Esimerkkejä moninaisuuden huomioimisesta

Tässä osiossa jaetaan esimerkkejä ja kokemuksia siitä, miten taide- ja kulttuuritoimijat ovat ottaneet moninaisuuden huomioon toiminnassaan.

Espoon kaupungin tavoitteellinen rekrytointi

Esimerkiksi Espoon kaupunginkirjastossa on saavutettu tilanne, jossa työntekijöiden äidinkielten jakauma vastaa kaupungin asukkauden äidinkielten jakaumaa. Tähän tilanteeseen on päästy tavoitteellisen rekrytoinnin avulla.

Espoon kaupungin henkilöstöpoliittinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2019-2021 (PDF, ei välttämättä saavutettava)

Turvallisemman tilan periaatteet

Turvallisemman tilan periaatteet ovat organisaation pyrkimys luoda toiminnastaan ja tiloistaan mahdollisimman turvallisia ja syrjimättömiä mahdollisimman monille. Yleensä turvallisemman tilan periaatteissa sitoudutaan esimerkiksi puuttumaan syrjintään ja häirintään.

Esimerkkejä kulttuuritoimijoiden turvallisemman tilan periaatteista:

Aineen taidemuseon antirasistinen strategia

Serlachiuksen kokoelmateosten tarkastelua uusin silmin

Video esittelee Sateenkaarihistoriakuukauden innoittamana Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmateoksia normikriittisin silmin. Valikoitujen esimerkkiteosten kautta pohditaan, miten sukupuolta on tuotettu taiteessa tai mitä katseeseen ja valtaan liittyviä teemoja teoksista voi löytyä. Kuinka paljon stereotypiat ohjaavat meitä taiteen tulkitsemisessa? Tarkasteltavat teokset edustavat eri aikakausia, mukana on mm. Helene Schjerfbeckin Nuorukainen (1882), Magnus Enckellin Lepohetki (1919) ja Noora Schroderuksen Suojaväri (2016) -teokset. Haastateltavana Serlachius-museoiden tutkija Tomi Moisio, haastattelijana assistentti Anni Niekka.

Keskusteluja Serlachiuksen taidekokoelmasta – Sateenkaarihistoria (YouTube)

Taidekoti Kirpilä queer-luennassa

Juhani Kirpilä (1931–1988) oli helsinkiläinen lääkäri ja taidekeräilijä, jonka taidekokoelmaa voi ihailla Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämässä Taidekoti Kirpilässä Helsingin Töölössä (Pohjoinen Hesperiankatu 7). Videolla Taidekodin opas Karoliina Arola johdattelee tarkastelemaan taidekokoelman teoksia vinolla katseella, sateenkaarevin tulkinnoin.

Taidekoti Kirpilä queer-luennassa (YouTube)

Taidekoti Kirpilässä järjestetään myös queer-opastuksia. Katso Taidekoti Kirpilän tapahtumat.

Viittomakielisiä opastuksia Helsingin Taidehallissa

Taidehallissa on järjestetty viittomakielisiä opastuksia vuodesta 2019 alkaen. Oppaana toimii Netta Keski-Levijoki.

Lisätietoja opastuksista Taidehallin verkkosivuilla.

Lisää esimerkkejä viittomakielisestä kulttuurista verkkosivujemme viittomakielisessä osiossa.

Käsittämättömän harvinainen: Taidekoti Kirpilän kokoelma vammaisaktivisti Jaana Tiirin luennassa

Vammaisaktivisti Jaana Tiiri tulkitsee Taidekoti Kirpilän teoksia. Videossa käsitellyt teokset ovat Einar Ilmonin (1880–1946) "Istuva alaston poika", 1907, ja "Kalliomännyt", 1920, sekä Nina Ternon (1935–2003), "Hamlet", 1972.

Käsittämättömän harvinainen -video YouTubessa

Lapin maakuntamuseo Arktikumin video: Saamenpuku eli gákti ja saamenkäsityöt eli duodji

Lapin maakuntamuseolla on kokoelmissa saamelaisaineistoja, joista osa on esillä perusnäyttelyssä. Tällä videolla tutustumme tarkemmin saamenpukuun ja saamenkäsitöihin. Katsomme lähemmin mm. museon näyttelyssä esillä olevaa Enontekiön mallin hääpukua, joka on 1980-luvulta.

Saamenpuku eli pohjoissaameksi gákti kantaa paljon erilaisia merkityksiä. Puvuista voi lukea esimerkiksi sen, mistä ihminen on kotoisin tai mihin sukuun hän kuuluu. Saamenpuku on tärkeä osa saamelaista identiteettiä. Puvut elävät ajassa ja seurailevat myös muodin virtauksia. Saamen käsityöt eli duodji on perinteisesti ollut luonnonmateriaaleista tehtyjä käsitöitä, kuten erilaisia tarvekaluja. Nykyään yhteispohjoismainen Sámi Duodji-merkki kertoo siitä, että käsityö on aitoa saamenkäsityötä. Video on tekstitetty suomeksi.

Saamenpuku eli gákti ja saamenkäsityöt eli duodji (YouTube)

Apurahat ja moninaisuus - esimerkkinä Kuvittajat ry

Kuvittajat ry:n apurahoista halutaan tehdä entistä saavutettavampia niin, että hakemuksissa näkyisi kuvituskentän koko kirjo. Kuvittajat ry:n puheenjohtaja, kuvittaja Maija Hurme pohtii kolumnissaan taiteilijuutta vähemmistöasemassa:

"Kuvittajat ry:n apurahat ovat aina olleet haettavissa kaikille suomalaisille, ammatissa toimiville kuvittajille. Kuvituksen ala, hakijan kieli, tausta tai muu ominaisuus ei ole koskaan ollut este.

Kaikki on siis hyvin – vai onko? Miksi hakemuksissa ei kuitenkaan ole näkynyt alan ja tekijöiden koko kirjo? Onko olemassa jotain esteitä hakemiselle? Onko osalla potentiaalisista hakijoista sellainen olo, että nämä apurahat eivät ole heitä varten?"

Maija Hurme: Poistetaan esteitä yhdessä (Kuvittajat.fi)

Vammaishistorian museoklinikat

Koneen säätiön rahoittama Vammaisten vaiettu historia -hanke ja Kulttuuria kaikille -palvelu tarjosivat vuonna 2020 museoille noin 1,5 tunnin tapaamisia, joissa keskusteltiin vammaisuuteen liittyvän historian esiin tuomisesta museon toiminnassa.

Vammaishistorian tallentamiseen ja esittämiseen liittyy ennakkokäsityksiä sekä näkymättömyyttä. Aihe voi tuntua vähän vaikealta ja herättää epävarmuutta. Museoklinikoiden tarkotus oli tarjota museoille saada pohtimis- ja ideointiapua, jonka avulla voi vaikka valmistautua joulukuussa 3.12. vietettävään kansainväliseen vammaistenpäivään.

"Klinikkatohtorit" olivat vammaisuuteen ja historian eri vaiheisiin perehtyneitä asiantuntijoita, lähinnä tutkijoita ja vammaisliikkeen edustajia.

Uutinen museoille suunnatuista klinikoista