Ohita navigaatio

Henkilökunta bloggaa 30.7.2014

Rita Paqvalén: "Tänään kirjoitettiin historiaa!"

Harvoin olen ollut niin liikuttunut kuin viisi päivää sitten, kun kuljin Pietarsaaren katuja pitkin kaupungin ensimmäisessä Pride-kulkuessa. Loistavan orkesterin ja balkanilaisen biisin tahdittamana, noin 2000 ihmisten joukko valtasi Pietarsaaren kadut koostuen mm. kaupunginjohtajasta, oikeusministeristä, papeista, eri puolueiden ja järjestöjen edustajista, tavallista kansalaisista monessa sukupolvessa sekä HLBTI*-aktivististeista.

Katujen laidalla seisoi vähintään yhtä monta kannustajaa - monet sateenkaariväreihin pukeutuneena - osallistuen tähän iloiseen kansanjuhlaan taputtaen, hymyillen ja näin osoittaen, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön oikeudet eivät ole ainoastaan vähemmistöjen asia vaan kaikkia koskeva ihmisoikeuskysymys. Kaupunkilaisten osallisuus tapahtumaan korostui myös Heidi Lunabban ja Ilar Gunilla Perssonin yleisötaidehankkeessa Tvättlina - Pyykkinaru, jonka seurauksena sisäpihoja, parvekkeita, katuja ja muita julkisia paikkoja koristivat sateenkaariväriset pyykkinarun.

JeppisPride -kulkue 26.7. Edustalla kulkueen orkesteri ja taustalla sateenkaari pyykkinaru.

>JeppisPride -kulkue 26.7. Edustalla kulkueen orkesteri ja taustalla sateenkaari pyykkinaru. Kuvaaja Rita Paqvalén.

Siinä hetkessä kiihko, jolla pieni vähemmistö kaupungissa oli kuluneena vuotena äänekkäästi vastustanut tapahtumaa, tuntui kaukaiselta. Jeppis Pride -festivaalia (Pietarsaari 25.-26.7.2014) on edeltänyt vuoden pituinen vastenmielinen media- ja verkkokeskustelu, jossa konservatiiviset äänet ovat rankasti tuominneet tapahtuman. Harvoin uskonnollisen, pienen ryhmän kiihkomielinen vastustus on kuitenkin synnyttänyt näin moninaisen ja kauniin kansanliikkeen! Kuten yksi järjestäjistä Facebookissa totesi: "Tänään kirjoitettiin historiaa!".

Kulttuuria kaikille -palvelu osallistui Jeppis Pride -ohjelman järjestämällä paneelikeskustelun Oikeus
kulttuuriin!
(25.7.) yhteistyössä Jeppis Priden ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Paneeliin osallistui vt. museotoimenjohtaja Selma Green (Pohjanmaan museo), kirjastoasiantuntija Päivi Jokitalo, Pietarsaaren kulttuurisihteeri Marja-Leena Pitkäaho sekä allekirjoittanut. Olin myös kutsunut pari muuta kulttuurilaitosta paneeliin, mm. kaupungin kirjaston, jotka vastasivat toistuviin sähköpostikyselyihin hiljaisuudella. Kun lopulta soitin kaupungin kirjaston johtajalle sain vastauksen, ettei kirjasto osallistu paneeliin. Syyksi hän ilmoitti, ettei kirjasto halua näkyä tässä yhteydessä.

Kirjastojohtajan kielteinen asenne herätti minussa sekä Jeppis Pride -festivaalin järjestäjissä ihmetystä. Kirjastot, nuo matalan kynnyksen tilat, ovat historiallisesti olleet paikkoja, jotka eri vähemmistöt ovat kokeneet omakseen yhteiskunnassa, jossa heidän historiastaan on vaiettu. Näkemystä kirjastojen avoimuudesta tukee myös Kulttuuria kaikille -palvelun kesäkuussa julkaisema selvitys "Hurjan paljon enemmän queer!" - Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen toiveita ja kokemuksia taide- ja kulttuuritarjonnasta (kirjoittajat Emmi Lahtinen & Rita Paqvalén), joka oli myös tämän seminaarin lähtökohta. Jotenkin tuntui hyvin ikävältä, että kielteinen vastaus tuli juuri kirjastosta.

Päivi Jokitalo, Selma Green, Rita Paqvalén ja Marja-Leena Pitkäaho Oikeus kulttuuriin! -paneelikeskustelussa

Päivi Jokitalo, Selma Green, Rita Paqvalén ja Marja-Leena Pitkäaho Oikeus kulttuuriin! -paneelikeskustelussa 25.7.2014. Kuvaaja Jenni Kemppi.

"Oikeus kulttuuriin!" -paneelikeskustelun erityisfokukseksi muodostuivat siksi kirjastot ja se, miten kirjastot voisivat paremmin palvella HLBTI-yleisöjä. Päivi Jokitalo mainitsi mm. HLBTI-sensitiivisen luetteloinnin, sateenkaariaiheiset näyttelypöydät, henkilökunnan asenteiden tarkastelemisen ja normikriittisyyteen kouluttamisen sekä HLBTI-sensitiivisen asiakaspalvelun keinoina sateenkaariyleisöjen huomioimiseen. Yleisön edustaja Ruotsista kertoi Uumajan kirjastosta, jolla on HLBTI-aiheinen kokoelma. Sateenkaarikokoelma löytyy myös esimerkiksi Hallonbergenin kirjastosta, joka oli ensimmäinen kirjasto joka on saanut RFSL:n
(Ruotsin vastine Seta ry:lle) HLBTI-sertifikaatin
** (sen jälkeen myös Sollentunan kirjasto on sertifioitu ja Tukholma on seuraavana vuorossa). Paneeliin Sateenkaarimerkitty kokoelma palvelee erityisesti sateenkaariperheiden lapsia ja nuoria sekä kaikki niitä, jotka etsivät HLBTI-vähemmistöjen arkea ja elämää kuvaavaa kirjallisuutta. Yleisöstä Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja Mikko Väisänen muistutti myös Syrjinnästä vapaa alue -kampanjasta, joka toimii sisäasiainministeriön alaisuudessa ja jonka kautta taide- ja kulttuurilaitokset voivat näkyvästi osoittaa avoimuutensa.

Panelistit korostivat julkisilla varoilla toimivien taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteisestä vastuusta palvella kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti. Selma Green totesi, että laitosten on korvamerkittävä rahaa saavutettavuuteen ja pidettävä huolta siitä, että taloudelliset argumentit eivät polje ihmisoikeuksia. Hänen edustamansa laitos, museo, on kansakunnan muisti ja hänen mukaansa juuri museoiden on kysyttävä itseltään kenen muistia he edustavat, ja varmistettava ettei museo ainoastaan edusta museohenkilökuntaa. Marja-Leena Pitkänen kannusti yleisöä rohkeasti antamaan palautetta siitä, minkälaista kulttuuria he toivoisivat kokevansa Pietarsaaressa sekä miten hän kulttuurisihteerinä voisi paremmin palvella kaupungin HLBt-yhteisöä. Yleisö osallistui ahkerasti ja keskustelun tuloksena syntyi monta rakentavaa ideaa siitä, miten Pietarsaaren kulttuurielämästä voisi tehdä sateenkaariyleisöjä huomioivamman.

Paneelikeskustelu oli erinomainen jatke Taiteen edistämiskeskuksen, Kulttuuria kaikille -palvelun sekä Seta ry:n aikaisemmin kesällä (27.6.2014) Helsinki Pride -festivaalin yhteyteen järjestettyyn seminaariin Taike Pride - Yhdenvertaisuus taiteen kentällä HLBTIQ -näkökulmasta***.

Tarja Halonen, Katriina Rosavaara ja Aija Salo

Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n (joka ylläpitää Kulttuuria kaikille -palvelua) puheenjohtaja Tarja Halonen, Seta ry:n varapuheenjohtaja Katriina Rosavaara sekä Seta ry:n pääsihteeri Aija Salo Taike Pride-seminaarissa 27.6.2014. Kuvaaja Aura Linnapuomi.

Seminaarin yhteydessä julkistettiin Kulttuuria kaikille -palvelun aikaisemmin mainittu selvitys "Hurjan paljon enemmän queer!" ja tämän seminaarin pääpainopiste oli HLBTI-vähemmistöt taiteen tekijöinä. Seminaarissa keskusteltiin mm. rahoituksesta ja niistä mahdollisista esteistä, joihin taiteilija voi törmätä tehdessään normeja haastavaa ja rikkovaa taidetta. Vaikka suurin osa seminaariin osallistujista oli yksimielisiä siitä, että ajatus erityisestä HLBTI-taiteesta on ongelmallinen, todettiin kuitenkin että tila HLBTI-teemoille ja normikriittisten esittämistavoille taiteen kentällä ei aina ole itsestään selvä. Todettiin myös, että tarve HLBTI-aiheisille kertomuksille on edelleen suuri. Kuten teatteriohjaaja ja taideneuvoston jäsen Pauliina Feodoroff alustuksessaan totesi, on syytä kiinnittää huomiota kysymykseen: Kenen ja keiden tarinaa kerrotaan kun Suomi täyttää 100 vuotta?

Kirjoittaja Rita Paqvalén / Kulttuuria kaikille -palvelu

* HLBTI = homo, lesbo, biseksuaalinen, trans- ja intersukupuolinen.

** Lue lisää (suomeksi) HLBTI-sertifioinnista sekä HLBTI-sensitiivisesta kirjastotyöskentelystä paneeliin osallistuneen Päivi Jokitalon uudesta blogista Heterogeeniset homot (Löykkiön kirjaston blogi).

*** Seminaarin puhujina olivat Minna Sirnö, Pauliina Feodoroff, Rita Paqvalén, Katriina Rosavaara, Juha-Heikki Tihinen, Heidi Lunabba, Laura Lilja, Reima Hirvonen, Anna Talasniemi, Johanna Hautakorpi ja Veikko Kunnas. Käytännön järjestelyistä vastasi Solja Järvenpää.

[Blogi on päivitetty 1.8.2014]

 
 
Siirry sivun alkuun
 Henkilökunta bloggaa

Henkilökunta bloggaa
Mira, Rita, Outi K., Aura, Sari ja Outi S. kirjoittavat Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Sarjan Henkilökunta bloggaa kaikki kirjoitukset