Arto Sivonen: Kulttuuri ei kuulu vieläkään kaikille
Kaikukortti on tarjoillut yhteistyökumppaniensa kanssa vähävaraisille ihmiselle mahdollisuuden nauttia taiteesta ja kulttuurista jo kymmenen vuoden ajan. Tarvetta ja kysyntää on, voimassa olevia kortteja on jo lähes 17000. Lisää kortteja tarvitaan, ja se on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Miksi?
Koska taiteen vaikuttavuus puhuttaa. Korona ja karanteeni näytti meille kaikille juuri, miten paljon tarvitsemme taidetta. Sen puute tuntuu syvällä ja kauan meillä kaikilla. Taiteen ja kulttuurin vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty tuhansittain tutkimuksia ja selvityksiä eri puolilla maailmaa. Nämä tutkimukset kertovat taiteen moninaisista hyödyistä yhteiskunnalle, esimerkiksi liittyen sosiaaliseen hyvinvointiin, oppimiseen ja myös taloudelliseen hyötyyn. Taide parantaa, joskus jopa tehokkaammin kuin lääketiede.
Miksi tämä on taiteen tekijöille tärkeää?
Koska taide- ja kulttuurikenttä on taloudellisessa ahdingossa. Viimeisen parin vuoden aikana tilanne on korostunut, eikä koronan aiheuttamasta shokkihoidosta toivuta kovin pian. Taiteilijoilla on ollut vaikeaa jatkaa työtään, ja keskustelu onkin kiihtynyt liittyen siihen, miten voimme pitää taiteen hengissä ja turvata taiteilijoiden elinkeino. Taide tarvitsee myös uusia yleisöjä ja ystäviä. Taide ei tavoita kaikkia ihmisiä, monille taide on käsitteenä vieras tai se tuntuu kaukaiselta. Taide ei kosketa ihmisiä aina arjessa. Olisi tärkeää, että se tavoittaisi tulevaisuudessa vielä useamman suomalaisen, toisi voimaa jokaiseen päivään ja lisää työtä taiteen tekijöille.
Miksi tämä on kaikille suomalaisille tärkeää?
Koska vähäosaisten määrä kasvaa. Yhteiskunta ei kohtele edelleenkään tasapuolisesti meitä kaikkia. Köyhien määrä Suomessa kasvaa nyt kovaa vauhtia. Tilastokeskus kertoi joulukuussa, että pienituloisten määrä kasvoi kuusi prosenttia vuoden takaiseen määrään verrattuna. Nyt heitä on 719 000. Ihmisten tulotaso ja sosiaalinen tausta jakaa meidät yhteiskunnan eri tasoille, eri lokeroihin, joista ei ole näkymää pois. Tästä asetelmasta ei ole helppoa ulospääsyä. Tarvitsemme välineitä ja ideoita, miten voimme tuoda tasa-arvoa yhteiskuntaan.
Kaikukortti on työkalu koko yhteiskunnan käyttöön.
Yksi toimiva ratkaisu kaikkiin yllä mainittuihin kohtiin on Kaikukortti, se tarjoaa kaikkiin yllä oleviin pointteihin toimivan ja testatun vaihtoehdon. Kaikukortti on työväline, mutta se on myös tapa näyttää, että pidämme toisistamme huolta ihan käytännön tasolla. Tarvitsemme puheiden lisäksi tekoja. Nyt onkin juhlavuoden kunniaksi erinomainen paikka tuoda kortti entistä vahvemmin esille (vuonna 2024 Kaikukortti täyttää 10 vuotta). Tämä voidaan tehdä vain yhteisen työn kautta. Kaikki mukaan, kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt ja myös yritykset. Yritysvastuusta puhutaan paljon, ja yritysten rooli yhteiskunnan rakentajana kasvaa vauhdilla.
Suomi on aina ollut edelläkävijä yhteiskunnallisten innovaatioiden saralla. Mutta ne eivät ole mitään, ellei niitä käytä. Jos Kaikukortti ei ole vielä tuttu, kannustan vahvasti ottamaan selvää. Liitä se omaan organisaatioosi työvälineeksi.
Kirjoittaja on yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja markkinointiin erikoistuneen Måndagin perustaja ja toimitusjohtaja, joka osallistui alustajana Kaikukortin arvokeskusteluun 4.5.2023 Kannusalin Cafe Bar Luolassa Espoon keskuksessa.
Arto Sivonen. Kuva: Omer Levin
