Ohita navigaatio

Esimerkkejä moninaisuuden huomioimisesta

Tässä osiossa jaetaan esimerkkejä ja kokemuksia siitä, miten taide- ja kulttuuritoimijat ovat ottaneet moninaisuuden huomioon toiminnassaan.

Espoon kaupungin tavoitteellinen rekrytointi

Esimerkiksi Espoon kaupunginkirjastossa on saavutettu tilanne, jossa työntekijöiden äidinkielten jakauma vastaa kaupungin asukkauden äidinkielten jakaumaa. Tähän tilanteeseen on päästy tavoitteellisen rekrytoinnin avulla.


Espoon kaupungin henkilöstöpoliittinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2019-2021 (PDF, ei välttämättä saavutettava)


Serlachiuksen kokoelmateosten tarkastelua uusin silmin 

Video esittelee Sateenkaarihistoriakuukauden innoittamana Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmateoksia normikriittisin silmin. Valikoitujen esimerkkiteosten kautta pohditaan, miten sukupuolta on tuotettu taiteessa tai mitä katseeseen ja valtaan liittyviä teemoja teoksista voi löytyä. Kuinka paljon stereotypiat ohjaavat meitä taiteen tulkitsemisessa? Tarkasteltavat teokset edustavat eri aikakausia, mukana on mm. Helene Schjerfbeckin Nuorukainen (1882), Magnus Enckellin Lepohetki (1919) ja Noora Schroderuksen Suojaväri (2016) -teokset. Haastateltavana Serlachius-museoiden tutkija Tomi Moisio, haastattelijana assistentti Anni Niekka.

Keskusteluja Serlachiuksen taidekokoelmasta – Sateenkaarihistoria (YouTube)


Taidekoti Kirpilä queer-luennassa

Juhani Kirpilä (1931–1988) oli helsinkiläinen lääkäri ja taidekeräilijä,  jonka taidekokoelmaa voi ihailla Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämässä Taidekoti Kirpilässä Helsingin Töölössä (Pohjoinen Hesperiankatu 7). Videolla Taidekodin opas Karoliina Arola johdattelee tarkastelemaan taidekokoelman teoksia vinolla katseella, sateenkaarevin tulkinnoin.

Taidekoti Kirpilä queer-luennassa (YouTube)

Taidekoti Kirpilässä järjestetään myös queer-opastuksia. Katso Taidekoti Kirpilän tapahtumat.


Viittomakielisiä opastuksia Helsingin Taidehallissa

Taidehallissa on järjestetty viittomakielisiä opastuksia vuodesta 2019 alkaen. Oppaana toimii Netta Keski-Levijoki.


Käsittämättömän harvinainen: Taidekoti Kirpilän kokoelma vammaisaktivisti Jaana Tiirin luennassa

Vammaisaktivisti Jaana Tiiri tulkitsee Taidekoti Kirpilän teoksia. Videossa käsitellyt teokset ovat Einar Ilmonin (1880–1946) "Istuva alaston poika", 1907, ja "Kalliomännyt", 1920, sekä Nina Ternon (1935–2003), "Hamlet", 1972.

Vammaishistorian museoklinikat

Koneen säätiön rahoittama Vammaisten vaiettu historia -hanke ja Kulttuuria kaikille -palvelu tarjosivat vuonna 2020 museoille noin 1,5 tunnin tapaamisia, joissa keskusteltiin vammaisuuteen liittyvän historian esiin tuomisesta museon toiminnassa. 

Vammaishistorian tallentamiseen ja esittämiseen liittyy ennakkokäsityksiä sekä näkymättömyyttä. Aihe voi tuntua vähän vaikealta ja herättää epävarmuutta. Museoklinikoiden tarkotus oli tarjota museoille saada pohtimis- ja ideointiapua, jonka avulla voi vaikka valmistautua joulukuussa 3.12. vietettävään kansainväliseen vammaistenpäivään.

"Klinikkatohtorit" olivat vammaisuuteen ja historian eri vaiheisiin perehtyneitä asiantuntijoita, lähinnä tutkijoita ja vammaisliikkeen edustajia.

Uutinen museoille suunnatuista klinikoista

 
Siirry sivun alkuun
  • jaa: Facebook
  • jaa: Twitter
  • jaa: Linkedin