Ohita navigaatio

22.6.2020

Elokuva- ja tv-alalla työskentely houkuttaa alan ammattilaisia epätasa-arvon kokemuksista huolimatta

Elokuva-alalla ilmenee paljon epätasa-arvoisuuden kokemuksia, mutta alalla toimivilla on voimakas halu jatkaa työskentelyään alalla. Tämä selviää Suomen elokuvasäätiön Cuporelta tilaamasta tutkimuksesta. Työllistymistä helpottavat ammatilliset verkostot ja monipuolinen osaaminen ja hankaloittavat verkostojen puute sekä alan työskentelyolosuhteet. Työllistymiseen vaikuttavaa syrjintää kohtaavat erityisesti naiset ja nuoret.

Tutkimuksesta käy ilmi, että elokuva- ja tv-alan työllistymiseen liittyvät epätasa-arvoisuuden kokemukset ovat yleisiä. Työllistymiseen vaikuttavaa syrjintää on kohdannut yli 40 prosenttia elokuva- ja tv-alalla toimivista ammattilaisista. Syrjinnän kokemukset ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, ja naiset kokevat syrjintää jo uran alusta lähtien. Syrjintä näkyy muun muassa siinä, millaisia töitä pääsee tekemään ja saako työyhteisöissä mahdollisuuksia kehittää osaamistaan.   

Elokuva-alalla vallitsee paikoin jako naisten ja miesten töihin. Osin jako johtuu opinnoissa tehdyistä valinnoista, mutta sukupuolittuminen syvenee myös työelämässä. Esimerkiksi kuvaajiksi tai leikkaajiksi suuntautuneet naiset eivät työllisty miesvaltaisiin kuvauksen tehtäviin läheskään siinä määrin kuin ovat alaa opiskelleet. He ovat miehiä useammin joko siirtyneet alan muihin tehtäviin tai kohdanneet työttömyyttä enemmän kuin vastaaville aloille erikoistuneet miehet. Myös alan muissa tehtävissä toimivat naiset näkevät toiminta- ja etenemismahdollisuudet alalla heikompina kuin miehet. 

”Tutkimus on toteutettu osana Suomen elokuvasäätiön tasa-arvon edistämisen toimenpideohjelmaa. Julkisena rahoittajana alan tasavertaisuus on säätiölle tärkeätä myös niiden ammattiryhmien osalta, jotka eivät ole suoraan säätiön tukiasiakkaina,” kommentoi elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen.

”Työroolien sukupuolittuminen ja syrjintäkokemukset alalla ovat huolestuttavia. Seuraava askel on löytää konkreettisia keinoja tilanteen kehittämiseksi ja esille nostettujen huolenaiheiden korjaamiseksi. Kutsummekin alan ammattijärjestöt keskustelemaan alan työskentelyolosuhteista ja niistä toimenpiteistä, joilla voitaisiin edistää tasavertaisuuden kasvua työpaikoilla,” Saarinen jatkaa.

Merkittävimpänä työllistymistä helpottavana tekijänä nousevat esiin ammatilliset suhdeverkostot ja monipuolinen osaaminen – tämä toistuu eri ammattialoilla ja eri sukupuolilla. Vastaavasti verkostojen puuttuminen vaikeuttaa työllistymistä. Työllistymistä hankaloittaa myös työmarkkinoiden alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle sekä vaikeiksi koetut työskentelyolosuhteet. Kyselyyn vastanneista erityisesti perheelliset ja naiset kertoivat, että epäsäännölliset työskentelyajankohdat ja työjaksojen ennustamattomuus ovat hankalasti sovitettavissa omaan elämäntilanteeseen. Vastaajat toivat esiin myös työn organisointiin tai työlainsäädännön noudattamiseen liittyviä epäkohtia. 

Tutkimuksen mukaan naisista yli kolmasosa, mutta miehistä vain joka kuudes kokee, että heillä ei ole voimavaroja työskentelyyn elokuva- ja tv-alalla. Alan vetovoimasta kuitenkin kertoo, että kaksi kolmasosaa alalla toimivista haluaa jatkaa työskentelyä alalla. Epätasa-arvoisuuden tai syrjinnän kokemukset eivät vähennä miesten tai naisten halukkuutta jatkaa alalla.

Elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen löytääkin selvityksestä myös paljon hyviä asioita: ”Positiivista selvityksen tuloksissa on se, että vastaajat kokevat tasa-arvokysymysten olevan nykyään alalla paremmin esillä ja, että selkeä enemmistö vastaajista on tyytyväisiä työllistymiseensä elokuva-alalla ja haluavat myös jatkaa ammatissaan.”

Tutustu raporttiin Cuporen verkkosivuilla

Katja Oksanen-Särelä ja Ari Kurlin Niiniaho 2020. Sinnikkyys ja rakkaus liikkuvaan kuvaan. Elokuva-alalle 2005–2019 valmistuneiden työllistyminen. Cuporen verkkojulkaisuja 62. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. 

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore

Tutkija Katja Oksanen-Särelä, katja.oksanen-sarela@cupore.fi, 050 505 6414 

Tutkija Ari Kurlin Niiniaho, ari.kurlin@cupore.fi, 046 921 7755 

Suomen elokuvasäätiö

Viestintä- ja tutkimusosaston päällikkö Reetta Hautamäki, reetta.hautamaki@ses.fi, puh. (09) 6220 3044


 
Siirry sivun alkuun