Ohita navigaatio

22.10.2018

Tuoreen selvityksen kehotus: Saamelaiskirjallisuudelle oma, virallinen päivä Pohjoismaihin

Torstaina 25.10. julkaistava selvitys A Writing Hand Reaches Further, “Čálli giehta ollá guhkás”: Recommendations for the improvement of the Sámi literature field antaa yksityiskohtaiset suositukset saamelaiskirjallisuuskentän kehittämiseksi.

Selvityksen saamelaiskirjallisuuskentän tilanteesta on tehnyt kirjallisuustutkija ja kääntäjä Johanna Domokos. Selvitys sisältää myös muiden tutkijoiden kielikohtaisia katsauksia kunkin saamelaiskielen kirjallisuuden tilanteesta. Selvitys julkaistaan ruotsalais-suomalaisessa kultuurikeskuksessa Hanasaaressa Kulttuuria kaikille -palvelun järjestämässä seminaarissa In Other Wor(l)ds , joka käsittelee monikielisyyttä Pohjoismaissa. Seminaarissa kuullaan kielikohtaisia esittelyjä kurdin-, romanin-, saamen- ja somalinkielisistä kirjallisuuskentistä Pohjoismaissa sekä keskusteluja käytännöistä, jotka tukevat monikielisyyttä pohjoismaisissa yhteiskunnissa.

Selvityksen tuloksina Johanna Domokos ehdottaa 15 konkreettista suositusta, joilla instituutiot ja kirjallisuusalan toimijat voivat vahvistaa saamelaiskirjallisuuden asemaa, näkyvyyttä ja elinvoimaa. Yhtenä suosituksena hän ehdottaa, että saamelaisten asuttamissa Pohjoismaissa saamelaiskirjallisuudelle julistettaisiin oma kansallinen ja virallinen päivänsä, kuten esimerkiksi maaliskuun 23. päivä, joka on tunnetun saamelaistaiteilijan ja -kirjailijan Nils-Aslak Valkeapään syntymäpäivä.

”Saamelaiskirjallisuuden kehittäminen tukee saamelaisyhteisöä ja saamelaista demokratiaa. On tärkeää vahvistaa saamelaiskulttuurin politiikkaa kansallisilla ja pohjoismaisilla tasoilla samalla, kun tunnustetaan, että kirjallisuus lisää kulttuurillista elinvoimaa”, kirjoittaa Domokos.

Saamelaiskirjailijoiden ja saamelaiskäräjien äänet kuultavissa selvityksessä

Suositukset saamelaiskirjallisuuden kentän parantamiseksi pohjautuvat selvityksessä mukana olleiden osallistujien, kuten saamelaiskirjailijoiden kokemuksiin, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja Saamelaisneuvoston arvioihin sekä selvityksessä oleviin kielikohtaisiin katsauksiin.

Selvityksessä tuodaan esille, että saamelaiskirjallisuudelta puuttuvat omat säännölliset kirjallisuustapahtumat, vientikeskus, kirjallisuusaikakauslehti sekä saamelaiskirjallisuusarkisto, jotka tukisivat saamelaiskirjallisuuden läsnäoloa ja vaihtoa myös kansainvälisesti. Myös saamelaiskirjallisuuden läsnäoloa enemmistön ja saamelaislasten ja -nuorten opetussuunnitelmissa täytyisi lisätä.

”Kirjallisuuden merkitystä kulttuurillisena voimavarana ei tule aliarvioida”

Selvitys on osa Multilingualism and diversity as a resource in the cultural field – employment and integration through literature in the Nordic Countries -hanketta, jota rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Hankkeesta vastaa Kulttuuria kaikille -palvelu.

”Kirjallisuuden merkitystä kulttuurillisena voimavarana ei tule aliarvioida. Kirjallisuus rakentaa ja vahvistaa niin yksilön kuin yhteiskunnan identiteettiä. Saamenkielisellä kirjallisuudella on lisäksi tärkeä rooli saamenkielten tukemisessa ja elvyttämisessä. Kirjallisuuskentällä saamelaiskirjallisuus on marginaalisessa asemassa, ja siksi sen kukoistamiselle on varattava riittävät resurssit. ”, toteaa Rita Paqvalén, Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja.


Lisätiedot
Rita Paqvalén, toiminnanjohtaja, Kulttuuria kaikille -palvelu 
rita.paqvalen@cultureforall.fi 
040 674 3528
Outi Korhonen, hankekoordinaattori, Kulttuuria kaikille -palvelu
outi.korhonen@cultureforall.fi
044 259 9228
Helga West, hankekoordinaattori, Kulttuuria kaikille -palvelu
helga.west@cultureforall.fi
040 594 6596
 
 
Siirry sivun alkuun