Ohita navigaatio

Katriina Rosavaara 4.10.2012

Homotrendi vai homottelutrendi

Homot ovat nyt muotia, on kuulemma trendikästä kirjoittaa homoista. Homohahmot valtaavat tv-sarjat, täyttävät teatterien näyttämöt, kovat kannet, pokkarit ja elokuvat. Onko tosiaan näin, vai ovatko homot vuonna 2012 samaa, kuin naiset 1900-luvulla? Ensi kertaa näkyvissä kokonaisina ja epätäydellisinä?

Kun naiset viimein pääsivät opiskelemaan, he valtasivat yliopistot. Siirtyessään työelämään he veivät työpaikat, kadottivat vallan tai vetelehtivät laiskoina kotona lapsia hoitaen. Naiskirjailijat, naismuusikot ja naistaiteilijat loivat naistaidetta, joka kiinnosti tietenkin vain naisia. Toki myös muuhun kulttuuriyleisöön kuului naisia, mutta he pitivätkin kirjaillisuudesta, muusiikista ja taiteesta, eivät naisista. Naistrendi jatkuu etuliitteen merkitsemässä muodossa edelleen, mutta urheilun puolella sille on kehittynyt mullistavan looginen vastine. Lontoon olympialaisten kisaohjelmassa oli miesten jalkapallo-ottelu, ennen kun oli vain jalkapallo-otteluita ja naisten jalkapallo-otteluita.

Sanotaan, että Ginger Rogers teki kaiken saman kuin Fred Astaire, mutta takaperin ja korkokengät jalassa. Samalla periaatteella homot ovat olleet kulttuurissa läsnä olevia, mutta hiljaisia hahmoja. Siistejä, kohteliaita, hillittyjä ja huomiota herättämättömiä. Kivoja homoja. Mietinkin, että onko nyt kuitenkin käynyt niin, että kun moniäänisten homohahmojen esittäminen on tässä ajassa tullut kulttuuriareenoilla mahdolliseksi, se tulkitaan trendiksi, vaikka kyseessä on vain näkyväksi tuleminen? Täällähän me olemme aina olleet, joka paikassa.

Törmäsin myös trendihomoihin, niitäkin on nyt kuulemma kaikkialla. Pikainen googletus osoitti lähteen keskustelupalstoille, haukkuperinne jatkuu uuden etuliitteen kera. Miksi homottelu ei lopu, jos homot ovat niin trendikkäitä?

Lainsäädännöllinen yhdenvertaisuuskehitys on hidasta, tasa-arvoinen avioliittolaki elää vasta aloitetasolla, eikä samansukupuolisten pariskuntien perheen ulkopuolisen adoption mahdollistavasta laista ole tietoa. Tiistaina Ukrainan parlamentissa äänestettiin Pietarissa jo voimassa olevan homofobisen propagandalain vastine läpi murskaluvuin. Vastaavan lain voimaansaattamisen mahdollisuutta koko Venäjän alueella tutkitaan. Eilen Serbian poliisi kielsi Pride-kulkueen Belgradissa vedoten pelkoon väkivaltaisuuksista. "Ongelmamme ei ole, että emme marssi lokakuun kuudentena päivänä vaan se, miten selviämme jatkuvasta vainoamisesta", aktivisti ja paraatin järjestäjä Boban Stojanovic sanoi.

Homofobinen lakitrendi on saatava pysäytettyä, ettei se vaaranna koko itäisen Euroopan ihmisoikeuskehitystä. Myös homottelutrendi on jatkunut aivan liian kauan, ja siihen voi jokainen puuttua heti omassa ympäristössään. Voisivatko kulttuuri-instituutiot ja koulut olla ensimmäisiä virallisesti homotteluvapaita tiloja Suomessa? Uudet kuntapäättäjät valitaan pian, äänestä kiusaamattomuuden, moniäänisyyden ja yhdenvertaisuuden puolesta 28.10.2012.

Katriina Rosavaara

 
 
Siirry sivun alkuun
Katriina Rosavaara

Katriina Rosavaara
Katriina Rosavaara on helsinkiläinen kuvataiteilija (TaM) ja kirjailija. Kirjoittamisessa ja kuvataiteessa Rosavaara tutkii identiteettiin, muistiin ja tilaan liittyviä teemoja. Yksityisnäyttelyiden lisäksi Rosavaara on osallistunut ryhmänäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla. Rosavaara toimii aktiivisesti Seta:ssa ja Amnesty:ssa.

Sarjan Katriina Rosavaara kaikki kirjoitukset