Ohita navigaatio

Yhdistyksen hallitus bloggaa 27.3.2017

Rauha Maarno: Tieto lisää saavutettavuutta

Rauha Maarno
Kuva: Johanna Koskela

Kun ajattelen saavutettavuutta, ajattelen tietoa. Tietoa erilaisista lukemisen ja kokemisen tavoista. Olemmeko tunnistaneet eri tapoja kokea maailma, lukea ja nähdä?

Tiedon puute johtaa kapeaan käsitykseen ihmisestä ja rajoittaa mahdollisuuksia oppimiseen ja kokemiseen. Saavutettavuuden parantamiseksi tarvitsemme lisää tietoa. Tietoa esimerkiksi näkövammaisten tavoista käyttää nettiä tai lukivaikeuksien vaikutuksista oppimiseen.

Mistä tietoa saa? Oman kokemukseni mukaan tutkimustieto on tärkeää mutta erityisen vaikuttavaa tieto on siirtyessään ihmiseltä toiselle. Tuhattakin tutkimusta vaikuttavampaa on nähdä, miten näkövammainen selaa verkkosivuja ruudunlukijan avulla. Onneksi esimerkiksi kirjastoammattilaiset ovat heränneet kehittämään palveluja yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Lainsäädäntö ohjaa kirjastot saavutettavuuden kehittämiseen

Yleisten kirjastojen osalta tammikuussa 2017 voimaan astunut uudistettu kirjastolaki linjaa aikaisempaa lainsäädäntöä tiukemmin saavutettavuudesta. Laki ohjaa kirjastoalan ammattilaisia hankkimaan ja soveltamaan arjessa tietoa erityisryhmien palvelutarpeista.

Lain pykälässä 10 todetaan, että ”yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa”. Hallituksen esitykseen kirjatussa tekstissä todetaan myös, että yleisen kirjaston palveluissa ja aineistoissa tulee ottaa huomioon tasa-arvon vahvistaminen ja erityisryhmien, erityisesti lukemisesteisten, tarpeet.

Saavutettavuuden näkökulma on kirjoitettu myös yhteistyötä koskevaan pykälään. Lain mukaan yleinen kirjasto tuottaa palveluja yhteistyössä eri tahojen, kuten Celian kanssa. Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, jonka tuottamat äänikirjat ovat lukemisesteisten käytettävissä yleisten kirjastojen kautta.

Kirjaston lastenosaston hyllyt

Kuva: Sari Salovaara

Saavutettavuudesta valtavirtaa

Saavutettavuus on megatrendi, joka korostuu Suomessa erityisesti väestön voimakkaan ikääntymisen vuoksi. Ikääntymisen myötä erilaisten vammojen ja sairauksien määrä kasvaa. Asuntojen ja palvelujen tulee olla esteettömiä ja saavutettavia, jotta elämä jatkuu laadukkaana.

Saavutettavuus on trendi myös Euroopan unionissa. Vuonna 2016 EU:ssa hyväksytty saavutettavuusdirektiivi tuo painetta verkkopalvelujen saavutettavuuteen. Parhaillaan Suomen valtiovarainministeriössä valmistellaan direktiivin kansallista toimeenpanoa.

Myös vuonna 2014 solmittu kansainvälinen Marrakeshin sopimus pyrkii saavutettavuuden lisäämiseen. Sopimuksen päätavoite on mahdollistaa saavutettavassa muodossa olevien kirjojen siirtyminen valtioiden rajojen yli. Marrakeshin sopimuksen mukaan kirjastot voivat toimia saavutettavien aineistojen, kuten äänikirjojen välittäjinä yli kansallisten rajojen. Käytännössä sopimuksen hyväksyminen mahdollistaisi sen, että näkövammainen opiskelija saisi Suomessa käyttöön Englannissa tuotetun saavutettavan äänikirjan.

Saavutettavuus näkyy vahvasti juuri nyt sekä kansallisessa että kansainvälisessä lainsäädännössä. Lakiuudistusten myötä tietoisuus kasvaa ja tieto sataa meidän kaikkien laariin. Esimerkiksi verkkopalvelun saavutettavuuden kehittäminen parantaa palvelun käyttökokemusta kaikissa käyttäjäryhmissä.

Rauha Maarno

Rauha Maarno on Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja ja Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n hallituksen jäsen.


 
Siirry sivun alkuun
Yhdistyksen hallitus bloggaa

Yhdistyksen hallitus bloggaa
Hallituksemme jäsenten puheenvuoroja kulttuurin yhdenvertaisuudesta.

Sarjan Yhdistyksen hallitus bloggaa kaikki kirjoitukset