Ohita navigaatio

Henkilökunta bloggaa 12.6.2014

Outi Salonlahti: Kulttuuripääkaupunki haastaa vallan

Uumaja on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2014. Yksi vuoden pääteemoista on Challenging Power, vallan haastaminen. Tapasimme teeman vastuuhenkilön Jennie Brandénin ja ohjelmistotuottaja Shauna Adamsin.


Valokuva Jennie Brandénista Valokuva Shauna Adamsista
Jennie Brandén
Shauna Adams

Challenging Power -teema toteutuu kulttuuripääkaupungin rahoittamien projektien kautta. Yhdistävänä tekijänä ovat normikriittisyys ja toisin katsominen. Teeman kautta kaupunkilaiset ovat saaneet kohdata esimerkiksi joukon pahoinpidellyn näköisiksi meikattuja naisia keskustassa ja naisten sukupuolielimiä muistuttavan taideteoksen, jonka läpi voi kävellä. Yksi hankkeista on Festival Normal, joka haluaa ravistella normaaliuden käsitettä ja teatterikenttää kyseenalaistamalla esimerkiksi sen, kuka voi olla lavalla. Saavutettavuus on tärkeä osa tapahtumaa: festivaalin sanoin "saavutettava näyttämötaide ei ole poliittisesti korrektia, vaan poliittinen oikeus."

Festival Normalin punainen esite ja musta muovinen festivaalipassi, jossa lukee valkoisella pistekirjoituksella Festival Normal

Kaikkia kulttuuripääkaupunkivuoden projekteja kannustetaan edistämään yhdenvertaisuutta rahoituksen kriteereillä ja hankkeita seurataan eri tavoin. Ajatuksia herättävää oli kuulla esimerkiksi tilastoista, joilla voidaan todeta kuinka sukupuolten tasa-arvo toteutuu tapahtumissa. Eroja näkyy muun muassa taiteenlajien välillä: teatteri- ja kirjallisuustapahtumissa on esiintyjistä keskimäärin lähes puolet ollut naisia, mutta metallimusiikin festivaalilla vain prosentti! Syynä ei voi olla se, ettei metallimusiikki naisia kiinnostaisi, koska yleisössä naisia näkee paljon enemmän.

Entä millaisSaamen lippu, joka on muokattu sateenkaaren väreihin ta on kuulua vähemmistöön vähemmistön sisällä? Aiheeseen on tartuttu mm. Queering Sápmi -hankkeella, joka tekee queer-saamelaista taidetta näkyväksi ja kertoo vaiettuja elämäntarinoita. Hankkeella halutaan varmistaa, että queer-näkökulma on myös projektin päätyttyä esillä saamelaiskulttuurissa ja toisinpäin.

Uumajalla on pitkä historia työskentelystä valtarakenteiden ja tasa-arvon kanssa, eikä normikriittisyys ole uusi asia. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kaupunginhallinnossa on ollut 30 vuotta tasa-arvotyöntekijä. Meitä ilahdutti kuulla vierailumme aikana eri yhteyksissä, että Uumajassa keskustelua ei pelätä, vaan vaikeita ja ristiriitaisiakin asioita halutaan nostaa esille. Esimerkiksi saamelaisyhteisössä on kulttuuripääkaupunkivuoden aikana noussut kiivasta keskustelua siitä, mikä on oikeaa saamelaistaidetta ja kuka on saamelainen.

Uumajan tavoitteena on olla saavutettavin kulttuuripääkaupunki. Uumajassa aiotaan toteuttaa kysely yleisölle ja tekijöille siitä, kuinka heidän mielestään saavutettavuus toteutui kulttuuripääkaupunkivuonna. Myös Turun kulttuuripääkaupunkivuonna saavutettavuus oli tärkeä painopiste. Uumajassa ei ole yhtä tarkkaa saavutettavuussuunnitelmaa kuin Turussa, mutta projektien toteuttajia on koulutettu saavutettavuudesta ja heidän käytössään on esimerkiksi tarkistuslistoja.

Adamsin ja Brandénin mukaan vuoden aikana opitaan paljon uutta, ja vallan haastaminen jatkuu kulttuuripääkValokuva Outi Salonlahdesta kädet kurkotettuna ylös, taustalla banderolli jossa lukee ruotsiksi ja englanniksi aupunkivuoden jälkeenkin. Ainakin Uumajaan rakennettava Ruotsin ensimmäinen naisten historiaan keskittyvä museo luo yhden pysyvän foorumin tasa-arvokysymyksille. Vaikka yhdenvertaisuuden edistäminen on Uumajassa tuttua, työ ei lopu kesken!


Teksti: Outi Salonlahti / Kulttuuria kaikille -palvelu

Brandénia ja Adamsia oli haastattelemassa myös SariSalovaara / Kulttuuria
kaikille /palvelu.

Kirjoittaja lähdössä kotimatkalle inspiroituneena Uumajan asenteesta!

 
 
Siirry sivun alkuun
 Henkilökunta bloggaa

Henkilökunta bloggaa
Mira, Rita, Outi K., Aura, Sari ja Outi S. kirjoittavat Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Sarjan Henkilökunta bloggaa kaikki kirjoitukset