viitattu 31.10.2024.

7. Loukomies, A. & Laine, S. 2023. Inkluusio onnistuu! Näin rakennat inklusiivisen toimintakulttuurin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Verkkoviitteet:

8.Porvoon kaupunki 2024. Kulttuuripolku. Viitattu 8.11.2024.

9. Porvoon kaupunki 2024. Skapa kehittää lasten ja nuorten taidekasvatusta. Viitattu 8.11.2024.

10. Bagh, T. von 2024. Kohti yhdenvertaisempaa Kulttuuripolkua – Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelman tarkastelu lapsen tuen ja inkluusion näkökulmasta. Opinnäytetyö (YAMK). Sosiaali- ja terveysala. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.11.2024. 


Asiasanat: 

Taidekasvatus

Kulttuurikasvatussuunnitelma

Yhdenvertaisuus

Saavutettavuus

Inkluusio

Varhaiskasvatus


 
Siirry sivun alkuun
  • jaa: Facebook
  • jaa: Twitter
  • jaa: Linkedin