Ohita navigaatio

Sápmelaččat ja sámegielat

Suomas leat sullii 10 000 sápmelačča. Sámegielat gávdnojit oktiibuot ovcci, main golbma hállojuvvojit Suomas: anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella. Suoma lassin sámegielat hállojuvvojit Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. Oktiibuot sámit leat 60 000–100 000 vehá das gitta, mo sin mearri rehkenastojuvvo. Suomas sámiid ruoktoguvlui, Sápmái, gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat sihke Soađegili davveoassi. Bealli Suoma sámiin goit orru sámeguovllu olggobealde. Loga lasi sámegielain dáppe.

Jagi 1992 rájes sámegielain lea leamašan virggálaš sajádat sámiid ruoktoguovllus, mii oaivvilda, ahte sámiin lea vuoigatvuohta dikšut áššiideaset iežaset eatnigillii virgebáikkiin ja buohcceviesus. Sámi giellaláhka meroštallá sámiid gielalaš vuoigatvuođaid. Sámediggi lea sámiid iešráđđenorgána, man deháleamos bargu lea ollašuhttit vuođđolágas dasa ásahuvvon doaimmaid dahjege ollašuhttit sámi kulturiešhálddahusa nappo dorvvastit sámi eamiálbmotkultuvrra seailuma ja ovdáneami. 

Sámedikki oktavuođas doaibmá maid giellaráđđi, man bargguide gullet earet eará bajásdoallat ja ovddidit Suomas hállojuvvon sámegielaid, addit rávvagiid ja ávžžuhusaid giella- ja nammafuolahusas ja terminologiijaáššiin, ovddidit giela dutkama, juohkit dieđu sámegielas ja oasálastit davviriikalaš giellaovttasbargui. Vaikko máŋggagielatvuohta gullá lunddolaš oassin sámekultuvrii, máŋgasat leat massán iežas eatnigielas davviriikalaš eanetlohkugielaid birrasis. Dušše bealli Suoma sámiin sámástá. Sámegielaid ealáskahttin ja doarjun leatge otná beaivvi deháleamos bargguid Davviriikkain. Dáppe sáhtát lohkat eambbo Suoma sámedikki birra.

Sápmelaš kulturárbi speadjalastá dološ áiggiid ja seammás dat doaibmá vuođđun otná beaivvi ealli sámekultuvrii ja jurddašanvugiide. Sápmelaš kulturárbái gullet birrasis leahkki dološ bázahusat, njálmmálaš árbevierru ja girjjálašvuohta, árbevirolaš musihkka (dego davvisápmelaš luohti, anáraš livđe ja nuortalaš leu’dd) sihke modearna musihkka, ealligovat ja performánssadáidda, árbevirolaš diehtu, vuoiŋŋalaš ja filosofalaš ortnegat, duodji ja biebmokultuvra. Dáppe gávnnat eambbo dieđu sámekultuvrras.

Gáldut: Sámedikkit Suomas ja Ruoŧas, Kotus ja Sano se saameksi -neahttasiidu


 
Siirry sivun alkuun