Ohita navigaatio

Henkilökunta bloggaa 28.8.2013

Valokuva Sari Salovaarasta

Keskustelua teatterin tulevaisuudesta

Iltapäivä oli kuuma Metson auditoriossa, mutta uni ei päässyt vaivaamaan. Vireä kooste puhujia ja keskustelijoita oli saatu samaan tilaan Tampereen Teatterikesässä 9.8.2013. Kysymyksiä ja kyseenalaistamista tehtiin, mutta rakentavalla mielellä.

Käydyn keskustelun aiheena oli Kenelle teatteria tehdään vuonna 2030. Suomen teatterit ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu houkuttelivat alustajia ja panelisteja visioimaan haasteita ja utopioita etenkin moninaisuudesta, saavutettavuudesta ja tulevaisuuden teatterista.

Mieleen jäi pyörimään teatterialaa ravistelevia kysymyksiä, joita tuli alan sisältä yhtä paljon kuin ulkopuoleltakin. Onko teatterialalla ylimielisyyttä vai miksi teatteriesityksissä toistetaan usein stereotypioita? Miksi Teatterikorkeakouluun pääsi tänäkin vuonna vain "perisuomalaisia" skandinaavisen normin täyttäviä opiskelijoita? Entä muuttuvien yleisöjen elämään sisälle meneminen ja odotusten kohtaaminen, onnistuuko se teatterissa? Onko esitysten kuvailutulkkaaminen näkövammaisille mahdoton nakki?

Puhujista kulttuuriasianneuvos Marjo Mäenpään (OKM) utopiassa teatterit ovat vuonna 2030 luovan johtamisen pyhättöjä. Ne myös hyödyntävät monitaiteisesti sekä -tieteisesti teknologiaa saavutettavuuden hyväksi. Mäenpää valaisi rahoitusperiaatteita ja muistutti kulttuuripoliittisista linjauksista: saavutettavuus, moninaisuus ja osallisuus ovat tärkeitä. Muutoksen luomisen välineitä hänen näkökulmastaan ovat indikaattorit, lainsäädäntö ja kannustimet. Mäenpää kaipasi kentältä uusia kuvioita teattereiden ja esimerkiksi koulujen, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja yritysten välille. Hän toivoi myös kaksisuuntaisuutta: hänenkin virkamiehenä täytyy saada tietää teatterikentän tarpeista.

Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenbergin puheenvuoro herätteli yleisöä eikä päästänyt kysyjiä helpolla. Hän tuuletti oletuksia ja normeja ja totesi teatterin naisvaltaisen yleisön olevan kilttiä. Teatterilla on hänen mukaansa kaikki mahdollisuudet edistyksellisyyteen, mutta muutos ei tapahdu itsestään. Asioihin pitää tarttua ja tehdä sitkeästi töitä, tutkia rakenteita ja niiden vaikutusta yksilöihin ja päinvastoin.

Valokuva panelisteista

Tilaisuuden paneelia veti Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén ja keskustelemassa olivat mm. Turun kaupunginteatterin johtaja Raija-Liisa Seilo, Teatterikeskuksen toiminnanjohtaja Maaria Kuukorento ja Tampereen kaupungin vs. esteettömyysasiamies Amu Urhonen. Kuva: Sari Salovaara

Paneelikeskustelussa laaja joukko asiantuntijoita valaisi erilaisia tulokulmia. Teatterinjohtajan suulla avaimet ovat teattereilla itsellään, tekemisen sisällöissä ja erilaisissa yhteistyökuvioissa. Alan kouluttajien vastuuta tähdennettiin. Rajojen murtuminen monilla tavoin teatterin yleisöjen ja tekijöiden välillä tuntui olevan väistämätöntä.

Valokuva panelisteista

Mukana paneelissa olivat myös Näkövammaisten kulttuuripalvelun hallituksen puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Opetusteatterin johtaja Jyri Pulkkinen, Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Marjo Mäenpää. Kuva: Sari Salovaara

Osallistujille (ainakin meille kuulijoille) taisi jäädä päällimmäiseksi tunne, että tätä lisää! Aika tuntui loppuvan lyhyeen kun puhe soljui keskustelevasti ja kysymyksiin etsittiin vastauksia. Puheenjohtajan loppukiteytys oli suurin piirtein tällainen: teatteri muuttuu, mutta ei häviä ja asenteet teatterin sisällä ovat kehityksen kulmakivi.

Valokuva tilaisuuden yleisöstä

Yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti. Kuva: Sari Salovaara

Tiedot Kenelle teatteria tehdään 2030 -tapahtuman ohjelmasta ja puhujista löytyvät tästä linkistä.

 
Siirry sivun alkuun
 Henkilökunta bloggaa

Henkilökunta bloggaa
Mira, Rita, Outi K., Aura, Sari ja Outi S. kirjoittavat Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Sarjan Henkilökunta bloggaa kaikki kirjoitukset