Ohita navigaatio

24.1.2008

Mehiläiskalat katselevat pyrstöä heiluttaen Auringonkukat -maalausta.

Väitöstutkimus kosketukseen perustuvan kommunikaation kieliopista 1.2.2008

Kasvatustieteiden lisensiaatti Riitta Lahtinen väittelee Helsingin yliopistossa 1.2.2008 aiheesta "Haptiisit ja hapteemit - tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä". Tutkimus on ensimmäinen väitöskirjatason tutkimus aiheesta maailmassa. Tutkimuksen päätulos on hapteemien erottelu kosketukseen perustuvan kommunikaation kieliopiksi. Tutkimuksessa oleva haptiisien kuvaus ja niiden käyttö arjessa on sosiaalinen innovaatio. Väitös kuuluu soveltavassa kasvatustieteessä erityispedagogiikan tutkimusalaan.

Riitta Lahtinen toivoo, että hänen tutkimuksestaan hyötyvät monet eri vammais-ryhmät kehitysvammaisista näkövammaisiin, ikääntyneet sekä näillä aloilla työskentelevät ammattilaiset kuten viittomakielen ja kuurosokeiden tulkit, kuntouttajat ja vaikkapa lähihoitajat vanhustyössä. Lahtista kiinnostaa menetelmän käyttö perheenjäsenten kesken, mutta myös sen mahdollisuudet vaikeasti vammaisten lasten ja aikuisten kuntoutuksessa ja arjessa.

Esimerkkejä sosiaalishaptisten menetelmien käytöstä ovat tilanteiden kuvailu kuurosokeille, näkövammaisille lapsille kerrotut kehosadut, kuurojen ja kuuroutuneiden kommunikointi erityistilanteissa kuten hämärässä tai pimeässä sekä näkövammaisten kommunikointi meluisissa olosuhteissa tai liikkeen aikana. Menetelmiä voi käyttää myös taktiilin viittomakielen tai viitotun puheen tukena antamassa lisäinformaatiota ympäristön tapahtumista.

Riitta Lahtinen osoittaa väitöskirjatutkimuksessaan, että sosiaalishaptinen kommunikaatio on toimiva keino jakaa kosketuksen avulla näön ja kuulon kautta saatavaa tietoa ympäristöstä. Kosketus jakautuu eri osatekijöihin, jotka Lahtinen on tutkimuksessaan määritellyt käsitteellä hapteemi. Hapteemit kuten liike, painovoima, suunta, rytmi jne muodostavat kieliopin viestien vaihdolle. Toinen tutkijan peruskäsite on haptiisi. Haptiisit ilmentävät kommunikaatiossa palautejärjestelmää, sosiaalisia pikaviestejä, keholle piirtämistä, kontakteja henkilöihin ja ympäristöön sekä liikkeillä opastamista. Sosiaalishaptinen kommunikaatio tukee tunteiden välittämistä, taiteenlajien kokemista sekä informaation välittämistä esimerkiksi harrastuksista ja kilpailuista.

Lahtisen tutkimus perustuu 14 vuotta kestäneeseen prosessiin, jossa pääinformantin näön ja kuulon heikentyessä kommunikaatio ja sen metodit kehittyivät ja ne kirjattiin tutkimustarkoituksessa.

Väitöskirjan tarkastustilaisuudessa vastaväittäjinä on professori Pirkko
Routasalo Tarton yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori
Jarkko Hautamäki Helsingin yliopistosta.

Kasvatustieteiden lisensiaatti Riitta Lahtinen toivottaa tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi väitöstilaisuuteen. Hän on myös valmis kertomaan tutkimuksestaan haastattelussa ennen väitöspäivää tai sen jälkeen.


Paikka: Helsingin yliopisto, Psykologian laitos,
Siltavuorenpenger 20 d, sali 1. Helsinki

Aika: 1.2.2008 klo 12.00

Tilaisuuteen on opastus ovelta, tilan kuvailu ja tilaisuudessa viittomakielen tulkkaus sekä induktio.

Yhteydenotot suoraan Riitta Lahtinen 040 522 4201, riitta.lahtinen@kolumbus.fi

 
 
Siirry sivun alkuun