Lukuhaasteena antirasismikirjallisuus

#OlenAntirasisti-kampanja 

Oikeusministeriön Olen antirasisti -kampanja tuli ja meni syyskuussa. (1) Kampanjan sanoma on tärkeä, rasismin kitkemiseksi tarvitaan aktiivisia tekoja. Oma työpaikkamme Kulttuuria kaikille -palvelu päätti osallistua kampanjaan. Olin ehdottanut jo aiemmin pienelle porukalle töissä, että voisimme perustaa lukupiirin antirasistiseen kirjallisuuteen liittyen. Nyt kampanjan kautta löysin kanavan haastaa työpaikkani ja kaikki jäsenjärjestömme lukemaan antirasismikirjallisuutta.

Ujostelin hieman kampanjan #OlenAntirasisti -aihetunnisteen käyttöä. Nollatoleranssi rasismiin on helppo julistaa, mutta se kuulostaa helposti tekopyhältä, ellei organisaatiolla ole toimintatapoja antirasistisiin käytäntöihin. Kampanjoiden sijaan tarvitaan jatkuvaa arjessa tapahtuvaa antirasismia. Pelkän antirasismijulistuksen edessä on helposti myös avuton: rasistiset teot vaihtelevat pienemmistä, arkisista, rasismin kohdetta toiseuttavista ja myös mikroaggressioiksi kutsutuista teoista viharikoksiin. On myös turhauttavaa, kun törmää rasismiin taiteen tai viihteen äärellä, mutta sitäkin löytyy lastenkirjoista ns. korkeakulttuuriin. (2) Ja vasta viime aikoina on Suomessakin alettu tunnustaa yhteiskuntamme rakenteissa oleva rasismi (esim. eriarvoisuus työmarkkinoilla ja terveydentilan erot eri väestöryhmissä).

Näen antirasismin jatkuvana uuden oppimisena, aktiivisena kuunteluna ja puuttumisena rasismiin. Kampanjan hyvä puoli olikin, että pelkän aihetunnisteen sijaan se nosti esiin käytännön vinkkejä siihen, miten rasismiin voi puuttua. Oppia voi pienin askelin, materiaalia on saatavilla paljon. 

Aktivistit, taiteilijat ja tutkijat edelläkävijöitä, mutta ei jätetä heitä yksin! 

On hienoa, että antirasismityön tärkeyteen on havahduttu Suomessa laajemminkin. Aktivistit ovat tehneet hurjasti töitä. Netissä on valtavasti materiaalia, kirjoituksia ja blogeja, esim. Ruskeat tytöt, UrbanApa, Ms Afropolitan, podcasteja, esim. Ruskeat tytöt ja Mahadura & Özberkan (YLE). Omalta kannaltani olen saanut uutta ajateltavaa ja tunnetason kokemuksia taiteen äärellä – ja kokemuksen siitä, että minun ei tarvitse olla keskipisteessä! Kiitos niin paljon esim. Umayya Abu-Hanna, Sasha Huber, Sonya Lindfors ja työryhmä (Noir?, Noble Savage, Cosmic Latte ja Camouflage), Maryan Abdulkarim (Unelmaduuni) ja Susani Mahadura (Kelet)! On kuitenkin kohtuutonta, jos antirasismi on vain aktivistien ja taiteen harteilla! Kuka tahansa voi opiskella asioita vaikkapa tämän ”Lähteitä antirasistisen toiminnan tueksi” -listan avulla.

En saanut itse antirasismiin oppia kouluaikanani. Nuoruuteni vaihto-oppilasvuonna rasismin näkeminen ja siitä keskustelu auttoi minua huomaamaan paremmin myös Suomessa tapahtuvaa rasismia. Toni Morrisonin kirjat, ensimmäisenä Sinisimmät silmät, ovat olleet minulle tärkeää kaunokirjallisuutta nuoruudessa. Minulla kävi hyvä tuuri sosiologian opinnoissani, sillä yksi opettaja osasi johdattaa minut akateemiseen keskusteluun valkoisuuden normeista, rakenteellisesta rasismista, rasismin hierarkioista ja esim. Sara Ahmedin tekstien äärelle. Myös viestinnän opinnot saivat minut tutustumaan esim. Stuart Hallin ajatuksiin rasismista, jota diaspora (3) kohtaa. Löysin myös, että Suomessa on ansioituneita rasismitutkijoita, kiitos Raster-verkosto!

Antirasismi-keskustelua kaikille 

Meidän työssämme Kulttuuria kaikille -palvelussa on tärkeä miettiä antirasistikeskustelua siten, että voimme ottaa kaikki mukaan keskusteluun. Tällöin on tärkeää keskustella antirasismista mahdollisimman selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä. Moni suomalainen puhuu muuta kuin suomen kieltä. Toisaalta suomen kieli muuttuu ja uusi sanasto, mikä aluksi tuntuu vieraalta, vakiintuu. Suomalaiseen sanastoon näyttää vakiintuvan myös kiertoilmauksia (4), jotka ovat pohjimmiltaan rasistisia. Siksi meidän kaikkien on tärkeä lukea, opiskella ja ottaa käyttöön sopivampia, antirasistisia termejä. Hyvä sanasto löytyy esimerkiksi Fem-R:ltä.

Meillä on etuoikeus töiden puolesta: lukurauhapäivä! Haastan kollegani lukemaan antirasismikirjallisuutta seuraavana lukurauhapäivänä ja jakamaan paitsi kirjavinkkejä myös oppimaansa. Haastan myös kaikki jäsenjärjestöt ja muut yhteistyökumppanit mukaan tähän lukuhaasteeseen. 

Suosittelen tarttumaan vaikkapa seuraaviin kirjoihin: 

• Koko Hubara: Ruskeat Tytöt 
• Tommy Orange: There There 
• Roxane Gay: Bad feminist 
• bell hooks: Ain´t I a Woman: Black Women and Feminism 
• Audre Lorde: Sisar ulkopuolinen 
• Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen 
• Representation: cultural representations and signifying practices (toim. Stuart Hall) 
• Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta, Kukka Ranta, Jaana Kanninen 
• Yaa Gyasi: Matkalla kotiin 
• Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat

Seuraavana lukulistallani odottavat tai ovat kesken: 

• Valta, rasismi ja Vastarinta – Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa (toim. Keskinen, Suvi, Seikkula, Minna & Mkwesa, Faith) 
• Toni Morrison: Toiseuden synty (2020 suomeksi) 
• Ntozake Shange: Dance we do: A poet Explores Black Dance 
• Stuart Hall: Selected writings on race and difference (2021) 
• Jacqueline Woodson: Ruskea tyttö unelmoi 
• Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista 
• Anna Pöysä: Portugalin pimeämpi puoli 
• Jani Toivola: Musta tulee isona valkoinen: Miten päästää irti pelosta ja häpeästä ja seistä omilla jaloillaan
• Angela Davis: Freedom is a constant struggle: Ferguson, Palestine, and the Foundations of a Movement (2016) 
• Audre Lorde: Sister Outsider – Esseitä ja puheita (ilmestyy 2022!) 

Kerro minulle, jos sinäkin innostuit listastani. Otan myös mielelläni vastaan lukuvinkkejä! 

Mira Haataja 

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Kulttuuria kaikille -palvelussa ja lukee nykyään paljon vähemmän, kuin toivoisi, joten on muun muassa siksi somelakossa.

Viitteet: 

1) yhdenvertaisuus.fi/olenantirasisti.fi. Oikeusministeriö ja yhdenvertaisuusvaltuutettu käynnistivät 13.9.2021 ”nuorille aikuisille suunnatun kampanjan, joka rohkaisee ihmisiä toimimaan antirasistisesti omassa arjessaan ja kannustaa pohtimaan rasismin vaikutuksia laajemmin yhteiskunnassa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta antirasismista ja antaa työkaluja rasismiin puuttumiseen. - - Rasismin tuomitseminen ei yksinään riitä, vaan yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan myös tekoja. - - Kampanjaan voi osallistua esimerkiksi jakamalla kampanjavideota tai kertomalla oman antirasistisen tekonsa sosiaalisessa mediassa.” 

2)  Joitakin esimerkkejä avaavat Faith Mkwesa ja Sasha Huber luvussa "Representaatioiden uudelleenarviointia - Rasisminvastaisuus ja taideaktivismi dekoloniaalista näkökulmasta" teoksessa Valta, rasismi ja Vastarinta – Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa (toim. Keskinen, Seikkula ja Mkwesa), Gaudeamus, 2021. 

3) Diaspora on suomennettu Fem-R-sanastossa mm. näin: ryhmä ihmisiä, joilla on juuret samalla alueella, maassa, mantereella tai maanosassa: fem-r.fi/sanasto/.

4) Seikkula, Minna & Keskinen, Suvi: Johdanto: Muuntautuva rasismi ja moninainen antirasismi teoksessa Valta, rasismi ja Vastarinta – Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa (toim. Keskinen, Seikkula ja Mkwesa), Gaudeamus, 2021.