Ohita navigaatio

29.6.2020

Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten osaaminen jää usein tunnistamatta – kokemukset syrjinnästä ovat yleisiä

Cupore tiedottaa: Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työllistymistä suomalaiselle taide- ja kulttuurikentälle haittaavat kielitaidon ja verkostojen puuttuminen sekä se, ettei heidän osaamistaan arvosteta tai tunnisteta, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreesta tutkimuksesta. Myös erilaiset syrjinnän kokemukset ovat yleisiä. Taide- ja kulttuurilaitoksissa ulkomaalaissyntyisten ammattilaisten työllistymiseen liittyviin ongelmiin osataan tarttua heikosti.

Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten mukaan heidän osaamistaan ei usein arvosteta tai tunnisteta Suomessa. Taiteenalojen välillä on kuitenkin suuria eroja, ja parhaiten ulkomaalaissyntyiset työllistyvät musiikin alalle. Myös kieli muodostuu monille esteeksi: usein tärkeää tietoa on saatavilla vain suomeksi, ja monissa alan työtehtävissä edellytetään sujuvaa suomen kielen taitoa. Tutkimuksen mukaan merkittäväksi työllistymisen esteeksi muodostuu lisäksi ammatillisten verkostojen vähäisyys Suomessa.

Suomalaisella taide- ja kulttuurialalla esiintyy myös syrjiviä käytäntöjä, epäasiallista käytöstä ja rasismia. Syrjinnän kokemukset ja tiedon puute synnyttävät epäluottamusta ja pettymystä taide- ja kulttuurikenttää, ja laajemmin koko yhteiskuntaa kohtaan. Sama turhautuminen epäoikeudenmukaisuuteen nousee voimakkaasti esiin kansainvälisessä rasismin ja syrjinnän vastaisessa Black Lives Matter -liikkeessä. 

Tutkimuksen kohteena olleiden taide- ja kulttuurilaitosten sekä Taiteen edistämiskeskuksen edustajien näkemykset poikkeavat monien ulkomaalaissyntyisten kokemuksesta: ulkomaalaissyntyisiin taide- ja kulttuurialan ammattilaisiin ja kulttuuriseen moninaisuuteen suhtaudutaan positiivisesti. Laitosten johtajien mukaan keskeinen syy siihen, ettei ulkomaalaissyntyisiä palkata taide- ja kulttuurilaitoksiin nykyistä useammin on eri kulttuuritaustaisten työnhakijoiden vähäisyys. Myös kulttuuritoimialan rahoituksen ja resurssien puute vaikeuttaa rekrytointia.

Taide- ja kulttuurilaitosten käytäntöjä tarkasteltaessa kuitenkin ilmenee, että osaamisen puute ja vakiintuneet rekrytointikäytännöt hidastavat ulkomaalaissyntyisten ammattilaisten palkkaamista. Kulttuurinen moninaisuus sekoitetaan herkästi kansainväliseen toimintaan ja se huomioidaan vain harvoin laitosten henkilöstöpolitiikassa tai organisaation kehittämisessä. Tutkimuksesta ilmeni myös, että laitoksissa on tehty yhdenvertaisuussuunnitelmia yllättävän vähän – myös niissä yli 30 hengen laitoksissa, joiden velvollisuuksiin se lain mukaan kuuluu.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteutti vuosina 2017–2020 tutkimuksen ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asemasta suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvin museoiden, teattereiden ja orkestereiden, kansallisten taide- ja kulttuurilaitosten sekä lähemmin Suomen kansallismuseon, Turun kaupunginteatterin, Kuopion kaupunginorkesterin sekä Taiteen edistämiskeskuksen käytäntöjä. Cuporen tutkimus oli osa laajempaa Kulttuuria kaikille -palvelun ja Globe Art Point ry:n kanssa vuosina 2017–2019 yhteistyössä toteutettua hanketta Avaus. Toimijaksi suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä. Hankkeen tavoitteena oli tarkastella ja tukea muualta Suomeen muuttaneiden alan ammattilaisten työskentelymahdollisuuksia.

Julkaisu on luettavissa Cuporen verkkosivuilla osoitteessa https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/avaus

Emmi Lahtinen, Marjo Mäenpää, Sirene Karri ja Ari Kurlin Niiniaho (2020). Avaus. Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa. Cuporen verkkojulkaisuja 63. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Tutkija Emmi Lahtinen, emmi.lahtinen@cupore.fi, 050 556 0414

Johtaja Marjo Mäenpää, marjo.maenpaa@cupore.fi, 050 586 0414

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on kulttuuripolitiikan alan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuskeskus tuottaa monipuolisesti taide- ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa tietoa sekä toimii tiedonvälittäjänä ja keskustelun avaajana. Cuporessa työskentelee vuosittain noin 20 henkilöä, joista suurin osa toimii tutkijoina. Tutkimuskeskus sijaitsee Helsingissä, ja sen toimintaa ylläpitää vuonna 2002 perustettu, yksityisoikeudellinen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.

 
 
Siirry sivun alkuun