Ohita navigaatio

Yhdistyksen hallitus bloggaa 15.3.2019

Ulla Arkoma.
Ulla Arkoma.

Lukutaito kuuluu kaikille - myös omalla kielellä

Postissani on päivittäin kymmeniä vierailupyyntöjä eri puolilta Suomea, pääasiassa kouluista. Lähes kaikille voin kertoa ilouutisen, kirjailija tulee mielellään, kunhan aikataulusta sovitaan. Toive on kaikilla sama, saada suomen- tai ruotsinkielinen kirjailija kouluvierailulle kertomaan kirjailijan työstään ja kirjoistaan. Toisin sanoen innostaa lapsia lukemaan ja sitä kautta kehittämään lukutaitoaan. Lukemaan innostamisen toive on moninkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana mutta esiintymiskielet ovat pysyneet samana: suomi, ruotsi ja kerran pari vuodessa, englanti. 

Vielä muutama vuosi sitten useimmille oli epäselvää mitä termillä lukutaito täsmällisesti ottaen tarkoitettiin. Termi sekoitettiin teknisen lukemisen hallintaan ja koettiin, ettei ongelmia ole. Tilanne on muuttunut dramaattisesti lyhyessä ajassa ja Suomessa puhutaan lukutaidosta enemmän kuin koskaan aiemmin. Puhutaan lasten ja nuorten lukutaidon heikentyneestä tasosta, luettua ei ymmärretä tarpeeksi hyvin. Pojat ovat erityisesti olleet suurennuslasin alla. Poikien lukutaito on tietyissä ikäluokissa havaittu tyttöjen lukutaitoa heikommaksi. Ja tarkoitan nyt Suomessa asuvia suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia. Suomessa asuvat ja koulua käyvät lapset ovat kaikki suomalaisia äidinkielestä huolimatta eikä heitä kielen perusteella pidäkään lokeroida. Lähtökohdat ovat kuitenkin vielä haastavammat niillä oppilailla joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi.

Suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat oppilaat luottavat tulevaan päivään: he voivat heräillä rauhassa pulpetissaan, moikata rennosti kavereitaan ja kenties vajota omaan kuplaansa. Luokkaan valuu unisen oloista porukkaa, ehkä illalla on mennyt pitkään somessa. Pipo on pakko vetää päästä mutta muuten osa odottaa vaivatonta tuntia. Tulossa on äikäntunti. Oma kieli on heille itsestäänselvyys eikä edessä häämötä kamppailu kielen ymmärtämiseksi. Muunkielisten päivä voi alkaa toisin.

Luokka on monikulttuurinen, joukossa on useista eri kielitaustoista tulevia nuoria, joista useimman suomenkielentaito on heikko. He haluaisivat ymmärtää ja heillä on siihen syynsä. He haluavat kuulua joukkoon, he haluavat olla samanarvoisia mutta samalla riippumattomia, he haluavat tulla hyväksytyksi. Siinäpä riittävä määrä motiiveja motivoitumiseen.

Vieraskielisten oppilaiden määrä perusopetuksessa on lähes kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana. Yhä useampi Suomessa asuva henkilö käyttää suomea 
toisena tai vieraana kielenä eikä kyse ole ohimenevästä ilmiöstä.

Monikielisyyden kasvava merkitys huomioidaan kyllä peruskoulun opetussuunnitelmassa mutta vielä toisen polven maahanmuuttajista lähes 30 % ei saavuta opiskelusta ja useista töistä suoriutumiseen riittävää lukutaitoa. Muussa väestössä vastaava osuus on noin 10 %. Maahanmuuttajataustaisissa oppilaissa on ei-maahanmuuttajataustaisia enemmän heikkoja lukijoita. Myönteistä kehitystä on kuitenkin jo tapahtunut. Osaamisen ero kantaväestöön ja OECD-maiden keskiarvoon on hieman kaventunut vuodesta 2012. (10 faktaa, Lukukeskus) 

Mutta palataanpa aamun äikäntunnille: sisään astuu joku kirjailijavieras ja alkaa kysellä tuttujen biisien sanoista ja että tajutaanko mistä niissä puhutaan. Joo, totta kai me tajutaan koska me kuunnellaan niitä joka päivä. Sitten se kysyy jotain mediajuttuja, että tajutaanko me mihin tällä mainoksella pyritään. Totta kai me tajutaan, siinähän puhutaan suomea! Meidän pitää selittää tarkemmin. No tai ei me sit kuitenkaan kuulemma ehkä ihan tajuta. Pitää keskittyä. Tunti menee nopeasti. Me kyllä lopulta tajuttiin jotain eli että me voidaan tajuta enemmän. Jos me halutaan. Näin yksinkertaisin kysymyksin Lukukeskuksen Sanat haltuun -pajoissa heräteltiin monesta pojasta kriittinen lukija. 

Suomessa kaikki, jotka seuraavat aikaansa tietävät tällä hetkellä, että lukeminen ja lukemisen ymmärtäminen on tärkeää. Ilman tätä osaamista on vaikea osata mitään muutakaan. Lasten ja nuorten vanhempia on ryhdytty herättelemään. Ymmärtääkö sinun lapsesi mitä hän lukee? Tarvitseeko hänen ymmärtää? Vanhemmat ovat nostaneet huolestuneet katseensa ja ryhtyneet kyselemään miten saisin lapseni lukemaan. Muualta tulleen lapsen vanhemmat eivät ole voineet esittää edes tätä kysymystä koska heillä ei ole ollut välineitä ymmärtää mistä puhutaan. Heidän puolestaan puhuvat kuitenkin ammattikoulujen, peruskoulujen ja lukioiden opettajat, joita kohtaamme kerran vuodessa kasvatus- ja opetusalan messuilla. Viime aikoina erityisopettajat, s2 opettajat ja kaikki monikielisiä luokkia opettavat ovat puhuneet hyvin suoraan. Opettajat ilmaantuvat osastollemme yksittäin, eri aikoina, eri päivinä, toisistaan tietämättä. Katse on väsynyt, huolestunut, epäuskoinen, vihainen tai anova mutta viesti on kaikilla tismalleen sama: oppilaat eivät ymmärrä lukemaansa eivätkä kaikki puhettakaan. Yhteistä kieltä ei yksinkertaisesti aina ole. Osalla oppilaista on käytössään kieli mutta ei motivaatiota ja osalla on motivaatiota mutta ei kieltä. 

En ole opettaja enkä työskentele päivittäin koulussa mutta ajattelen heitä ja heidän oppilaitaan päivittäin sillä Lukukeskuksen kirjailijavälityksessä on ollut kiirettä. Kauttani kulkee vuosittain satoja kirjailijavierailuja Suomen joka kolkan kouluun ja lukumäärä vain kasvaa. Kirjailijat matkustavat autoilla, junilla ja lentokoneilla kouluihin kertomaan kirjailijan työstä ja kirjoistaan koska jo vuosia on tiedetty se tosiasia, että koulussa vierailleen kirjailijan teokset ovat kirjailijan lähdettyä siirtyneet kirjastojen hyllyistä lasten reppuihin. Lapset innostuvat lukemaan.

Lukukeskuksen päätehtävä on edistää lukutaitoa. Erilaisten hankkeiden ja kirjailijavierailujen kautta sekä asiantuntijatietoa levittämällä asiaa pidetään esillä ja siihen vaikutetaan unohtamatta kielivähemmistöjä. Mun tarina -lavarunoushankkeessa kaiken kieliset nuoret saavat äänensä kuuluviin, Lue lapselle -hankkeessa materiaalia on saatavissa yhdeksällä eri kielellä, meneillään oleva Lukuliike koulussa -hanke huomioi myös eri kielitaustoista tulevat lapset, toissa vuonna Saamelaiskirjailijoiden kiertueella koulunpenkillä kuultiin saamelaiskulttuureista ja vierailupalvelusta on mahdollista tilata suomen, ruotsin ja saamen lisäksi lasten- tai nuortenkirjailijoita kahdeksalla eri kielellä. Valitettavasti, kuitenkin, koulumaailmassa monikieliset lasten ja nuorten ammattikirjailijat ovat vielä tuntematon näky. 

Vaikka eri kielitaustoista tulevia kirjailijavieraita ei vielä kouluissa näy, on Suomessa onneksi olemassa monikielinen kirjasto, josta on mahdollista lainata kirjoja 80 eri kielellä, myös lasten ja nuorten kirjoja. Vielä pitäisi kuitenkin saada nämä monikieliset lapset ja nuoret sankoin joukoin lainaamaan näitä kirjoja. Ehkäpä tähän hätään voisivat tulla ne eri kielitaustaiset monikieliset ohjaajat, jotka auttavat oppilaiden huoltajia ja vanhempia sopeutumaan suomalaiseen koulukulttuuriin. Tällaisia ohjaajia on jo kolmatta vuotta ollut vuosaarelaisessa peruskoulussa, jossa yli puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia (HS 5.2.2019). 

Asioiden ymmärtämiseen lapset ja nuoret tarvitsevat sujuvaa lukutaitoa. Lukutaito omalla äidinkielellä vahvistaa lapsen ja nuoren identiteettiä ja on paras pohja uuden kielen omaksumiseen. Kun sisäistät lukemisen merkityksen omalla äidinkielelläsi, on helpompi ymmärtää sen merkitys jatkossakin. Kirjailija, joka kertoo sinulle kirjoistaan ja ammatistaan omalla kielelläsi, saa sinut etsimään kirjaston ja sieltä hyllyn, josta löydät kiinnostavaa ja mielikuvitusta rikastuttavaa luettavaa. Hän on tehnyt sinulle palveluksen. Hän on saanut sinut ymmärtämään lukemisen merkityksen ja ihanuuden, johdattanut sinut uuden äärelle. Suomessa suomenkieliset ja ruotsinkieliset lapset saavat kokea tämän ihmeellisen tunteen, joka kuuluu kaikille. 

Tutkitusti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vahvuutena on positiivinen asenne koulua ja oppimista kohtaan ja asenteella sekä motivaatiolla on puolestaan yhteys oppimiseen. Miksi minusta tuntuu, että nämä lapset ja nuoret ovat liian iso voimavara hukattavaksi? Toivoisinkin että tulevaisuudessa postissani olisi edelleenkin kymmeniä vierailupyyntöjä eri puolilta Suomea mutta kielten kirjo olisi laajempi. 


Ulla Arkoma toimii kulttuurituottajana Lukukeskuksessa vastuualueenaan kirjailijavierailut.

 
 
Siirry sivun alkuun
Yhdistyksen hallitus bloggaa

Yhdistyksen hallitus bloggaa
Hallituksemme jäsenten puheenvuoroja kulttuurin yhdenvertaisuudesta.

Sarjan Yhdistyksen hallitus bloggaa kaikki kirjoitukset