Ohita navigaatio

Saamelaiset ja saamen kielet

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamen kieliä on yhteensä yhdeksän, Suomessa puhuttuja saamelaiskieliä on kolme: inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Saamen kieliä puhutaan Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä. Suomessa saamelaisten kotiseutualue koostuu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnista sekä Sodankylän pohjoisosasta, mutta yli puolet Suomessa asuvista saamelaisista asuvat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Lue lisää saamen kielistä täältä.

Saamen kielillä on ollut virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella vuodesta 1992 mikä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaalassa. Saamen kielilaki säätää saamelaisten kielellisistä oikeuksista. Saamelaiskäräjät eli Sámediggi on saamelaisten itsehallintoelin ja sen tärkein tehtävä on toimeenpanna perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii myös kielineuvosto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa ylläpitää ja kehittää Suomessa käytettäviä saamen kieliä, antaa ohjeita ja suosituksia kielen- ja nimistönhuoltoon ja terminologiaan liittyvissä asioissa, edistää kielen tutkimusta, jakaa tietoa saamen kielistä ja osallistua pohjoismaiseen kieliyhteistyöhön. Vaikka monikielisyys on osa saamelaista kulttuuria, monet ovat valtakielten puristuksessa menettäneet äidinkielensä. Vain noin puolet Suomen saamelaisista puhuu äidinkielenään saamea. Saamen kielten elvytys ja tuki onkin tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä Pohjoismaissa. Lue lisää Sámediggin toiminnasta Suomessa täältä.

Saamelainen kulttuuriperintö heijastaa menneiden aikojen perinteitä samalla kun se toimii perustana tämän päivän elävälle saamelaiselle kulttuurille ja ajatustavoille. Saamelaiseen kulttuuriperintöön kuuluu yhtä lailla luonnossa löytyvät muinaisjäännökset kuin esimerkiksi suullinen perinne ja kirjallisuus, perinteinen musiikki (kuten esimerkiksi pohjoissaamelaisten luohti, inarinsaamelaisten livđe ja koltansaamelaisten leu’dd) ja siitä ammentava nykymusiikki, elokuvat ja esitystaide, perinteinen tieto, hengelliset ja filosofiset järjestelmät, saamelainen käsityöperinne (Sámi duodji) ja ruokakulttuuri. Lisää saamelaisesta kulttuurista täältä.

Lähde: Sámediggi (Suomessa ja Ruotsissa), Kotus ja Sano se saameksi -verkkosivu


 
Siirry sivun alkuun