Ohita navigaatio

9.3.2018

Satakielikuukaudessa kohtaavat vallan ja leikin kielet

Still-kuva elokuvasta What language do you speak? Lalo Almeida
Still-kuva elokuvasta What language do you speak? Kuvaus: Lalo Almeida, ohjaus Elisa Bracher

teksti: Outi Korhonen 

"Aluksi ihmiset eivät ymmärtäneet meitä. Lapset nauroivat luokassa, jos sanoit jotakin väärin tai puhuit eri tavalla kuin muut. Sen tähden ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin olla hiljaa. Ja piti yrittää, yrittää oikein kovasti, olla mahdollisimman näkymätön.”

Sitaatti on Somaliasta Lontooseen muuttaneen tytön lause elokuvasta What language do you speak?, joka esitettiin Stoassa 6.3. osana Satakielikuukautta. Tytön opettaja kertoi opettavansa kolmeakymmentä eri äidinkieltä puhuville lapsille mahdollisimman salonkikelpoisen brittiaksentin ja sanaston, jotta heillä olisi käytössään kielen valta. Opettaja itse koki saavansa täysin erilaista palvelua hoitaessaan asioita puhelimella kuin paikan päällä, koska hänen puhetapansa aiheutti erilaisia oletuksia sosioekonomisesta asemasta kuin hänen ihonvärinsä. Havainto on surullisen terävä.

Dokumenttia seurasi keskustelu, joka käytiin Brasiliasta saapuneen ohjaaja Elisa Bracherin ja yleisön kanssa. Monenlaisia kokemuksia monikielisyydestä ja kielten välillä elämisestä nousi esiin. Brasilialainen nainen kertoi, kuinka heidän nelikielisessä perheessään keskustellaan illallispöydässä vuoroilloin eri kielillä. Jokaiselle perheenjäsenelle vahvimmaksi on muodostunut eri kieli, ja tätä seuraten jokainen sai omalla vuorollaan vahvimman kielensä yhteiseen keskusteluun. Dokumentissa japanilainen nainen muisti lopettaneensa kokonaan japanin puhumisen sen jälkeen, kun opettaja oli pyytänyt häntä laulamaan luokalle omalla kielellään ja luokka oli purskahtanut kovaääniseen nauruun. Mietimme, millaista herkkyyttä tarvitaan kasvattajilta, jotteivät hyvää tarkoittavat aikomukset nostaa kieliä rikkautena käänny itseään vastaan. 

Hyviä ratkaisuja tällaiseen kysymyskenttään löytäneestä hankkeesta Itä-Helsingin uudet suomen kielet oli paikalla yhteisötaiteilija Heidi Hänninen, joka kertoi, miten alueella luodaan uusia suomen kieliä ja eri kielten välille syntyy hierarkioita. Saman viikon Satakieliblogista muistin itse kolttasaamelaisen Mari Korpimäen surun siitä, miten hän kaipaa sydämensä kieltä, omaa äidinkieltään, jota ei ymmärrä tai osaa puhua.

Kieli on identiteetti, kieli on mukana kulkeva koti, kieli on valtaa tai sen puutetta, ja jokainen kieli on avain maailmaan, joka on vähän erilainen kuin muut. Kieli on yhteisön muisti, joka varastoi tiedon työkalut ja sen, mitä tunteista voi sanoa.

Kaikesta tästä ja paljosta muusta muistuttaa parhaillaan käynnissä oleva Satakielikuukausi. Tämä vuosittainen monikielisyyttä juhliva jakso kansainvälisen äidinkielen päivän (21.2.) ja maailman runouden päivän (21.3) välillä toteutuu nyt neljättä kertaa. Satakielikuukausi on nyt laajentunut pohjoismaiseksi monikielisyyskuukaudeksi nimeltä Multilingual Month. Monikielisyyskuukauden aihepiiriin luemme tapahtumia, hankkeita ja uutisia, jotka toteutetaan Pohjoismaissa ei-valtakielillä tai jotka käsittelevät monikielisyyttä. Naistenp�iv�n� 8.3. julkaistiin persiankielinen kirja Monikielisess� kirjastossa Pasilassa.

Naistenpäivänä 8.3. Pasilan monikielisessä kirjastossa julkaistiin Samira Shiripoorin (kuvassa) persiankielinen esikoisteos. Persian- ja suomenkielisessä tapahtumassa käytiin läpi myös naisten oikeuksien historiaa Suomessa ja maahanmuuttajanaisten asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla, mistä Bahar Mozaffari kertoi persian kielellä UTH-tutkimuksen pohjalta. Tapahtuman koordinoi Kiamars Baghbani. Kuva: Outi Korhonen

Satakielikuukauden tapahtumia Suomessa

Olemme Satakielikuukauden puolivälissä ja paljon on jo koettu, mutta vielä ehtii mukaan. Osa tapahtumista on toistunut vuosittain Satakielikuukauden jo nelivuotisen historian aikana ja samalla kirkastanut luonnettaan, muotoaan ja merkitystään tekijöille ja yleisöille. Tällaisia ovat ainakin Leikin sata kieltä ja tarinaa -messut, Satakieliklubi ja monikieliset satutuokiot.

Kitari Mayele avasi Leikin sata kieltä ja tarinaa -messut

Kitari Mayele koordinoi Leikin sata kieltä ja tarinaa -messuja. Kuva: Outi Korhonen

Leikin sata kieltä ja tarinaa -messut (1.3. 2018, Stoa, Helsinki) on kasvatusalan ammattilaisille ja lasten vanhemmille suunnattu tapahtuma, joka palvelee kasvattajien tarpeita monikieliseen ja -kulttuuriseen varhaiskasvatukseen liittyvien ideoiden jakamisen ja omaksumisen tilana. Helsingin kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden, Monikielisen kirjaston sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyönä toteutetut messut koettiin nyt jo kolmannen kerran, tällä kertaa Stoassa. Tärkeäksi muodostuneelle tapahtumalle suunnitellaan jo jatkoa ensi vuodelle. 

Satakieliklubi (17.3.2018 Vuotalo, Helsinki) lähti alunperin erikielisten kirjailijoiden oikeuksia ajavan Sivuvalo-projektin aloitteesta hakemaan tapahtumamuotoa, jossa ei-valtakielisten kirjailijoiden työstä voisivat nauttia myös henkilöt, jotka eivät ymmärrä tekstien alkukieltä. Monikielisessä multimediaklubi-illassa erikieliset runoilijat lukevat tekstejään ja samalla kuullaan runojen pohjalta improvisoitua musiikkia ja nähdään visuaalista tarinankerrontaa heijastettujen videoiden, kuvien ja valojen avulla. Alkukielisten tekstien rinnalla nähdään tai kuullaan käännöksiä suomeksi tai englanniksi. 

Satakieliklubi on osa Mutanttikieltä-multimediarunoiltojen sarjaa, joita koordinoi runoilija ja visuaalinen suunnittelija Daniel Malpica. Viime vuoden tapaan Satakieliklubi kokoaa yhteen runoilijoita eri Pohjoismaista. Tällä kertaa mukana ovat runoilijat Kawther AbuHani (Palestiina/ Tukholma), Olga Jitlina (Venäjä), Oliver Whitehead (UK/Helsinki), Éfrin González (Guatemala/ Kööpenhamina) ja Mehdi Ghasemi (Iran/ Tampere) sekä muusikot Natalia Castrillón ja Romulus Chiciuc. Visuaalisesta ilmeestä vastaa Jaime Culebro ja illan juontaa Kasper Salonen, valoista vastaa Vuotalo.

Satakieliklubin vuonna 2017 juonsi Minna Joenniemi. Kuva: Jaime Culebro

Satakielikuukauden tapahtumia on Helsingin lisäksi myös muissa Suomen kaupungeissa. Tänä vuonna Jyväskylän yliopiston Rajojen yli -tutkimushanke järjestää yhteistyössä Keski-Suomen Kirjailijat ry:n kanssa Crossing Borders -kirjallisuusillan 14.3. Monikulttuurikeskus Gloriassa, Jyväskylässä, jossa keskustelevat runoilijat Hamdam Zakirov (kieli venäjä) ja Aya Chalabee (kieli arabia).

Vuosittain on toteutettu myös jokin monikielisyyttä sivuava näyttely. Tällä kertaa se on Mennään jo naapuriin, joka on esillä Stoan galleriassa Helsingin Itäkeskuksessa 24.3.2018 asti ja lähtee sieltä kiertämään lastenkulttuurikeskuksia. Näyttely on syntynyt kirjailija Riina Katajavuoren ja kuvittaja Salla Savolaisen samannimisen lastenkirjan (Tammi 2017) pohjalta yhteistyössä Stoan kanssa.  Kirjassa vieraillaan Suomeen asettuneiden lapsiperheiden kodeissa, joissa on kulttuurista ja kielellistä perimää monesta eri ilmansuunnasta. Kirjailija kuvaa vierailuja 8-vuotiaan Vellamon mutkattomasta näkökulmasta ja kuvittaja kutsuu lukijan mukaan yksityiskohtaisen havainnoivilla, sydämellisen värikkäillä kuvillaan. 

Kuva: yksityiskohta Salla Savolaisen kuvituksesta Mennään jo naapuriin -kirjaan. Kuva perustuu piirrokseen, jonka Kreikasta ja Brasiliasta Suomeen tulleen perheen tytär teki selvittääkseen perheen kommunikaatioita eri kielillä. Julkaistu tässä kuvittajan luvalla.

Useana vuonna toteutettujen Sadan kielen sadut -satutuntien teemoilla jatkaa Satukaravaani-hanke, jossa tarjotaan omakielisiä satutunteja suurimmilla maahanmuuttajakielillä. Hanke alkoi Kontulasta arabiankielisillä ja kurdinkielisillä tuokioilla. Hankkeessa ovat mukana Itäkeskuksen, Kannelmäen, Kontulan, Maunulan, Malmin, Pasilan ja Vuosaaren sekä Hyvinkään, Kirkkonummen ja Porvoon kirjastot. Satukaravaani matkaa vielä kauan Satakielikuukauden jälkeenkin. Hanketta koordinoi Pia Terrihauta.monikielinen kehtolauluinstallaatio

Kuva: Mennään jo naapuriin -näyttelyssä on esillä myös (UN)REST kehtolauluinstallaatio, jossa voi kuunnella kehtolauluja 30 kielellä. Kuva: Outi Korhonen

Poimintoja Satakielikuukaudesta muista Pohjoismaista

Muista Pohjoismaista olemme saaneet tietoja monista tapahtumista, joita päivitämme lähinnä facebookiin. Reykjavikissa on toteutettu Multilingual Monthiin liittyen monikielisiä runoiltoja (ÓsPressan), kansainvälinen äidinkielen päivän seminaari, joka käsitteli maailman kielten sanakirjoja (Vigdís International Centre for Multilingualism and Intercultural Understanding) ja monenlaisia lasten monikielisyyskasvatusta tukevia tapahtumia (Móðurmál association). Norjassa monikielinen kirjasto tarjoaa materiaalipaketteja eri kirjastoille ja kouluille äidinkielen päivän viettämistä varten. Äidinkielen päivän vietosta onkin tullut Norjassa jo osa monien kirjastojen ja koulujen vuosikelloa.

Tukholmassa järjestettiin suuri somalinkielinen lasten lukemiseen keskittyvä tapahtuma 24.-25.2. (Rinkeby Folkets hus). Litteraturcentrum Uppsala julkaisi uuden monikielisen antologian Välkommen hem, välkommen hit, jossa on tekstejä useilta ICORN-kirjailijoilta eri pohjoismaista. Uppsalassa järjestetään 15.3. vähemmistökieliä koskeva seminaari, jossa puhuu myös Kulttuuria kaikille -palvelun johtaja Rita Paqvalén. 

Satakielikuukausi ja Multilingual Month verkossa 

Multilingual Month seuraa monikielisiä organisaatioita, tapahtumia, ideoita ja projekteja eri Pohjoismaista verkkosivullaan ja facebookissa. Multilingual Monthin sivulle kootaan myös digiarkistoa alueella toimivista projekteista ja organisaatioista. 

Noin kuukauden ajan 2-3 kertaa viikossa ilmestyvässä blogissa monikielisyyden parissa eri rooleissa toimivat ihmiset kirjoittavat työstään tai asiaa koskevista ajatuksistaan eri Pohjoismaista. Blogiin sisältyy myös erityisesti saamelaiskieliä koskeva tekstikokonaisuus, jonka on kuratoinut Yle Sapmin toimittaja Helga West. Kokonaisuuden blogitekstejä on kahdella saamenkielellä sekä suomeksi, norjaksi ja englanniksi. 

Multilingual Monthin Facebook-sivulla jaamme tapahtumia, niitä dokumentoivia kuvia ja / tai videoita ja muita monikielisyyteen liittyviä uutisia eri Pohjoismaista. Jaettavista tapahtumista tai muusta monikielisyyteen liittyvästä voi mielellään tiedottaa joko facebookissa vinkkaamalla hashtagilla #multilingualmonth tai #satakielikuukausi tai viestittämällä sähköpostitse Outi Korhoselle (etunimi.sukunimi@cultureforall.fi). Satakielikuukauden facebook-sivu keskittyy etupäässä Suomessa tapahtuviin asioihin. 

Satakielikuukausi on monialainen ja kaikille avoin niin tekijöinä kuin kokijoina. Tutkijat, opettajat, varhaiskasvattajat, yhdistysaktiivit, taiteilijat, kirjoittajat ja lukijat voivat nostaa asiaa esiin haluamillaan tavoilla omissa ympäristöissään. Kaikesta käynnissä olevasta emme tiedä, mutta olemme uteliaita kuulemaan lisää ja erityisen arvokkaana pidämme sitä, että tapahtumia ja muita aloitteita monikielisyyskuukauteen liittyen syntyy itsenäisesti eri tahoilla.

Satakielikuukauden työryhmässä alusta asti mukana olleena toivon, että onnistumme kehittämään Satakielikuukautta avoimeksi kokeilemisen, jakamisen, yhteisen oppimisen ja tutkimisen mahdollisuudeksi, jonka yhä useampi iso tai pieni organisaatio tai ihminen alkaisi huomioida osana vuoden kulkua. Pohjoismaisen yhteistyön kautta saamme uusia ideoita ja voimme jakaa naapurimaihin Suomen onnistuneita käytäntöjä. Haemme kuitenkin myös lähelle tulevia ja konkreettisia kokemuksia monikielisyydestä, jokaiselle tilanteensa mukaan. 

***

Multilingual Month -kokonaisuutta koordinoi Kulttuuria kaikille -palvelun hanke "Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana", joka on osa Pohjoismaisen Ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden hanketta Norden 2020. Satakielikuukautta Suomessa koordinoi Kulttuuri Helsinki (erityisesti Stoa ja Caisa) sekä Kulttuuria kaikille -palvelu, mutta se on luonteeltaan avoin eikä sitä omista kukaan.

Linkit: https://multilingualmonth.org/
Facebook: Multilingual Month ja Satakielikuukausi


Outi_Korhonen_kuva_Patrik_RastenbergerKirjoittaja:
Outi Korhonen on monikielisissä ympäristöissä toimiva taidekasvattaja ja -koordinaattori, joka koordinoi Kulttuuria kaikille -palvelussa hanketta Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana sekä tämän osana Multilingual Month -kokonaisuutta. Työn ulkopuolella hän elää kaksikielistä perhe-elämää chileläis-suomalaisen perheensä kanssa ja rakentaa monikielisiä ääni-installaatioita Soni-adores-työryhmässä. Kuva: Patrik Rastenberger (rajattu perhekuvasta)
 
Siirry sivun alkuun